Frans I (koko nimi Franz de Paula Maria Karl August, 28. elokuuta 1853 – 25. heinäkuuta 1938) oli Liechtensteinin ruhtinas vuodesta 1929 kuolemaansa asti 1938 eli yhdeksän vuoden ajan.
Varhainen elämä ja avioliitto Frans opiskeli lakia Wienin ja Prahan yliopistoissa ja suoritti sitten asepalveluksensa. Tämän jälkeen hän aloitti diplomaattina ja toimi maansa suurlähettiläänä Brysselissä ja Venäjällä. Fransilla oli erityisen hyvä suhde Venäjän keisari Nikolai II:n kanssa ja hän yritti hyödyntää tätä parantaakseen Venäjän ja Itävalta-Unkarin suhteita. Hän osti huomattavan kirjakokoelman Venäjältä, minkä turvin Wienin yliopistoon perustettiin vuonna 1907 Itä-Euroopan historian tutkimusta käsittelevän laitoksen ja rahoitti sitä henkilökohtaisesti. Veljensä Juhana II:n valtakaudella Frans toimi myös ruhtinaan neuvonantajana.
Vuonna 1914 Frans tutustui Elisabeth von Gutmanniin. Ruhtinas Juhana II kuitenkin kieltäytyi antamasta veljelleen lupaa mennä naimisiin juutalaistaustaisen von Gutmannin kanssa, minkä vuoksi Frans meni salaa naimisiin Elisabethin kanssa vuonna 1919. Paavi Benedictus XV otti parin vastaan Vatikaanissa samana vuonna. Virallisesti he menivät kuitenkin naimisiin Juhanan kuoltua. Frans ja Elisabeth eivät koskaan saaneet lapsia.
Valtakausi Juhana II kuoli lapsettomana vuonna 1929 ja Frans nousi hänen seuraajakseen uudeksi ruhtinaaksi. Ruhtinaana Frans virallisti avioliittonsa Elisabethin kanssa ja nimitti hänet ruhtinattareksi.
Vain muutama viikko hän valtaannousunsa jälkeen joukko liechtensteinilaisia maanviljelijöitä tapasi ruhtinaan ja pyysi tätä muuttamaan Liechtensteinin tasavallaksi. Ruhtinaan kerrotaan vastanneen seuraavasti:Totta kai [...] voitte saada tasavallan. Mutta pitäkää mielessänne, että tasavaltana ette tule saamaan rahoitusta minulta; teidän täytyy maksaa veroja. Frans vietti suurimman osan ajastaan ruhtinaana Wienissä perheensä omistamilla mailla. Hän oli kuitenkin ensimmäinen Liechtensteinin ruhtinas, joka vietti myös huomattavan osan ajastaan itse Liechtensteinissa. Frans vieraili maassa säännöllisesti vuoteen 1935 asti, kunnes hänen terveytensä alkoi mennä huonompaan suuntaan.
Vuonna 1937 Liechtensteinin pääministeri Josef Hoop myönsi, että Itävalta-Unkarin kruununtavoittelija Otto von Habsburg asui Fransin vieraana Vaduzin linnassa, eikä Belgiassa kuten yleisesti oletettiin, ollakseen lähempänä Itävaltaa.
Hän kuoli lapsettomana, joten valta siirtyi hänen veljenpoikansa pojalle Frans Joosef II:lle, josta tuli sijaishallitsija jo maaliskuussa 1938, kolme kuukautta ennen Frans I:n kuolemaa.
Kunnianosoituksia
55x55px Ruhtinaskunnan ansioritarikunnan erikoissuurristi (Liechtenstein, 1937, perustaja) 55x55px Leopoldin ritarikunnan suurristi (Itävalta-Unkari, 1897) 55x55px Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Itävalta-Unkari) 55x55px Maltan ritarikunnan täysi kunnian ja omistautumisen ritari 55x55px Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Hubertuksen ritarikunnan ritari (Baijeri)
Lähteet
Luokka:Liechtensteinin ruhtinaat Luokka:Vuonna 1853 syntyneet Luokka:Vuonna 1938 kuolleet Luokka:Suurlähettiläät