pienoiskuva|Tärkeimmät sähkölait -niminen sivu Samuli Suomalaisen suomentamasta ja toimittamasta 1885 ilmestyneestä teoksesta Suuret keksinnöt. Carl Gustaf Samuel ( Karl Gustaf Samuli; Kaarle Kustaa Samuli) Suomalainen (8. helmikuuta 1850 Pietari – 4. toukokuuta 1907 Sortavala) oli suomalainen kirjailija, sanomalehtimies ja opettaja.
Elämänvaiheita Suomalaisen vanhemmat olivat kultaseppä Adam Suomalainen ja Eeva Backman. Hän kävi aluksi Pietarin suomalaisen kirkkokoulun ja jatkoi Jyväskylän alkeisopistossa ja pääsi ylioppilaaksi 1868. Suomalainen valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1873. Hän toimi vuosina 1873–1874 saksan opettajana Helsingin suomalaisessa tyttökoulussa ja matematiikan opettajana samassa koulussa syyslukukaudesta 1874 vuoden 1876 kevätlukukauden loppuun. Kevätlukukaudella 1875 hän oli suomen opettajana Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa ja opetti 1872–1874 suomea myös Helsingin venäläisessä lukiossa. Suomalainen toimi 1876–1880 aktuaarina Tilastollisen toimiston palveluksessa ja Sortavalan seminaarin matematiikan lehtorina 1880–1906. Suomalainen toimi myös Suomi-yhtiön perustamisesta lähtien yhtiön asiamiehenä.Muistokirjoitus. Raja-Karjala 7.5.1907 K. Suomalainen, Raja-Karjala 7.5.1907, s. 1–2 artikkeli verkossa
Kirjallinen toiminta Sortavalaan muutettuaan Suomalainen ryhtyi edistämään suomen kielen asiaa ja osallistui suomalaisen seuran perustamiseen. Hän toimi Sortavalan kaupungin kirjaston ja lukusalin esimiehenä vuodesta 1886 kuolemaansa asti ja oli kaupunginvaltuusmiehenä 1895–1897. Sortavalan edustajana hän osallistui kirkolliskokoukseen 1886, jossa hänet valittiin K. A. Waarasen kanssa valmistamaan käsikirjoitusta tuolloin hyväksyttyyn virsikirjan mallipainokseen, joka ilmestyi seuraavana vuonna. Uuden Suomettaren avustaja Suomalainen oli lehden alkuaikoina ja aputoimittajana Suomen wirallisessa lehdessä vuosina 1868–1879. Sortavalaan muutettuaan hän oli perustamassa Laatokka-nimistä sanomalehteä ja toimi sen vastaavana toimittajana 1882–1884. Suomalainen pyrki toiminnallaan lisäämään kansan ymmärrystä luonnontieteiden ja tekniikan saavutuksista. Sen vuoksi hän suomensi sekä koulukirjoja että alan saksankielisiä teoksia. Erityisesti teos Suuret keksinnöt ja Suomalaisen siihen tekemät lisäykset osoittavat, mitä tavoitteita Suomalaisella oli 1880-luvulla.Suomentaja kansanvalistajana: Karl Gustaf Samuli Suomalainen ja Suuret keksinnöt. Outi Paloposki. Kasvatus ja aika. Viitattu 19.9.2019. Vuonna 1885 Suomalainen kirjoitti puhelimesta:
Perhe Suomalainen oli vuodesta 1876 naimisissa Hilma Katarina Charlotta Bährin kanssa. Heidän poikiansa olivat lehtori Lauri Suomalainen ja pankinjohtaja Jaakko Suomalainen.
Tuotanto Suomalainen julkaisi teoksensa kirjailijanimillä K. Suomalainen, Samuli S. ja Samuli Suomalainen ja käytti myös nimimerkkejä K.G.S., K.S. ja S.S.
Teokset Suomalainen kirjoitti seuraavien lisäksi lyhyitä näytelmiä. Novelleja, nimellä Samuli S., I osa Helsinki: Sederholm, Holm, 1876; II osa Porvoo: WSOY 1885 Kevään ajoilta, jutelmia, nimellä Samuli S., Helsinki: Holm, 1900. Lapsuuden ajoilta, 1881 Suomalaisia keskusteluja. Ajan ratoksi suomalaisille naisille kyhäeltyjä 1–2, nimellä K. Suomalainen. 1. osa omakustanne, Sortavala 1885, 2. osa C. W. Alopaeus, Sortavala 1886 Suljetuissa kammioissa, 1902 Andante-akkordeja iltahämyssä, 1903. Helsinki, Otava. Omistettu ystävä Jean Sibeliukselle, käytti nimeä Samuli S. Pienessä kaupungissa, 1905 Laskuopin kertauskirja seminareja ja kansakouluja kuin myös itsekseen oppivia varten, 1906 Matteuksen evankeliumi, raamatunkäännöskomitean suomennoksena v:lta 1906, kielellinen tutkielma, 1906 Lyhykäinen mittaus-oppi kansakouluja varten, 1907 Mittausopillisia esimerkkejä kansakouluja varten, 1908 Laskuopillisia esimerkkejä kansakouluja varten, 1–12, 1908–1909 Oman onnensa seppiä jutelma kansalle, 1907 Pikku laskuoppi kiertokouluja varten, 1907 Kertoelmia, valikoima, 1909 Mittaus-opillisia esimerkkejä kansakouluja varten, 1913
Suomennoksia Suomalainen suomensi muun muassa Jules Vernen teoksia, kuten Salaperäinen saari 1903 ja Viisi viikkoa ilmapallossa 1904, Jonathan Swiftin Gulliverin matkat kaukaisilla mailla ja Raspen teoksen Parooni von Münchhausenin retket ja seikkailut (1903) sekä venäläisiä klassikoita, kuten Ivan Turgenevin Isät ja lapset 1906. Hän suomensi myös tietokirjoja vuosina 1880–1888, muun muassa seuraavat: Käsikirja masinisteille ja lämmittäjille, 1880 Suuret keksinnöt, 1885 Suomi. Kuvia Suomen maasta ja kansasta, Tekstin kirj. K Suomalainen, 1888
Suomalainen oli ensimmäisiä nykysuomea käyttäneitä tietokirjailijoita.
Lähteet Alpo Noponen: Muistokirjoitus Opettajain Lehti 1907, s. 185–186 Pieni tietosanakirja Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu linkki)
Viitteet
Aiheesta muualla
Vapaasti ladattavia Samuli Suomalaisen e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä Suomalaisen korpus. Varhaisnykysuomen korpus, Kotus Suomalainen, Kaarle Kustaa Samuli, Tietosanakirja. Osa 9, palsta 245. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1918
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomentajat Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Suomalaiset päätoimittajat Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Vuonna 1850 syntyneet Luokka:Vuonna 1907 kuolleet