thumb|Kirjailija Kaarina Ranne ja kriitikko Jari Olavi Hiltunen Turun Kirjamessuilla syksyllä 2015. Jari Olavi Hiltunen (s. 13. lokakuuta 1968 Laukaa) on Ulvilan Vanhassakylässä asuva suomen kielen opettaja, kirjailija, kirjallisuuskriitikko, kulttuurijournalisti ja tietokirjailija.
Hiltunen on avustanut kirja-arvosteluilla suomalaisia lehtiä vuodesta 1995. Hän on kirjoittanut arvosteluja muun muassa Satakunnan Kansaan, Suomen Kuvalehteen, Opettaja-lehteen, Parnassoon, Hiidenkiveen, Äidinkielen opettajain liiton Virke-jäsenlehteen ja kirjallisuuskritiikin verkkolehteen Kiiltomato.net. Hiltunen on ollut myös tuottelias kirja-artikkelien tuottaja. Hän on koonnut kirja-arvostelujaan ja -artikkeleitaan blogisivustolleen ”Vetus Et Nova – artikkeleita ja arvosteluja uusista ja vanhoista kirjoista”.Vetus Et Nova – artikkeleita ja arvosteluja uusista ja vanhoista kirjoista. Hiltunen on ollut mukana Vuoden kristillinen kirja -kilpailun esiraadissa useana vuonna.
Koulutukseltaan Hiltunen on suomen kielen ja kirjallisuuden maisteri. Hän toimii äidinkielen lehtorina Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa Porissa. Hiltunen on naimisissa, ja hänellä on kolme lasta. Hiltunen on kotoisin Piikkiöstä Varsinais-Suomesta ja asunut pitkään myös Porissa.
Klassikkokritiikki Uutuuskirjojen arvioinnin ohella Hiltunen on kirjoittanut erityisesti Kiiltomatoon suomalaisista ja ulkomaalaisista klassikkoromaaneista ja -kirjailijoista. Kiiltomadon pääkirjoituksissaan hän on sivunnut klassikkoaiheita ja muun muassa arvioinut suomalaisia nykykirjailijoita menneitä klassikoita vasten. Hän on eritellyt myös kirjallisuuskritiikin kyvyttömyyttä tunnistaa tulevia klassikoita. Huhtikuussa 2016 Hiltunen käsitteli yhdysvaltalaisrunoilija Walt Whitmanin kautta kysymystä elämän mittaisten teosten merkityksestä eli siitä, kannattaisiko kirjailijoiden aiempaa yleisemmin kirjoittaa elämänsä aikana ainoastaan 1-5 kirjaa eikä esimerkiksi julkaista kirjaa vuoden tai kahden välein. Pääkirjoituksessaan 28.7.2018 Hiltunen nousi puolustamaan ruotsalaisten kykyä valita Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja Ruotsin Akatemiaan liittyneestä kohusta huolimatta.
Kiiltomadon klassikkoarvosteluissaan Hiltunen on käsitellyt seuraavia klassikkokirjailijoita:
Jane Austen Miguel de Cervantes Agatha Christie Charles Dickens Fjodor Dostojevski Erasmus Rotterdamilainen Günter Grass
Jerome K. Jerome C. S. Lewis Machado de Assis Juan Manuel William March Veijo Meri Kalle Päätalo
Hannu Salama Mary Shelley John Steinbeck Laurence Sterne Leo Tolstoi Mark Twain
Galaktinen runousoppi Kirjoittamansa klassikkokritiikin myötä Hiltunen julkaisi maaliskuussa 2020 tietokirjan Romuluksen sielu (Warelia), jossa hän luonnosteli ensimmäisen niteen ns. galaktista runousoppia. Romuluksen sielu käsittelee 15 klassikkokirjailijaa, muun muassa Aleksis Kiveä, Väinö Linnaa, J. K. Rowlingia, Plutarkhosta, Homerosta ja Aisoposta. Galaktinen runousoppi perustuu ideaan, että klassikkokirjailijoita verrataan taivaalla tuikkiviin tähtiin ja niiden esittämiä ajatuksia ja aatteita tähtien heijastamaan valoon.
