Suomalaiset eurokolikot ovat Suomelle lyötyjä eurokolikoita. Eurokolikoissa arvopuoli (klaava) on kaikissa euromaissa samanlainen, mutta tunnuspuolen (kruuna) jokainen euromaa suunnittelee itse omille kolikoilleen.
Suomen kansallisen puolen ovat suunnitelleet: 1–50 c: Heikki Häiväoja 1 €: Pertti Mäkinen 2 €: Raimo Heino
Vuosien 1999–2006 kolikoiden kansallisella puolella on pieni M-kirjain (katso sapelin kahvan alle), joka tulee rahat lyöneen Suomen Rahapajan toimitusjohtajan Raimo Makkosen sukunimen ensimmäisestä kirjaimesta. Tätä merkintää kutsutaan rahamestarin merkiksi. Vuodesta 2007 lyödyissä eurokolikoissa alettiin käyttää M-kirjaimen sijaan Rahapajan liikemerkkiä (runsaudensarvi josta tulee ulos kolikoita) ja kolikkoihin lisättiin Suomen maatunnus FI. Vuonna 2008 Rahapajan liikemerkki siirrettiin kolikon reunasta keskemmälle kolikkoa. Vuodesta 2011 alkaen Rahapajan liikemerkki muuttui (leijonavaakuna ympyrän sisällä).
Suomalaisia yhden ja kahden sentin kolikoita on lyöty suurehkoja määriä etupäässä keräilijöitä varten. Niitä ei Suomessa juuri tarvita maksuvälineinä, koska Suomessa, toisin kuin useimmissa muissa euromaissa, käteismaksut pyöristetään viidellä jaolliseen senttimäärään.
Eurokolikot
1999–2006 + 0,01 € 0,02 € 0,05 € 65px 75px 85px Kuva-aiheena on vaakunaleijona. Heikki Häiväoja. 0,10 € 0,20 € 0,50 € 79px 89px97px Kuva-aiheena on vaakunaleijona. Heikki Häiväoja. 1 € 2 € Syrjäkirjoitus 2 € keski|100x100px 100px <center>
SUOMI FINLAND, jonka jälkeen on kolme leijonanpäätä. Kuva-aiheena ovat lentävät laulujoutsenet. Pertti Mäkinen. Kuva-aiheena on lakka. Raimo Heino.
2007 + 0,01 € 0,02 € 0,05 € Kuva-aiheena on vaakunaleijona. Heikki Häiväoja. 0,10 € 0,20 € 0,50 € Kuva-aiheena on vaakunaleijona. Heikki Häiväoja. 1 € 2 € Syrjäkirjoitus 2 € <center>
SUOMI FINLAND, jonka jälkeen on kolme leijonanpäätä. Kuva-aiheena ovat lentävät laulujoutsenet ja Karhijärvi. Pertti Mäkinen. Kuva-aiheena on lakka. Raimo Heino.
Lyöntimäärät Suomessa liikkeelle laskettujen euroarvoisten käyttökolikoiden lyöntimäärät, miljoonaa kappaletta
Vuosi2,00 €1,00 €0,50 €0,20 €0,10 €0,05 €0,02 €0,01 €199916,09016,21020,69642,350133,52063,3801,7858,10020008,68036,63967,0970,500167,44956,66013,9377,600200129,13213,8624,432121,76314,730213,7560,50020021,38614,1141,147100,7591,499101,8240,65920039,0800,7906,79020049,0295,5290,629 8,0249,69020058,8007,9354,8000,8005,80020068,5001,7056,8501,0004,00020075,2001,0003,00020088,3001,0008,0001,0001,50020096,300 7,0001,00020104,0000,80020116,8000,8003,8008,8000,8002012 4,80010,8000,800
Kahden euron erikoisrahat
Vuodesta 2004 lähtien on euroalueella laskettu liikkeelle kansallisia erikoiskaksieuroisia juhlistamaan henkilöitä tai tapahtumia. Erikoisrahat ovat käypää valuuttaa koko euroalueella. Suomi on laskenut liikkeelle kahden euron erikoisrahan vuosittain. Euromääräiset erikoisrahat julkaistaan EU:n lehdessä.
