pienoiskuva|Pyörivä tanssi on vain turkkilaisen mevlevi-suuntauksen käyttämä rituaali.Maristo & Sergejeff 2015, s. 322 Kullakin veljeskunnalla on omat rituaalinsa Dervissitdervissi. Kielitoimiston sanakirja, 2020. Viitattu 24.5.2021. (derviššit) ovat islamilaisia hartaudenharjoittajia, jotka kuuluvat johonkin suufilaiseen veljeskuntaan (tariqa). Veljeskuntia alkoi syntyä 1100-luvulla. Veljeskuntaan pyrkivien tulee alistua sen šeikin johtoon ja omaksua veljeskunnan hengelliset ajatukset.
Dhikr Dervissien pääasiallinen uskonnollinen rituaali on dhikr, joka tarkoittaa jonkin Jumalaa ylistävän formulan toistamista tavoitteena päästä uskonnolliseen hurmokseen. Dhikr kehittyi Koraanin resitaatiosta lyhyiksi toistettaviksi formuloiksi, kuten lā ilāha illa ʾllāh (ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala), Allahu akbar (Jumala on suurin) tai al-ḥamdu līʾllāh (ylistys Jumalalle). Suufilaisten veljeskuntien rituaalit pyrkivät hypnoottiseen tilaan ja ekstaattiseen transsiin myös fyysisten harjoitusten, esimerkiksi pyörivän tanssin avulla. Rituaalit olivat kullekin ryhmälle erityisiä, ja ulottuivat Jumalan nimien toistamisesta veriuhreihin, miekkatansseihin, tulen tai käärmeiden käsittelyyn, keskinäiseen ruoskimiseen ja moneen muuhun.Geertz 1968, s. 51–52
Elämäntapa ja vaikutus Dervissit asuvat veljeskunnan asuntoloissa tai ovat maallikkoveljiä, mutta molemmissa tapauksissa he ovat tulleet yleensä alemmista yhteiskuntaluokista. Keskiajalla dervissiyhteisöillä oli tärkeä poliittinen asema muslimimaissa, mutta nykyään ne ovat usein hallitusten valvomia, ja virallinen islam hyljeksii niiden teologisia näkemyksiä. Kerjäläisdervissejä kutsutaan fakiireiksi.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Dervishejä ja muita perjantaitanssijoita, Helsingin Sanomat, 10.5.1936, nro 125, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suufilaisuus Luokka:Turkkilainen kulttuuri