Esa Henrik Holappa (s. 14. heinäkuuta 1985 Oulu) perusti uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen ja oli sen ensimmäinen johtaja vuosina 2008–2012.
Holappa oli myös keskeinen Ruotsin ja koko Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen toimija vuosina 2009–2014. Pohjoismaisen vastarintaliikkeen päämääränä on korvata nykyinen yhteiskuntajärjestys Pohjoismaissa Hitlerin natsi-ideologiaan perustuvalla kansallissosialistisella valtiolla.
Holappa teki vuoden 2014 lopulla henkilökohtaisen pesäeron Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen. Hän irtaantui toukokuussa 2016 julkisesti natsismista Suomen Yleisradion haastatteluissa ja omassa kirjassaan Henrik Holappa: Minä perustin uusnatsijärjestön.
Holappa on toiminut vuoden 2016 alusta alkaen vapaaehtoistyöntekijänä ja 1. syyskuuta 2016 alkaen kokemusasiantuntijana radikalisoitumista ehkäisevässä ja ääriliikkeistä irrottautumista tukevassa Radinet-hankkeessa Suomessa.
Holapan pyrkimyksenä on auttaa, osallistua keskusteluun ja avata radikalisoitumisen ja ääriytymisen syitä ja siitä irtautumisen mahdollisuuksia. Holappa on natsismista ulostulonsa jälkeen antanut haastatteluita, pitänyt puheita ja ollut panelistina radikalisoitumista käsittelevillä eri forumeilla
Oma radikalisoituminen Holappa on tilityskirjassaan kertonut natsikiinnostuksensa alkaneen jo pikkupoikana sotahistoriaan hurahtamisesta. Innoittajana oli myös rohkeana jermuna tunnetun isän jännittävä sotatarina-aarteisto.
Peruskoulun viidennellä ja kuudennella luokalla omissa tutkimuksissaan viihtyvää Holappaa ja hänen kaveriaan kiusattiin koulussa. Kun luokkatoverit pelasivat jalkapalloa ja jääkiekkoa, hän perehtyi mielen- ja ruumiinhallintaa edistäviin itämaisiin taistelulajeihin.
Kirjassaan Holappa kertoo sulkeneensa kiusaajan vihapuheet teflonmaisesti ulkopuolelleen. Hän keskittyi omiin tekemisiinsä ja ajatustenvaihtoon ikäistään vanhempien, kypsemmiltä tuntuvien ihmisten kanssa.
Peruskoulun yläasteella elämänsä suuntaa ja tarkoitusta etsivän tiedonjanoisen teinin tutkittaviksi pääsivät niin Raamattu, Koraani kuin Hitlerin Taisteluni, joista viimeinen vei voiton. Holappa sukelsi intohimoisen perinpohjaisesti Hitlerin kansallissosialismin ideologiaan ja historiaan.
Historian opettajat joutuivat monesti koville asioihin syvällisesti perehtyneen Holapan kanssa. Holappa julkaisi jo 15-vuotiaana vuonna 2000 ensimmäisen historiallisen artikkelinsa Suomen SS-sotilaat toisessa maailmansodassa uusnatsistisen Huhtikuuryhmän sivustolla (uusintajulkaisu vastarinta.com 12.10.2014). Jatkoa seurasi, mm. Esi-isiemme kutsu 17-vuotiaana (uusintajulkaisu vastarinta.com 8.8.2014).
Holappa tutustui 2000-luvun alkuvuosina oululaisiin skinheadeihin, kunnes pian pettyi ja kyllästyi näiden väkivaltaiseen kohellukseen. Minä perustin uusnatsijärjestön -kirjassaan Holappa kertoo tuntemiensa Oulun skinheadien pahoinpidelleen henkihieveriin yhden ryhmän jäsenistä vuonna 2003.