+ Suomen kahden euron erikoisrahat <center> 2004 Euroopan unionin laajentuminen 10:llä uudella jäsenvaltiolla, kesällä 2004.
Kolikossa on tyylitelty pylväs, josta kasvaa Euroopan unionin laajentumista kuvaavia versoja, kirjaimet EU, suunnittelijan nimikirjain M (Pertti Mäkinen) ja Rahapajan tunnus M.
Lyöntimäärä 1 milj. kpl. <center> 2005 YK:n 60-vuotispäivän ja Suomen 50-vuotisen YK-jäsenyyden merkiksi. 4. lokakuuta 2005.
Kolikossa on osa rauhankyyhkyä kuvaavasta palapelistä, sanat FINLAND — UN, suunnittelijan nimikirjain K (Tapio Kettunen) ja Rahapajan tunnus M.
Lyöntimäärä 2 milj. kpl. <center> 2006 Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotispäivän muistoksi, lokakuussa 2006.
Kolikossa on miehen ja naisen kasvot, tekstit ”1.10.1906” ja ”20 FI 06”, suunnittelijan nimikirjain M (Pertti Mäkinen) sekä Rahapajan tunnus M.
Lyöntimäärä 2,5 milj. kpl. <center> 2007 Rooman sopimuksen 50-vuotisraha (euromaiden yhteinen) 25. maaliskuuta 2007.
Kolikon kuva esittää Rooman sopimusasiakirjaa, jossa on Euroopan talousyhteisön kuuden perustajamaan edustajien allekirjoitukset. Asiakirjan taustalla oleva kuvio jäljittelee kiveystä Piazza del Campidoglio -aukiolta. Kolikoissa on tekstit ”ROOMAN SOPIMUS 50 v”, ”EUROOPPA” ja ”SUOMI-FINLAND” sekä Rahapajan liikemerkki.
Lyöntimäärä 1,4 milj. kpl. <center> 2007 Joulukuussa 2007 laskettiin liikkeelle itsenäisen Suomen 90-vuotisraha.
Kolikossa on vene, jota soutaa yhdeksän soutajaa. Kuvan yläpuolella on liikkeeseenlaskuvuosi 2007 ja alapuolella Suomen itsenäistymisvuosi 1917. Kolikossa on Rahapajan liikemerkki ja Suomen maatunnus FI.
Lyöntimäärä 2 milj. kpl. <center> 2008 Lokakuussa 2008 laskettiin liikkeelle erikoisraha Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 60. vuosipäivä.
Kolikossa on sydän, jonka keskellä on ihmishahmo, teksti ”HUMAN RIGHTS”, Suomen maatunnus FI, suunnittelijan nimikirjain K (Tapio Kettunen) ja Rahapajan liikemerkki.
Lyöntimäärä 1,5 milj. kpl. <center> 2009 Tammikuussa 2009 laskettiin liikkeelle euromaiden yhteinen talous- ja rahaliiton 10-vuotisraha,
Kolikossa on yksinkertaisin viivoin piirretty ihmishahmo yhdessä eurosymbolin € kanssa, tekstit "SUOMI FINLAND" JA "EMU 1999–2009", suunnittelijan nimikirjaimet ΓΣ (George Stamatopoulos Kreikan keskuspankista) sekä Rahapajan liikemerkki.
Lyöntimäärä 1,4 milj. kpl. <center> 2009 Lokakuussa 2009 laskettiin liikkeelle Suomen autonomian ja suomalaisen keskushallinnon 200-vuotisraha.
Kolikkoon on kuvattu Porvoon tuomiokirkko jonka yläpuolella on vuosiluku 1809. Oikealla on vuosiluku 2009 ja vasemmalla näkyvät maatunnus FI sekä Rahapajan liikemerkki.
