Johan Axelsson Oxenstierna (24. kesäkuuta 1611 Tukholma – 5. joulukuuta 1657 Wismar, Ruotsin Wismar) oli ruotsalainen valtiomies, kreivi, vapaaherra, kenraalikuvernööri sekä valtakunnanmarsalkka.
Suku ja koulutus Johan Axelsson Oxenstierna oli valtakunnankansleri, kreivi Axel Oxenstiernan ja hovineiti Anna Åkesdotter Bååtin (1579–1649) esikoispoika. Hänen nuorempi veljensä oli Erik Axelsson Oxenstierna. Hänellä oli 11 sisarusta, joista vain viisi eli aikuiseksi asti.
Johan opiskeli vuodesta 1629 lähtien ja valmistui Uppsalan yliopistosta vuonna 1631/1633 ja matkusti isänsä tukemana Ranskassa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. Hän palveli vuodesta 1632 alkaen suomalaista sukua olleen ruotsalaisen marsalkan, valtiomiehen ja kreivi Kustaa Hornin alaisuudessa kolmikymmenvuotisessa sodassa. Hänet nimitettiin vuonna 1632 Punaiseen rykmenttiin. Hän oli myös toimeenpanijana isänsä osoittamissa ja tarkasti ohjeistamissa lukuisissa diplomaattitehtävissä Ranskassa, Englannissa ja Hollannissa.
Kruunun virkamies Hän oli yksi komissaareista, jotka allekirjoittivat aselevon Puola-Liettuan kanssa vuonna 1635 (Stuhmsdorfin sopimus). Vastoin isänsä tahtoa hänet nimitettiin kamarineuvokseksi vuonna 1635 ja vuonna 1639 valtaneuvokseksi. Yhdessä kokeneen poliitikon Johan Adler Salviuksen kanssa hän edusti Ruotsia suuressa Osnabrückin rauhankongressissa liittyen Westfalenin vuoden 1648 rauhan sopimuksiin, mutta ajautui Salviuksen kanssa jatkuviin ristiriitoihin, koska Johan sai ohjeet isältään, kun taas Salvius suoraan kuningatar Kristiinalta. Päästyään eroon holhoojahallituksesta, jota Kustaa II Aadolfin kuoltua johti valtakunnankansleriksi noussut Axel Oxenstierna, kuningatar Kristiina halusi ottaa vahvemman roolin valtion asioissa. Johan Salvius nousi kuningattaren suosioon, Axel Oxenstierna säilytti asemansa valtakunnankanslerina, mutta ajautui toistuviin erimielisyyksiin kuningattaren kanssa valtiota koskevissa asioissa.
Vuosina 1650–1652 Johan Axelsson oli Ruotsin Pommerin kenraalikuvernööri, Ruotsin Wismarin presidentti vuodesta 1655 ja kuningas Kaarle X Kustaa nimesi hänet valtakunnanmarsalkaksi vuonna 1654. Isän kuoltua Johanista tuli Södermören kreivi vuonna 1654. Lisäksi Johan peri isälle vuonna 1614 annetun Kemiön vapaaherrakunnan läänityksineen sekä siihen kuuluneen vapaaherran arvonimen vuonna 1652.pienoiskuva|Johan Axelsson Oxenstierna.Isä Oxenstierna kannatti voimakkaasti aatelissukujen välisiä avioliittoja, joka myös saattoi olla syy suvun sammumiseen. Johan Oxenstierna avioitui vuonna 1636 kreivitär Anna Margareta Svanstesdotter Sturen (1615–1646) kanssa, joka oli Ebba Leijonhufvudin ja Svante Sturen tytär sekä sukunsa viimeinen jäsen. Anna Margaretan kuoltua 31-vuotiaana, Johan Oxenstierna avioitui toisen kerran vuonna 1648 Pietari Brahen sisaren, kreivitär Margareta Persdotter Brahen (1603–1669) kanssa. Molemmat liitot olivat lapsettomia. Nuorempi veli Erik Axelsson Oxenstierna nai myös vuonna 1665 Brahen valtasuvusta kreivitär Elsa Elisabeth Brahen, heidän poikansa Carl Gustaf Oxenstierna kuoli naimattomana Kaarle XII sodassa Puolassa vuonna 1686.
Johan Axelsson Oxenstierna kuoli pitkän sairauden jälkeen 46-vuotiaana 5. joulukuuta 1657 Wismarissa.
Lähteet
Luokka:Ruotsalaiset aateliset Luokka:Ruotsin Pommerin kenraalikuvernöörit Luokka:Vuonna 1611 syntyneet Luokka:Vuonna 1657 kuolleet