Holappa sai tuulta natsipurjeisiinsa ryhdyttyään 17-vuotiaana lukiolaisena kirjeenvaihtoon Euroopassa ja USA:ssa pitkiä vankilatuomioita istuvien uusnatsien kanssa. Kansallissosialismin maailmanlaajuista voittoa pohjustava tiivis ideologinen kirjeenvaihto jatkui yli kymmenen vuotta. Holappa on sanonut olleensa tarpeellinen henkinen tuki joillekin vangituille kirjeenvaihtotovereistaan ja hetkittäin kokeneensa itsensä jopa natsisosiaalityöntekijäksi.
Tilityskirjassaan Holappa summaa, etteivät perhe, ystävät tai kiusaaminen tehneet hänestä uusnatsia. Hän toteaa tulleensa uusnatsiksi, koska oli houkutteille altis ja halusi tulla ihailemansa ryhmän hyväksymäksi. Radikalisoituneena hän toteaa oikeuttaneensa tekonsa aatteella, jota piti ihmistä korkeampana voimana.
Toiminta uusnatsina
Yhteydet saksalaisiin uusnatsijohtajiin
Varusmiesaikanaan vuonna 2004 Holappa tutustui sähköpostitse länsisaksalaissyntyisen uusnatsijohtajaan Gerhard Ittneriin (s. 1958). Ittneriä syytettiin tuolloin Saksassa holokaustin kieltämisestä ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Holappa vastasi Ittnerin suojelupyyntöön ja päätti majoittaa hänet opiskelijayksiöönsä oululaisessa kerrostalossa.
Gerhard Ittnerin yli vuoden pakoilu Holapan hoivissa Oulussa päättyi kesällä 2006, kun Suojelupoliisi oli päässyt Ittnerin jäljille. Helsingin Sanomien haastattelussa 19. kesäkuuta 2016 Holappa kertoo, kuinka Ittnerin onnistui hänen tuellaan livistää poliisien kynsistä. Ittner ajoi Holapan polkupyörällä Oulusta Haaparannalle ja matkasi Ruotsista edelleen Portugaliin, jossa hänet vasta useita vuosia myöhemmin saatiin kiinni ja karkotettiin Saksaan vankeustuomiota kärsimään.
Ensimmäiset vierailunsa Saksan uusnatsijohtoa tapaamaan Holappa teki Ittneriin tutustumisensa jälkeen vuonna 2007.
Holapan yhteydenpito Ittnerin kanssa jatkui vielä vuosia. Holappa mm. haastatteli yhä Portugalissa pakoilevaa Ittneriä stormfront.org -sivustolle 4. heinäkuuta 2012. Ittnerin pyynnöstä haastattelu käännettiin englannista suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi eri natsisivustoille.
Baijerilaistuomioistuin on langettanut Ittnerille viimeisimmän 1,5 vuoden vankeustuomion holokaustin kieltämispropagandasta syksyllä 2015.
Suomen vastarintaliikkeen perustaminen ja johtajuus
Holappa solmi vuosina 2006–2007 yhteydet Ruotsin vastarintaliikkeen johtajiin Klas Lundiin ja Magnus Södermaniin.
Ruotsi-kontaktiin ohjasi Yhdysvalloissa 60 vuoden vankilatuomiota istuva The Order of Silent Brotherhood -järjestön marttyyri, Holapan yli kymmenvuotinen kirjeenvaihtotoveri Richard Scutari (s. 1948). Ajatus Suomen uusnatsijärjestöstä ja omasta johtajuudesta oli kirkastunut Holapalle ideologisesti väkevän ja tiiviin Ittnerin Oulu-vuoden aikana.
Holappa natsiystävineen kävi useita kertoja suostuttelemassa Ruotsin vastarintaliikkeen johtoa, kunnes lupa Suomen vastarintaliikkeen SVL:n perustamiseen viimein heltisi.
Vasta perustettu Suomen vastarintaliike haki vuosina 2008–2009 suuntaansa Yhdysvalloissa tuolloin asuvan Holapan agitoimana. Netissä liikkui Holapan kuvauksen mukaan polttava aate ja palava sana.