Lyöntimäärä 1,6 milj. kpl. <center> 2010 Lokakuussa 2010 laskettiin liikkeelle suomalaisen valuutan 150-vuotisraha."Erikoiseurot - Suomalainen raha 150 vuotta - Suomi - 2010"
Kolikossa on sen sisäosassa vasemmalla tyylitelty Suomen leijona ja liikkeeseenlaskuvuosi 2010. Niiden oikealla puolella on Rahapajan tunnus ja joukko numeroita, jotka kuvastavat eri kolikkoarvoja.
Lyöntimäärä 1,6 milj. kpl. <center> 2011 Lokakuussa 2011 laskettiin liikkeelle Suomen Pankin perustamisen 200-vuotisraha."Erikoiseurot - Suomen Pankki 200 vuotta - Suomi - 2011"
Kolikossa on sen sisäosassa vasemmalta oikealle lentävä joutsen ja perustamisvuosi 1811 ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2011. Niiden alla on Rahapajan tunnus ja joukko numeroita, jotka kuvastavat eri kolikkoarvoja.
Lyöntimäärä 1,6 milj. kpl. <center> 2012 Lokakuussa 2012 laskettiin liikkeelle suomalainen taidemaalari Helene Schjerfbeckin (1862–1946) syntymän 150-vuotisraha."Erikoiseurot - Helene Schjerfbeck - Suomi - 2012"
Kolikossa on sen sisäosassa kuva taiteilijasta, hänen nimensä ja elinvuodet ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2012. Niiden oikealla puolella elinvuosien alla on Rahapajan tunnus.
Lyöntimäärä 2,0 milj. kpl. <center> 2013 Syyskuussa 2013 laskettiin liikkeelle Suomen säännöllisen valtiopäivätoiminnan alkamisesta kuluneen 150 vuoden kunniaksi juhlaraha."Erikoiseurot - Vuoden 1863 valtiopäivät 150 vuotta - Suomi - 2013"
Kolikossa on sisäosassa vuosiluvun 1863 kuutosesta nouseva verso, joka kuvastaa Suomen kehitystä, ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2013. Kolikon ulkoasun on suunnitellut Petri Neuvonen. Niiden vasemmalla puolella alhalla Suomi - Finland - tekstien välissä on Rahapajan tunnus.
Lyöntimäärä 1,0 milj. kpl. <center> 2013 Marraskuussa 2013 laskettiin liikkeelle kirjailija Frans Emil Sillanpään (1888-1964) syntymän 125-vuotisraha."Erikoiseurot - F. E. Sillanpään syntymästä 125 vuotta - Suomi - 2013"
Kolikossa on sisäosassa kirjailijan 1950- ja 60-luvun kasvot, kasvojen yläpuolella nimi ja kasvojen molemminpuolin syntymä- ja kuolinnvuodet ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2013. Niiden vasemmalla puolella on Rahapajan tunnus.
Lyöntimäärä 1,5 milj. kpl. <center> 2014 Toukokuussa 2014 laskettiin liikkeelle kirjailija Tove Janssonin (1914-2001) syntymän 100-vuotisraha."Erikoiseurot - Tove Janssonin syntymästä 100 vuotta - Suomi - 2014"
Kolikossa on sisäosassa kirjailijan kasvot, nimi, elinvuodet ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2014. Liikkeellelaskuvuoden yläpuolella on Rahapajan tunnus.
Lyöntimäärä 1,5 milj. kpl. <center> 2014 Lokakuussa 2014 laskettiin liikkeelle muotoilija Ilmari Tapiovaaran (1914-1999) syntymän 100-vuotisraha."Erikoiseurot - Ilmari Tapiovaaran syntymästä 100 vuotta - Suomi - 2014"
Kolikossa on sisäosassa vasemmalla pyöreään muotoon sijoitettu muotoilijan nimi ja elinvuodet, oikealla osa pöydän tai tuolinjalasta ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2014. Rahan on suunnitellut Pro Finlandia -mitalilla palkittu Harri Koskinen. Liikkeellelaskuvuoden alapuolella on Rahapajan tunnus.
