Mielenterveyden häiriöllä, mielenterveyshäiriöllähttps://finto.fi/tero/en/page/p990?clang=fi tai psyykkisellä sairaudellahttps://yle.fi/aihe/t/18-211388 tarkoitetaan yleensä mielenterveyden poikkeamista tavanomaisesta sellaisella tavalla, että siitä aiheutuu haittaa itselle tai muille. Mielenterveyteen liittyvät määritelmät riippuvat myös vallitsevasta kulttuurista ja historiallisesta tilanteestaSaara Jäntti, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva & Annastiina Mäkilä (toim.): Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus. Teoksessa Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus. NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 125.. On kiistanalaista voidaanko mielenterveyden häiriö määritellä biologisesti vai onko määritelmä aina arvoriippuvainen.

Mielenterveyden häiriöillä viitataan toisinaan kaikkiin psykiatrisiin häiriöihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa käytetty Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen diagnoosiluokitus DSM on nimeltään mielenterveyshäiriöiden luokitus, vaikka se sisältää myös elimelliset unihäiriöt, motoriset häiriöt, seksuaalitoimintojen häiriöt, lukihäiriön, ADHD:n, autismikirjon häiriön ja älyllisen kehitysvammaisuuden kaltaiset aivojen kehitykselliset häiriöt.

Mielenterveyden ongelmia kutsutaan häiriöksi, jos oireet ovat pitkäkestoisia ja suhteettomia mahdollisiin ulkoisiin syihin nähden, jos potilas ei kykene hallitsemaan niitä ja jos ne haittaavat hänen toimintakykyään. Mielenterveyden häiriön oireita voi ilmetä silloinkin, kun kliinisen häiriön kriteerit eivät täyty. Tällaiset subkliiniset tilat ovat tavallisesti jatkuvan tai tilapäisen psyykkisen paineen aiheuttamia, ja ne saattavat muodostua merkittäväksi taakaksi, vaikka niistä kärsiviä ei hoideta julkisella puolella.MielenterveystyöEuroopassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:17. Sivu 32. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74011/Selv200417.pdf?sequence=1

Vakavimmat mielenterveyshäiriöt saattavat vammauttaa ihmisen lähes kokonaan ja sulkea hänet kokonaan yhteiskunnan toimintojen ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Joihinkin mielenterveyden häiriöihin saattaa liittyä myös esimerkiksi psykoosien aikana esiintyvää sairaudentunnottomuutta.

Yleisyys

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n mukaan suomalaisilla on enemmän mielenterveysongelmia kuin missään muussa Euroopan unionin maassa. Psyykkinen oireilu näyttäisi olevan yleisintä Etelä-Suomessa, mikä saattaa liittyä osaksi siihen, että siellä käytetään enemmän alkoholiaTerveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf.

Mieli ry:n mukaan 20–25 prosenttia suomalaisista sairastaa vuosittain jonkinlaista mielenterveyden häiriötä. Järjestön mukaan joka toinen suomalainen kokee mielenterveyden häiriön jossain elämänsä vaiheessaKansansairaus rassaa jopa miljoonaa – ”70 prosenttia salaa diagnoosin”. 1.5.2015. https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/283409-kansansairaus-rassaa-jopa-miljoonaa-70-prosenttia-salaa-diagnoosin .

Yhdysvalloissa yli 26 prosenttia täysi-ikäisistä täyttää mielenterveyden häiriön kriteerit, ja vakava mielenterveyden häiriö on seitsemällä prosentilla.National Institute of Mental Health, 2011 Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisin mielenterveyden häiriö: 18 prosenttia aikuisväestöstä kärsii ahdistuneisuushäiriöstä. Noin puolet heistä jotka diagnosoidaan ahdistuksesta kärsiviksi diagnosoidaan myös masennuksesta kärsiviksi. Masennuksesta kärsii 6,7 prosenttia yhdysvaltalaisista ja se on johtava työkyvyttömyyden syy 15–44,3-vuotiaiden keskuudessa.http://www.adaa.org/about-adaa/press-room/facts-statistics Alkoholismi ja mielenterveysongelmat liittyvät usein toisiinsa, eli alkoholismin taustalta paljastuu mielenterveysongelma.http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paihdeasiantuntija--alkoholismiin-yhdistyy-useimmiten-mielenterveysongelma-/1894940

Edward Schieffelin tutkimusten mukaan Kaluli-alkuperäisasukasheimon keskuudessa masennusta esiintyy yhdellä kahdestatuhannesta.Ilardi, Stepehen. The Depression Cure: The 6-Step Program to Beat Depression without Drugshttp://tlc.ku.edu Mielenterveyden häiriöitä on kuusi kertaa enemmän ihmisillä, jotka kuuluvat matalimpaan sosioekonomiseen luokkaan verrattuna ylimpään sosioekonomiseen luokkaanA.A. Baumeister. Mental Retardation and Mental Health: Classification, Diagnosis, Treatment. s. 76..

