Emil Sallila (26. elokuuta 1883 Kärkölä – 14. syyskuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1924 ja 1930–1933.
Elämä Emil Sallilan vanhemmat olivat maanvuokraaja Erland Sallila ja Elviira Anttila. Kansakoulun käytyään hän oli maatöissä, kunnes sai paikan Valtionrautateiden liikenneosastolta. Vuodesta 1905 lähtien Sallila työskenteli asemamiehenä Hyvinkään rautatieasemalla. Hän liittyi SDP:n jäseneksi 1906 ja kuului Nurmijärven kunnanvaltuustoon 1912-1916. Sallila vaikutti myös Suomen Rautatieläisten Liitossa ja osuustoimintaliikkeessä. Hän oli muun muassa Helsingin osuuskauppapiirin edustaja Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) perustamista valmistelleesssa komiteassa. Syksyllä 1916 Sallila jätti työnsä rautateillä ja siirtyi Osuusliike Ahjon Hyvinkään liikkeen johtajaksi.
Yleislakon aikana Sallila valittiin Hyvinkään suurlakkokomitean jäseneksi. Sisällissodan käynnistyttyä Sallilasta tuli paikkakunnan pankeista vastannut pankkivaltuutettu, jonka ohella hän toimi punaisten kunnallislautakunnan sihteerinä sekä elintarvikelautakunnan puheenjohtajana. Sodan jälkeen Sallila sai valtiopetoksen valmistelusta kahdeksan vuoden kuritushuonetuomion. Valtiorikosylioikeus alensi rangaistuksen kuuteen vuoteen, mutta hänet armahdettiin jo joulukuussa 1918.
Vapauduttuaan Sallila työskenteli Osuusliike Ahjon toimitusjohtajana. Hänet valittiin Hyvinkään kauppalanvaltuustoon 1921 ja eduskuntaan 1922. Pudottuaan eduskunnasta 1924 Sallila työskenteli Helsingissä KK:n rakennusosaston johtajana ja vuodesta 1926 lähtien SDP:n järjestösihteerinä ja taloudenhoitajana. Hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 1928 ja uudelleen kansanedustajaksi 1930. Sallilla oli presidentin valitsijamies 1925 ja 1931. Lisäksi hän kuului muun muassa Elannon edustajistoon, Helsingin Työväen Säästöpankin hallitukseen sekä KK:n, Työväen Sivistysliiton ja Helsingin työväenyhdistyksen johtokuntiin. Sallilla harrasti valokuvausta ja puutarhaviljelyä. Hän oli Kumpulan siirtolapuutarhan ja Suomen Siirtolapuutarhaliiton perustajia. Pitkään sepelvaltimotaudista kärsinut Sallila kuoli Kivelän sairaalassa syyskuussa 1936. Hänet on haudattu Puolimatkan hautausmaalle.
Perhe Emil Sallilan puoliso oli Johanna Matiskainen (1884-1952), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1907. Perheessä oli kolme lasta.
Teokset
Lähteet
Aiheesta muualla Emil Sallilan valokuvia 1920–1930-luvuilta Finna.
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut Luokka:Hyvinkään kaupunginvaltuutetut Luokka:Nurmijärven kunnanvaltuutetut Luokka:Suomalaiset osuustoimintaliikkeen vaikuttajat Luokka:Suomen sisällissodan punaiset Luokka:Uudenmaan vaalipiiri Luokka:Vuonna 1883 syntyneet Luokka:Vuonna 1936 kuolleet