Galaktisen runousopin toinen osa Theseuksen henki ilmestyi maaliskuussa 2021. Teoksessa Hiltunen käsittelee yhdeksää uutta kirjailijaa, muun muassa George R. R. Martinia, Platonia, Friedrich Nietzscheä, Leo Tolstoita, J. R. R. Tolkienia ja Umberto Ecoa.
Huhtikuussa 2022 Hiltunen julkaisi galaktisen runousopin kolmannen osan Abrahamin korpus, joka keskittyy aiempaa enemmän uskonnollistaustaisiin kirjailijoihin. Teoksen kirjailijaesseissä esiteltiin Avicenna, Mika Waltari, Søren Kierkegaard, Salman Rushdie, Miguel de Cervantes, Dante Alighieri, Baruch Spinoza ja Mihail Bulgakov.
Kesällä 2020 Hiltunen tuotti Radio Dei -radiokanavalle viikkosarjan Suuret kirjailijat Romuluksen jäljillä, joka perustui Romuluksen sielu -kirjan kirjailijaesseisiin. Theseuksen henki sai oman radio-ohjelman kesällä 2021 ja Abrahamin korpus vuonna 2022
Romaanit Hiltusen esikoisromaani Ahmatova julkaistiin 30. syyskuuta 2023 Turun kirjamessuilla. Maagisrealistinen romaani kertoo venäjänukrainalaisen runoilija Anna Ahmatova (1889–1966) elämäntarinan. Kriitikko Kari Heino näkee romaanissa selvän viittaussuhteen kirjailijan aikaisemmin luonnostelemaan galaktiseen runousoppiin. Hiltunen hyödyntää romaanissa sokraattista dialogia, joka on yksi maailman vanhimmista kirjallisuudenlajeista. Varsinainen esikuva löytyi Mihail Bulgakovin romaanista Saatana saapuu Moskovaan.
Helmikuussa 2024 ilmestyi Hiltusen toinen romaani Teho-osasto. Autofiktiivinen pienoisromaani kertoo Hiltusten perheen tyttären vakavasta sairastumisesta ja pitkästä hoitojaksosta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa keväällä 2012.
Jari Hiltusen kolmas romaani Nukkuva kreivitär ilmestyi lokakuussa 2025. Se antoi kertojanäänen Sofia Andrejevna Tolstajalle, Leo Tolstoin vaimolle. Romaanin maaginen ulottuvuus liittyi unikuviin, joita romaanista löytyy runsaasti. Myös tässä romaanissa on merkittävässä roolissa Platonin viljelemä sokraattinen dialogi.
Neljäs romaani Vespera nostra - Meidän iltamme ilmestyi syyskuussa 2026. Romaani kertoo helluntailaisesta avioparista, joka on työskennellyt vuosikymmeniä lähetystyössä ja kotimaan seurakuntatyössä. Rouvan sairastuttua vakavasti saarnaajapariskunta tekee yhteenvetoa ja tilinpäätöstä menneistä vuosista ja elämänsä sattumuksista.
Teoksia
Lähteet
Aiheesta muualla Vetus Et Nova -blogi Laine, Helena: Kriitikko havittelee paitaa. Satakunnan Kansa 25.1.2004. Laine, Helena: Toinen kriitikoista pinnistelee vielä Alastalon salissa.. Satakunnan Kansa 2.4.2004. Hammarberg, Eija: Juokseva kirjallisuuskriitikko lukee Atomipommimestaria. Ulvilan Seutu 19.11.2015. Kritiikin Uutiset Lähikuvassa kirjailija Jari Hiltunen. Tarinavirta
Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset kirjallisuuskriitikot Luokka:Vuonna 1968 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt