Hätkähdyttävä tulevaisuus (alkuperäiseltä nimeltään Future Shock) on yhdysvaltalaisen tulevaisuudentutkijan Alvin Tofflerin tietokirja, joka julkaistiin vuonna 1970. Teos käsittelee nopean teknologisen ja sosiaalisen muutoksen vaikutuksia yksilöön ja yhteiskuntaan. Teoksen suomennos julkaistiin vuonna 1972.
Kirjan keskeinen teesi rakentuu tulevaisuusšokin (engl. future shock) käsitteen ympärille. Toffler määritteli ilmiön ”liian suureksi muutokseksi liian lyhyessä ajassa”. Historioitsija W. Warren Wagarin (1991) mukaan teosta on myyty maailmanlaajuisesti yli 6 miljoonaa kappaletta.
Taustaa ja termin synty Teoksen alkuperä on jäljitettävissä artikkeliin ”The Future as a Way of Life”, jonka Toffler julkaisi Horizon-lehdessä kesällä 1965. The New York Timesin mukaan kirjan kirjoittamiseen osallistui merkittävässä määrin myös Tofflerin puoliso Heidi Toffler (o.s. Adelaide Farrell), vaikka hänet mainittiin toisena kirjoittajana vasta myöhemmissä painoksissa.
Toffler on todennut luoneensa termin future shock analogiaksi vakiintuneelle kulttuurišokin käsitteelle (engl. culture shock). New Scientist ‑lehden haastattelussa vuonna 1994 Toffler kuvaili käsitteiden eroa.
Neil Postman on esseessään huomauttanut, että hän käytti termiä future shock kollegansa Charles Weingartnerin kanssa jo vuonna 1963 puheessaan National Council of Teachers of English ‑järjestölle, mutta hän on antanut kunnian termin popularisoinnista Tofflerille.
Sisältö Keskeiset ajatukset Toffler jakaa yhteiskunnallisen kehityksen kolmeen vaiheeseen: maatalousyhteiskuntaan, teollisuusyhteiskuntaan ja jälkiteolliseen tai ”superteolliseen” yhteiskuntaan. Kirja käsittelee muun muassa seuraavia teemoja: Pysyvyyden kuolema (Death of Permanence): jälkiteollista yhteiskuntaa leimaa väliaikaisuus, joka ulottuu hyödykkeistä ihmissuhteisiin. Toffler käyttää esimerkkeinä tästä kertakäyttötuotteita. Muutosnopeus: ongelmana ei ole vain muutoksen suunta, vaan sen kiihtyvä nopeus, joka ylittää ihmisen sopeutumiskyvyn. Toffler popularisoi teoksessa myös käsitteen informaatioähky (engl. information overload) käsitellessään shokin osatekijöitä ja ihmisen rajallista kykyä käsitellä aistiärsykkeitä ja tietoa. Myöhempi tutkimuskirjallisuus viittaa siihen, että ihmisen rajallinen informaationkäsittelykapasiteetti johtaa kognitiiviseen ylikuormitukseen ja heikentää päätöksentekokykyä.
Tofflerin mukaan tulevaisuusšokki on psykologinen tila, joka voi ilmetä sekä yksilöissä että yhteiskunnissa, kun muutoksen määrä ja nopeus ylittävät sopeutumiskyvyn.
Sisällysluettelo Kirjassa on 6 osaa, jotka on jaettu 20 lukuun:
Johdanto 11 Ensimmäinen osa: Pysyvyyden kuolema 171. Kahdeksassadas elämänikä 192. Kiihdytyssysäys 293. Elämäntahti 47 Toinen osa: Lyhytaikaisuus 594. Esineet: Kertakäytön yhteiskunta 615. Paikat: uudet nomadit 876. Ihmiset: moduuli-ihminen 1087. Organisaatiot: tuleva ad hocratia 1378. Tieto: kineettinen kuva 165 Kolmas osa: Uutuus 1959. Tieteen rata 19710. Kokemustekijät 23111. Perheen hajoaminen 250
Neljäs osa: Moninaisuus 27312. Runsaudenpulan alkusyyt 27513. Alaryhmien ylenpalttisuus 29514. Elämäntyylien moninaisuus 314 Viides osa: Sopeutumiskyvyn rajat 33515. Tulevaisuusšokki: sen ruumiilliset ulottuvuudet 33716. Tulevaisuusšokki: sen henkiset ulottuvuudet 355 Kuudes osa: Eloonjäämisen strategiat 38517. Miten selviytyä huomispäivästä 38718. Tulevaisuuden koulutus 41519. Teknologian kesyttäminen 44620. Tulevaisuudensuunnittelun strategia 465 Kiitokset 509
thumb|oikea|200px|Kirjan takakansi. Suomennoksessa ei ole mukana bibliografiaa eikä yksityiskohtaisia alaviitteitä, jotka löytyvät sen englannin- ja ranskankielisistä laitoksista.
Vastaanotto Hätkähdyttävä tulevaisuus nousi kansainväliseksi myyntimenestykseksi. Encyclopedia of History of American Management -teoksen (2005) mukaan kirja saavutti kansainvälisen bestseller-statuksen vain viikkoja julkaisunsa jälkeen. Vuoteen 2003 mennessä teos oli käännetty 20 kielelle.
Teoksella oli vaikutusta myös populaarikulttuuriin ja poliittiseen keskusteluun: Vuonna 1972 julkaistiin kirjaan perustuva dokumenttielokuva Future Shock, jonka kertojana toimi Orson Welles. Jazz-muusikko Herbie Hancock julkaisi vuonna 1983 albumin Future Shock, jonka nimi viittaa Tofflerin teokseen. Kiinan kommunistisen puolueen politbyroon jäsen Wang Huning viittasi teokseen vuonna 1991 julkaistussa kirjassaan America Against America.
Puolassa teos herätti laajaa keskustelua 1970-luvulla. Nowe książki -lehden (1978) mukaan lehdistössä käytiin tuolloin runsaasti polemiikkia Tofflerin teeseistä.
Lähteet
Luokka:Vuoden 1970 kirjat Luokka:Yhdysvaltalaiset tietokirjat Luokka:Tulevaisuudentutkimus