Pian Yhdysvalloista paluun jälkeen ideologiaa alkoi väljähdyttää ja Holappaa johtajana vaivata Suomen vastarintaliikkeen jäsenten oma-aloitteinen aktivismi ja katuväkivalta. Niiden ilmentymiä ovat olleet mm. isku Pride-kulkuetta vastaan, Jyväskylän kirjastopuukotus ja Helsingin Asema-aukion pahoinpitely.
Holappa luopui turhautuneena Suomen vastarintaliikkeen johtajuudesta kesällä 2012 luovuttaen tehtävän oululaiselle Juuso Tahvanaiselle (s. 1984).
Suhteet USA:n äärioikeistoliikkeisiin
Kesällä 2008 Holappa lähti Yhdysvaltoihin auttaakseen Saksan uusnatsipiireissä tapaamaansa amerikkalaista John de Nugentia (s. 1954 Yhdysvallat) Hitlerin kansallissosialismille rakentuvan uusnatsiliikkeen perustamisessa USA:han. John de Nugent on valkoinen nationalisti, jonka erityisajatuksena on kiinteä yhteistyö mustan väestönosan kanssa. Kotonaan De Nugent suurisuuntaisine pyrkimyksineen paljastui Hitler-reinkarnaatioharhaiseksi haahuilijaksi. Pettymys oli suuri vakavin natsiajatuksin liikkeellä olleelle Henrik Holapalle, jota USA:n natsipiireissäkin tervehdittiin nimen alkukirjaimista HH:sta inspiroidulla natsitervehdyksellä Heil Hitler!
Yhdysvalloissa Holappa tutustui myös David Dukeen. Duke oli 17-vuotiaasta alkaen ollut Ku Klux Klan -aktivisti kohoten vuosiksi 1974–1978 Knights of the Ku Klux Klan -järjestön suurlohikäärmeen (Grand Dragon) arvoiseksi johtajaksi.
David Duke on "roturealistiksi" esittäytyvä valkoinen nationalisti, jonka kannatus ylsi vuosiksi 1989–1992 Louisianan osavaltion edustajainhuoneen republikaanijäseneksi. Duke julistaa rotujen sekoittumisen estämistä ja valkoista ylivaltaa. Hän on myös holokaustin kieltäjä. Duke on ollut Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleissa Donald Trumpin taustavoimana, joskin Trump on julkisesti ilmoittanut, ettei tarvitse Duken tukea.
Holappa teki Yhdysvalloissa yhteistyötä David Duken kanssa tämän puhetilaisuuksissa ja kirjoittamalla artikkeleja Duken nettisivustolle davidduke.com. Duken ajatuksia ja kirjoituksia Holappa sittemmin aktiivisesti levitti myös Pohjoismaisessa vastarintaliikkeessä.
De Nugentin suosituksesta Holappa haki poliittista turvapaikkaa Yhdysvalloista, koska häntä natsidemagogina oli Suomessa epäilty ja kuulusteltu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja törkeästä kunnianloukkauksesta.
Holapan matkailu Yhdysvalloissa päättyi USA:n kotimaan turvallisuusviraston (Department of Homeland Security, DHS) suorittamaan pidätykseen 9. maaliskuuta 2009. Sittemmin myös FBI kuulusteli Holappaa kysellen hänen mahdollisia tietojaan presidentiksi edellisenä vuonna valitun Barack Obaman murhasalaliittohankkeista. Holappa joutui kolmeksi kuukaudeksi useisiin vankiloihin. Free Esa, free! huusivat kannattajat natsikokouksissa ja netin keskustelupalstoilla.
Lopulta 3. kesäkuuta 2009 Holappa karkotettiin Yhdysvalloista kymmenen vuoden ajaksi. Holappa palasi Suomeen johtamaan natsiliikettään Puolustusvoimain lippujuhlan ja C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivänä 4. kesäkuuta 2009.