Lyöntimäärä 1,0 milj. kpl. <center> 2015 Tammikuussa 2015 laskettiin liikkeelle säveltäjä Jean Sibeluksen (1865-1957) syntymän 150-vuotisraha."Erikoiseurot - Jean Sibeliuksen syntymästä 150 vuotta - Suomi - 2015"
Kolikossa on sisäosassa kuvattu tähtitaivasta sekä mäntypuita. Sibelius kuvattiin kotonaan Ainolassa usein mäntymaisemassa. Kolikon oikeassa reunassa on nimi ja etu- ja sukunimen välissä liikkeeseenlaskuvuosi 2015. Rahan on suunnitellut Nora Tapper. Oikealla mäntypuiden keskellä on Rahapajan tunnus.
Lyöntimäärä 1,0 milj. kpl. <center> 2015 Elokuussa 2015 laskettiin liikkeelle Eurolipun 30-vuotisraha."2 euron erikoisraha: EU-lippu"
Jokaisen euromaan rahan ulkoasu pohjautuu yhteiseen teemaan, jossa 12 ihmishahmoa on kuvattu EU:n tähtilipun ympärille. 12 hahmoa kuvaavat alkuperäisiä EU-maita. Kuvan ympärillä kiertää maan nimi julkaisijamaan omalla kielellä ja englanniksi sekä vuosiluvut 1985-2015.EU-lippua juhlistava raha on neljäs yleiseurooppalainen erikoiskakkonen. Aiemmat julkaisut ovat vuosilta 2007 (Rooman sopimus), 2009 (Euro 10v) ja 2012 (Eurokolikot ja -setelit 10v). Raha on kreikkalaisen Georgios Stamatopoulosin suunnittelema. Vuosilukujen vasemmalla puolella on Rahapajan tunnus.
Lyöntimäärä 0,5 milj. kpl.
Suomalaiset euroarvoiset juhlarahat
Suomi julkaisee euroarvoisia juhlarahoja. Tyypillisesti joka vuosi liikkeelle lasketaan perusmetallinen 5 €:n kolikko, kaksi hopeista 10 €:n kolikkoa ja kultainen kolikko. Kultaisten juhlarahojen nimellisarvo on ollut 20 €, 50 € tai 100 €.
Luettelo julkaistuista juhlarahoista on Rahapajan sivuilla .
5 euroa KuvaAiheVuosiLyöntimääräMateriaaliHalkaisijaPainoBuProofkeski|152x152pxJääkiekon MM-kisat2003150 000 –Kehä: Nordic Gold, Keskus: Kuparinikkeli35 mm20,2 gYleisurheilun MM-kilpailut2005169 9955 005Kehä: Kuparinikkeli, Keskus: Nordic Gold 19,8 gkeski|152x152pxAhvenanmaan demilitarisointi 150 vuotta200655 000 –Nordic Gold 18,7 gSuomen EU-puheenjohtajuus2006100 000 –Kehä: Alumiinipronssi, Keskus: Kuparinikkeli27,25 mm9,81 gItsenäinen Suomi 90 vuotta2007130 00020 000Kehä: Kuparinikkeli, Keskus: Nordic Gold35 mm19,81 gSuomalainen tiede ja tutkimus200825 000 Kehä: Nordic Gold, Keskus: Kuparinikkeli 19,6 g2012 jääkiekon MM-kisat 2012180 000 Kehä: Alumiinipronssi, Keskus: Kuparinikkeli27,25 mm9,8 g MaakuntarahatVarsinais-Suomi201090 00030 000Kehä: Nordic Gold, Keskus: Kuparinikkeli 27,25 mm9,8 gSatakunta Häme2011100 00020 000 Savo Uusimaa Karjala PohjanmaaLappi Ahvenanmaa Maakuntien rakennuksetJätkänkynttilä-silta, Lappi 201255 00010 000Kehä: Alumiinipronssi, Keskus: Kuparinikkeli 27,25 mm9,8 gHelsingin tuomiokirkko ja Uspenskin katedraali, Uusimaa
10 euroa