Historia

Mielenterveyden häiriöiden ja neurologisten sairauksien välinen raja on vaihdellut eri aikoina tyypillisesti siten, että mielenterveyden häiriöinä pidettyjen sairauksien on huomattu myöhemmin olevankin neurologisia sairauksia. Tällaisia sairauksia on esimerkiksi epilepsia, joka luokiteltiin psykiatriseksi sairaudeksi vielä 1950-luvullaAnu Rissanen: TYÖTÄ, SOKKEJA, LÄÄKKEITÄ. Siilinjärven piirimielisairaala ja potilaiden hoitomuodot vuosina 1926-1959. Liite 2. Sivu 116. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37823/URN:NBN:fi:jyu-201205131643.pdf?sequence=1 .

Mielenterveyden häiriöitä pidettiin aiemmin Jumalan langettamina rangaistuksina, koska Vanhassa testamentissa todetaan, että Jumala saattaa rangaista tottelemattomia hulluudella.

Työkyky ja toimeentulo

Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat usein työkyvyttömyyttä. Yksityisen Terveystalon asiakkailla oli vuonna 2017 selkäsäryn jälkeen eniten sairauspoissaolopäiviä mielenterveysongelmien vuoksi. Erilaiset ahdistuneisuushäiriöt sekä masennus ja unettomuus johtivat yleisimmin sairauslomiin.Näin Suomi sairasti 2017 – pisimpiä sairauspoissaoloja onnistuttu vähentämään. 28.2.2018. https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Uutiset/Nain-Suomi-sairasti-2017/

Mielenterveyden häiriön perusteella eläkettä hakevien keski-ikä on 45 vuotta ja noin 30 prosenttia hakemuksista hylättiin vuonna 2011. Mielenterveysongelmien perusteella myönnetyn työkyvyttömyysetuuden saantimahdollisuus on heikentynyt enemmän kuin potilailla keskimäärinIlpo Pajunen: Ruotsissa moni joulukuussa syntynyt syrjäytyy, Suomessa ei – voiko syy olla koulujärjestelmässä? Yle uutiset 13.6.2016. http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_moni_joulukuussa_syntynyt_syrjaytyy_suomessa_ei__voiko_syy_olla_koulujarjestelmassa/8942788?ref=leiki-uup. Eniten hylkäyksiä tehtiin älyllisestä kehitysvammaisuudesta kärsiville, joista yli puolet sai hylkäävän päätöksen. F40–F45-diagnoosiluokkien sairauksista kärsivistä hakijoista 54 prosenttia sai hylkäävän päätöksen. Kyseinen potilasryhmä sairastaa ahdistuneisuushäiriötä, pakko-oireista häiriötä, dissosiatiivista häiriötä tai elimellisoireisia häiriöitä. Noin puolet mielenterveysperusteisista hakemuksista tehdään masennuksen perusteella, ja 25 prosenttia masennuspotilaista saa hylkäävän päätöksen​Työkyvyttömyyseläkepäätökset 2000–2011. 03/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. 03/2012ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129087/Tyokyvyttomyyselakepaatokset20002011.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Syyt ja riskitekijät

Minkään yksittäisen tekijän ei katsota aiheuttavan mielenterveyden häiriöitä, vaan syynä pidetään aina useiden tekijöiden yhteisvaikutusta. Mielenterveyden häiriön riskiä lisäävät esimerkiksi pieni syntymäpaino, runsas kannabiksen käyttö sekä lapsuusajan traumaattiset kokemukset.

Mielenterveyden häiriöt ovat hämmästyttävän päällekkäisiä. Esimerkiksi yhden häiriön kriteerit täyttävistä kaksi kolmesta täyttää toisenkin häiriön kriteerit.

P-tekijä P-tekijä on eri mielenterveyshäiriöiden yhteinen taustatekijä samaan tapaan kuin g-tekijä älykkyyden. Nämä yhteiset taustatekijät ovat osittain geneettisiä. P-tekijä ennustaa parhaiten häiriöiden haittoja esimerkiksi työhön ja ihmissuhteisiin.

P-tekijässä keskeistä on negatiivinen emotionaalisuus eli neuroottisuus. Se on taipumus tunta kauemmin ja voimakkaammin kielteisiä tunteita, esimerkiksi surua, vihaa sekä turhautumista, ja vaikeutta hallita niitä.