Toiminta Ruotsin ja Pohjoismaisessa vastarintaliikkeestä
Suomen vastarintaliikkeen väkivaltaistuttua ja ideologisen johtajuuden lakastuttua Holappa muutti alkuvuodesta 2011 Ruotsiin tutustuttuaan sikäläiseen amerikkalaissyntyiseen maahanmuuttajaan. Ensimmäinen lapsi syntyi samana vuonna.
Teoksessaan Minä perustin uusnatsijärjestön Holappa kertoo olleensa toimijana Ruotsin ja sittemmin Pohjoismaisessa vastarintaliikkeessä kuuden vuoden ajan. Hän tapasi järjestön johtoa säännöllisesti vuosina 2009–2010 ja osallistui aktiivisesti liikkeen toimintaan Ruotsiin muuttonsa jälkeen 2011–2014 kansainvälisten suhteiden hoitajana, uutis-, artikkeli- ja kirjantoimittajana sekä puhujana.
Myös uusnatsien katuaktivismi tuli Ruotsissa tutuksi Holapalle.
Holappa pääsi jo Ruotsissa olonsa alkuvaiheissa todistamaan myös Ruotsin vastarintaliikkeen yhtä hajoamisvaihetta, kun vanhojen ystävien ja Suomen vastarintaliikkeen perustamiskummien Klas Lundin ja Magnus Södermanin välit alkoivat säröillä vuoden 2010 lopulla.
Holappa julkisti heti Ruotsiin muutettuaan vuonna 2011 yhdessä Magnus Södermanin kanssa Richard Scutarin kirjeet teoksessa Unbroken Warrior, The Richard Scutari Letters. Ruotsin vastarintaliike (Nationellt Motstånd) kustansi kirjan.
Vankilassa Yhdysvalloissa 60-vuotista tuomiotaan istuva Scutari oli pyynnöistä huolimatta kieltäytynyt muistelmiensa kirjoittamisesta. Holappa ja Söderman saivat kuitenkin luvan julkaista Scutarin 14 laajaa ideologista kirjettä kirjana. Kirjeet olivat syntyneet Holapan ja Södermanin tahoillaan Scutarin kanssa käymässä yli kymmenvuotisessa kirjeenvaihdossa.
Ajattelu ja kirjoitukset toimittaja Henrik Holappana
Kansallinen vastarinta -lehti
Kansallinen vastarinta -paperilehden toisen numeron teemana joulukuussa 2011 oli Suomi ja suomalaisuus. Holapan panoksesta mainitaan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen nettisivuston vastarinta.com lehtiesittelyssä 23. joulukuuta 2011: "Henrik Holappa kirjoittaa syksyllä suurta mediahuomiota herättäneestä kansainvälisestä Taistele vastaan -seminaarista. Puhuiko media totta? Millaista on 2000-luvun valkoisten kansallismielisten yhteistyö?" Holapan Taistele vastaan! -teema oli nostettu lehden kanteen ykkösteemaksi.
Kansallinen vastarinta -lehden kolmannen numeron teemana keväällä 2012 oli Pohjoismainen yhteistyö. Lehden nettiesittelyjutussa 24. huhtikuuta 2012 kirjoitetaan: "Vastarinta ei ole vain suomalaista, vaan taistelua käydään myös Ruotsin ja Norjan maaperällä. Tulevaisuudessa toimintaamme pyritään levittämään myös muihin Pohjoismaihin ja mahdollisesti Baltiaan. Tämä tarkoittaa monien vanhojen asenteiden uudelleenarviointia ja rohkeutta kohdata kansallisen historiamme traumaattisimmatkin vaiheet. Niin ikään on oltava rohkeutta katsoa tulevaisuuteen ja suunnitella edistyksellistä kansallissosialistista järjestystä tukeutumatta vanhanaikaisiin ratkaisuihin."