Kiillotettu punainen keramiikka () esiintyi Intiassa ja Pakistanissa kupari- ja pronssikaudella. Tämä keramiikka ilmestyi Harappan kulttuurin mukana. Kun varsinainen Harappan kulttuuri katosi, kulttuuri jatkoi noin 1700/1500–1400 eaa. Gujaratissa ja idän lähialueilla. Tällöin oli myöhäisharappalainen Rangpurin kulttuuri. Tämä vaihe liittyi pienehköihin paimentolais- ja viljelykyliin. Tällöin kulttuuri säilytti vain joitain harappalaisia piirteitä. Samaan aikaan oli punamustaa keramiikkaa. Kulttuuri piti yhteyttä Malwan kulttuuriin. Indus Civilization, R.K. Pruthi,Discovery Publishing House 2004, s. 176 Rao, S. R. 1963. Excavations at Rangpur and other Explorations in Gujarat. Ancient India s. 18–19, 25–27.
Kulttuuri jälkiharappalainen ?
Kiillotettu punainen keramiikka esiintyi Gujaratissa alussa harappalaisen keramiikan rinnalla. Kun Harappan kulttuuri katosi, killotettu ja puna-musta keramiikka jäivätCultures and Societies of the Indus Tradition Jonathan Mark kennoeyer s. 36.
Noin välillä 1900–1700 eaa. oli monia siirtymävaiheita harappalaisesta jälkiharappalaiseen. Rangpur III:a vastaava kiillotetu punainen keramiikka oli näistä viimeinen. Tällöin härät, antiloopit ja geometriset aiheet yleistyivät keramiikassa.
Gujaratissa kiillotetun punaisen keramiikan löytöpaikat olivat yleensä jokien varsilla. Nyt ei enää tehty Indus-sinettejä ja käytetty painoja.
Killotettua punaista keramiikkaa löytyy sekä harappalaisen keramiikan että myöhemmän punamustan keramiikan kanssa Ancient Pakistan – An Archaeological History: Volume V: The End of the Harappan Civilization, and the Aftermath, Mukhtar Ahmed, Amazon 2014 s. 131. Kiillotettu punaine keramiikka ulottui Gujaratista itään mm Navtadoliin, Prakashiin ja Bahaliin. Myöhemmin keramiikak levisi Deccaniin. Keramiikkaa oli mm. Etelä-Intiassa.
Kulttuuri nousi mm. Rangpurissa tulvan jälkeen noin 1500 eaa. jälkeenABIA: South and Southeast Asian Art and Archaeology Index: Volume Three – South Asia, Sita Pieris Ellen Raven, BRILL 2010, s. 169.
Löytöpaikkoja
Esim Rangpur III, Rangpur IIC, Lothal B, Ahar IC, Navtadoli III, Chandoli, Somnath III muttei juurikaan esim RodjissaHarappan Civilization And Rojdi Gregory L. Possehl Mukundrai H. Raval Y. M., Brill Archive, 1989, s. 11, 14. Eräiden tietojen mukaan Ahar IC ajoittuu suunnilleen aikaan 2080/1950Regional Distribution of Chalcolithic Cultures–1500 eaa., ja tästä kerrostumasta on löydetty punaista ja mustaa keramiikkaa ja kiillotettua punaista keramiikkaaExcavations at Gilund: The Artifacts and Other Studies, Vasant Shinde Teresa P. Raczek Gregory L. Possehl, University of Pennsylvania Press 2014, s. 3. Rriyi Timbo II.
Aikalaiskulttuureja ja löytöpaikkoja
Kiillotetuun punaiseen keramiikaan liittymäöttömiä paikkoja ja kulttuureja. Rodji C, myöhäinen Sorath Harappa, 2000/1900–1700 eaa.Review of Prehistoric Cultures of Gujarat and Need to Develop Accurate Settlement Gazetteer, Kuldeep K. BHAN, The Maharaja Sayajirao University of Baroda Hulas I, myöhäisharappa 2000–1700 eaa. Inamgaon I, Malwa 1700–1400 eaa. Sonegaon Malwa/Jorwe 1700–1300 eaa.Possehl 1999, s. 244 Ahar Ic, 2000–1500 eaa. Banas-kausi Sonegaon
Lähteet
Luokka:Indus-kulttuuri