Kantakaupunki on Jyväskylän ensimmäinen suuralue. Kantakaupungin suuralueeseen kuuluvat Keskustan, Harjun, Puistolan, Lutakon, Mattilanpellon, Mäki-Matin, Kukkumäen, Nisulan, Taulumäen, Tourulan ja Mannilan kaupunginosat.
Kantakaupungin suuralueella on kaupungin keskustan lisäksi Puistolan kaltaisia selkeästi ydinkeskustan jatkeeksi rakentuneita naapurustoja, mutta myös Mattilanpellon ja Viitaniemen tavoin varsinaisesta keskusta-alueesta erilleen tehtyä asuinaluetta ja lähiötäkin.Leena Rossi (2017): Jyväskylän aluerakentaminen eri mittakaavoissaan.Seppälä, Maija-Liisa; Lehtonen, Hilkka ja Tihlman, Tiina: Suomen lähiöt. Kyselytutkimus 1950–1980-luvuilla rakennetuista lähiöistä. Ympäristöministeriö 1990. Tosin täydennysrakentamisen myötä 2000-luvulle tultaessa on keskustan ja asumalähiöiden etäisyys supistunut ja rajasta tullut vähemmän selkeä.Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio . Kantakaupungin suuralueen kaupunginosista keskustasta etäisimpänä on Mannila, joka sijaitsee suuralueen pohjoislaidalla, Palokka-Puuppolan alueen kupeessa.
Kantakaupungin suuralueella on monia valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristökohteita, kuten Älylän, Seminaarinmäen ja Viitaniemen asuinalueet, Rautpohjan funkkistalokortteli, yliopistoalueet, Harju ja Vesilinna. Ydinkeskustassa sijaitsee suurin osa Jyväskylän kauppakeskuksista, kuten Forum ja Sokkari. Suuralueella on myös muun muassa museoita ja kulttuuripalveluita, kuten kaupunginteatteri. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin keskussairaala Nova sijaitsee suuralueen lounaisosassa Kukkumäessä. Jyväskylän kaikki yliopisto- ja ammattikorkeakoulurakennukset sijaitsevat Kantakaupungin suuralueella Ylistönrinteen kampusta lukuun ottamatta. Myös lähes kaikki kaupungin lukio- ja ammattiopistorakennukset sijaitsevat Kantakaupungin suuralueella.
Kantakaupungin suuralueella on 30 844 asukasta (vuonna 2021) ja sen pinta-ala on 13,5 neliökilometriä.
Kuvia
Lähteet
Aiheesta muualla
*