thumb|Wolter Stenbäck 1930-luvun lopulla. Carl Wolter Stenbäck (13. joulukuuta 1884 Tyrvää – 2. joulukuuta 1956 PorvooPyykkö, Risto: Tästä lähti Lapin matkailu. Lapin Kansa 10.6.2017, Viikonvaihde, s. 6.) oli suomalainen sortokausien aktivisti, joka myöhemmin teki pitkän uran Suomen Matkailijayhdistyksen johtajana. Häntä pidetään myös Lapin ja Petsamon alueiden matkailutoiminnan käynnistäjänä.Seppo J. Partanen : Wolter Stenbäck matkailumme unohdettu rakentaja
Elämä Lapsuus ja nuoruus Tyrväällä syntyneen Stenbäckin vanhemmat olivat piirilääkäri Edvard Otto Stenbäck ja Sofia Ramsay. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Nya svenska läroverketista vuonna 1902 ja valmistui sen jälkeen filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1909.
Sortovuosien aktivismi Sortovuosien aikana Stenbäck oli mukana muun muassa aktivistien taistelujärjestön toiminnassa. Erään kertomuksen mukaan hän oli myös yksi kenraalikuvernööri Bobrikovin murhanneen Eugen Schaumanin arkunkantajista. Lokakuussa 1907 Stenbäck joutui Pietarissa pidätetyksi yhdessä kolmen muun aktivistin Johannes Gummeruksen, Aino Malmbergin ja Filemon Tidermanin kanssa. Aktivistien johtohahmoihin lukeutunut Arvid Neovius teki pidätyksen johdosta eduskunnassa välikysymyksen. Vietettyään viisi kuukautta Pietarissa sijaitsevassa Krestyn vankilassa, Stenbäck tuomittiin kolemn vuoden pituiseen karkotukseen. Hänet kuljetettiin aluksi Vologdan alueelle Vjatkaan, josta matka jatkui edelleen Komin alueen Ust-Sysolskiin. Stenbäck onnistui kuitenkin karkaamaan ja oli maanpaossa aina vuoteen 1917 saakka. Stenbäck asui aluksi Kööpenhaminassa, jossa hän suoritti fysioterapeutin tutkinnon 1910 ja harjoitti sen jälkeen ammattiaan myös Englannissa, Italiassa ja Ranskassa.
Stenbäck kirjoitti vankeusajastaan muistelmateoksen Åtta månader i rysk fångenskap, joka julkaistiin Ruotsissa vuonna 1914. Suomessa se ilmestyi 1919.
Itsenäistymisen jälkeen Kotimaahansa palattuaan Stenbäck auttoi sisällissodan aikana talvella 1918 bolševikkien syrjäyttämää Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeriä Aleksandr Kerenskiä piileskelemään Suomessa. Sodan jälkeen hän toimi Suomen Paperitehtaitten Yhdistyksen osastopäällikkönä vuosina 1918–1920 ja myöhemmin Suomen Matkailijayhdistyksen pääsihteerinä vuodesta 1921 lähtien. Stenbäck tunnettiin erityisesti Lapin matkailutoiminnan käynnistäjänä ja kehittäjänä, jonka johdolla 1920–1930-luvuilla luotiin Lapin ja Petsamon matkailupalvelut. Stenbäck erosi Suomen Matkailijayhdistyksen johdosta talvisodan jälkeen keväälla 1940 ja muutti erakoksi Inarin Sotkaniemeen vuonna 1935 sieltä ostamalleen erämaatilalle Inarin Paadarjärven rannalla. Sotavuosien jälkeen hän kuitenkin työskenteli vielä vuodesta 1945 alkaen kahden vuoden ajan Hotelli Aulangon johtajana Hämeenlinnassa. Sotkaniemen tila säilyi Lapin sodan tuhoilta ja Stenbäck myi tilan 1948.
Perhe Stenbäck avioitui vuonna 1916 brittiläisen Mary Longmanin (1881–1926) kanssa ja he muuttivat Suomeen 1917. Mary Longman oli lontoolaisen kustantajaperheen tytär ja hän toimi Helsingissä toimittajana ja kääntäjänä. Stenbäck myi Maryn kuoltua heidän Kulosaaren kotinsa 1927. Heidät on haudattu Helsinkiin Kulosaaren hautausmaalle.
Teokset Åtta månader i rysk fångenskap. Alb. Bonniers boktryckeri, Tukholma, 1914.
Lähteet
Luokka:Sortokausien aktivistit Luokka:Suomalaiset järjestöjohtajat Luokka:Vuonna 1884 syntyneet Luokka:Vuonna 1956 kuolleet