P-tekijässä on myös toiminnanohjausta: miten ihminen kykenee kohdentamaan tarkkaavaisuuttaan ja sopeuttamaan käytöstään eri tilanteisiin. Huono kyky voi olla holtittomuutta ja harkitsemattomuutta tai pakkomielteistä ja joustamatonta, toimintamalleihin jumiutuvaa.

P-tekijä on pitkälti päällekkäistä epävakaan persoonallisuuden kanssa. Jälkimmäisessä on ailahtelevuutta, poikkeuksellisia ajatustapoja ja taipumus tulkita itseä ja ihmissuhteita epäjohdonmukaisesti.

Alttius mielenterveyshäiriöihin aikuisena näkyy yleensä jo lapsuuden tai murrosiän oireina.

Stressitekijät Myös tärkeä syyjäsennys on seuraava: yksinäisyys, mallioppimisen kautta tulleet toimimiset, stressit, rangaistus-pettymyselämykset, menetykset, tietyt välttelymahdollisuudet ja suuret elämänmuutokset Heiska, J. (2016) Better Mental Health with 7x4-field. Saarbrücken Lambert Academic Publishing . Yleensä jokin stressitekijä laukaisee mielenterveyden häiriön, jonka puhkeamiselle muut tekijät ovat jo aiemmin luoneet pohjaa. Merkittäviä stressitilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:

Kuormittavat työolosuhteet Vuonna 2020 annetun asiantuntija-arvion mukaan jopa puolessa mielenterveyden ongelmien vuoksi sairauslomaa hakevien työkyvyttömyyden taustalla on liika kuormittuminen työstäYhä useampi jää sairauslomalle mielenterveysongelmien takia, työn vaatimukset vievät voimat – työuupunut Anna, 41, ei kokenut olevansa masentunut. 13.2.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11204724. Myös hankalaksi koettu työaika lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöön.

Oksidatiivinen stressi Oksidatiivista stressiä pidetään yhtenä osasyynä muun muassa skitsofrenian, masennuksen ja bipolaarisen häiriön puhkeamiseenhttps://www.drperlmutter.com/wp-content/uploads/2020/09/Norwitz-et-al.-2020-Ketogenic-diet-as-a-metabolic-treatment-for-mental.pdf .

Ympäristösaasteet kuten myrkylliset raskasmetallit ja ilman pienhiukkaset Ympäristön raskasmetallit lyijy ja kadmium on yhdistetty skitsofrenian ilmenemiseen.https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27720315 Lyijylle ja kadmiumille lapset altistuvat erityisesti alueilla joilla kaivetaan kivihiiltähttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17120535. Nykyään lyijyaltistuksen suurin lähde on hiilivoimaloiden päästämät ilmakehän hiukkaset.

Vuonna 2004 on löydetty tulos, että sikiöaikainen lyijyaltistus ja skitsofrenia myöhemmin elämässä liittyvät toisiinsa. Vuonna 2009 teoriaa on kehitetty pidemmälle. Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin sikiöaikaisen lyijyaltistuksen aiheuttavan riskin saada skitsofrenian myöhemmin elämässä. Lyijy ei pelkästään synnytä tätä riskiä, vaan lyijyn on estettävä N-metyyli-D-aspartaattireseptori (NMDAR), joka vaikuttaa aivojen kehitykseen, oppimiseen ja muistiin.

Ilmansaasteista pienhiukkasten (alle 2,5 μm) on todettu vahingoittavan kehittyvien hiirten aivojen osaa joka on keskeinen skitsofreniassa. Pienhiukkaset saavat aivojen osan tulehtumaan ja se häiritsee valkoisen aineen kehittymistä.https://www.independent.co.uk/news/science/air-pollution-linked-to-autism-and-schizophrenia-9524414.html

Elimelliset sairaudet Lapsuuden infektiot Lapsuudessa koetut vuodeosastohoitoa vaatineet infektiot ja immuunipuolustus liittyvät mielenterveyden häiriöiden etiologioihin. Erityisen korkeita todennäköisyyksiä mielenterveyden häiriön kehittymiseen myöhemmässä elämässä ovat yhteydessä kun infektio on ollut niin vakava että sen hoitamiseen on jouduttu käyttämään anti-infektiivisiä lääkkeitä, erityisesti antibiootteja.https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30516814 Rintaruokinnan on todettu vähentävän vauvan infektioita, erityisesti korva-, kurkku- ja sinus-infektioita.https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11550600https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4258846/