Sarkkilanjärvi on Pirkanmaalla Ikaalisissa Sarkkilanjärven kaupunginosassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kyrösjärven alueeseen. Sarkkilanjärvi on osa Kyrösjärven lähialuetta.
Maantietoa Järvi on 750 metriä pitkä, 300 metriä leveä ja sen pinta-ala on 21 hehtaaria. Sen etelä- ja itäranta on metsämaastoa ja pohjoisranta rajatuu peltomaihin. Luoteiskulmassa on 200×350 metriä laaja avosuo, johon on ruopattu laskuojaa varten kanava. Laskuoja on 800 metriä pitkä ja se laskee Kyrösjärveen Ikaalisten keskustan itäpuolelle. Sen rannoille on rakennettu toistakymmentä vapaa-ajan ja kiinteää asuntoa. Niille johtaa tiet sekä yhdystieltä 13139 että valtatieltä 3.
Sarkkilanjärvi on hiljalleen päätymässä Ikaalisten keskustan kaavoitetun alueen sisälle.
Historiaa Kyrösjärven vedenpintaa on laskettu 1800-luvulla muutaman metrin ja koska nykyään järvien vedenkorkeuksien ero on neljä metriä. Myös Sarkkilanjärveä on saatettu laskea hieman. Vuonna 1886 on jätetty järvenlaskusta hakemus. Järvenlaskun vaiheista ei kuitenkaan ole tietoa.
Paleobotaniikkaa Jääkauden jälkeen Kyrösjärven vedenpinta oli kymmeniä metrejä korkeammalla. Silloin olivat Kyrösjärvi ja Sarkkilanjärvi samaan vesistöön ja kummankin pohjaan kertyi suuren vesistön sedimenttejä.
Sarkkilanjärven sedimenttien kerrostumista on tutkittu ja tuloksista on voitu päätellä metsätyyppien muutokset tuhansien vuosien aikana. Järven sedimenttien vanhin radiohiiliajoitus on otettu rajakohdasta, missä mäntyvaltainen metsä vaihtui leppävaltaiseksi (kasvivyöhyke muuttui V→VI). Vahtuminen tapahtui ajoituksen mukaan kalibroimattomana 7980 ±250 BP. Tämä vastaa boreaalisen ilmastokauden vaihtumista atlanttiseen kauteen. Näihin aikoihin Suomen alueella vallitsi jääkauden jälkeinen lämpökausi. Seuraava nuorempi ajoitus 4620 ±180 BP otettiin kerroksesta, jossa kuusen siitepöly ilmaantui ensimmäisen kerran. Kuusi lisääntyi alueella ja vakiinnutti asemanssa kerroksessa, jonka ajoitus oli 4040 ±350 BP. Nämä ajoitukset osuvat subboreaaliseen ilmastokauteen. Lämpökausi viileni ja se näkyi yleisimpien kasvilajien vaihtuessa toisiksi lajeiksi. Ajoituksen mukaan 2440 ±120 BP katosivat jatkuvasti esiintyneiden pähkinäpensaiden, jalavien, tammien ja lehmusten siitepölyt, lisääntyivät männyn siitepölyt ja vähenivät koivun ja lepän siitepölyt (kasvivyöhykkeiden muutos VIII→IX). Tämä vastaa subboreaalisen ilmastokauden vaihtumista subatlanttiseen kauteen.
Lähteet
Aiheesta muualla Sarkkilan alueen asukasyhdistys: Sarkkilanjärven uimarantaan ei koiria, 14.8.2014
Luokka:Kyrösjärven lähialue Luokka:Ikaalisten järvet Luokka:Sarkkilanjärvi Luokka:Korkeusjärjestelmän muutoskohde