Terrorismi Suomessa tarkoittaa suunniteltuja ja toteutettuja terroritekoja Suomen alueella.
Suomen historiasta tunnetaan muutamia tekoja, jotka nykyään tulkittaisiin terrorismiksi. Esimerkkejä ovat vuosina 1929–1932 toimineen Lapuanliikkeen poliittinen väkivalta sekä Verikoiriksi nimitetyn nationalistisen poikaporukan attentaatit 1900-luvun alussa.
Sitä, millaista toimintaa Suomessa nykyään pidetään terrorismina, määritää terrorismirikoksia koskeva rikoslain luku 34 a, joka on ollut voimassa vuodesta 2003. Tammikuuhun 2021 mennessä tämän lain perusteella oli annettu yksi lainvoimainen tuomio terrorismirikoksesta. Se koski Turun puukotusiskua (2017), jossa marokkolaissyntyinen mies tappoi kaksi ihmistä. Suomen historian toinen tuomio terrorismirikoksesta annettiin huhtikuussa 2023, kun Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 22-vuotiaan espanjalaismiehen kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten. Vuonna 2023 kolme yhteiskunnallista romahdusta tavoitellutta uusnatsia tuomittiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista. Kolmessa muussa tapauksessa syyte on edennyt oikeudenkäyntiin asti, mutta loppujen lopuksi nämä syytteet ovat kaatuneet.
Terrorismi on kuitenkin tulkinnanvarainen ja kiistanalainen käsite. Myös Jokelan koulusurmiin (2007) liittyi terrorismin elementtejä, mutta poliisi ja media käsittelivät tapausta pelkästään murhina eivätkä terroritekona. Kuopion kouluhyökkäys (2019) täytti erään terroriteon määritelmän, mutta tekoa ei silti tutkittu saati syytetty terroristisena rikoksena. Terrorismiksi olisi voitu nimittää myös 1990-luvun kettutarhaiskuja ja vuoden 2015 polttopulloiskuja vastaanottokeskuksiin, mutta niin ei tehty. Terrorismintutkija Leena Malkki on selittänyt taipumusta monilla syillä, joita ovat esimerkiksi osallisten poliittiset pyrkimykset, viranomaisten tavoitteet ja kyvyt sekä tekoihin syyllistyneiden kansalaisuus.
Sen sijaan Marylandin yliopiston terrorismintutkimuslaitoksen kokoaman Global Terrorism Databasen mukaan vuosina 1970–2020 Suomessa tapahtui 20 terroritekoa. Marylandin yliopiston listaus ei sisällä esimerkiksi vuoden 1977 tapausta, jolloin uusnatsit tuhopolttivat kirjapaino Kursiivin, joka painoi kommunistista Tiedonantaja-lehteä.
Nykytilanne Suojelupoliisin mukaan pääasiallisen terrorismin uhan Suomessa muodostavat äärioikeistolaiset tai radikaali-islamistiset henkilöt ja ryhmät. Supon terrorismin torjunnalla on kohteena noin 350 henkilöä vuodenvaihteessa 2022–2023. Useimmat heistä ovat radikaali-islamisteja, mutta äärioikeistolaisten kohdehenkilöiden osuus on kasvanut merkittävästi vuoden 2018 jälkeen.
Lahden Simon Ekpa / IPOB-terroristijärjestö Syyskuussa 2025 Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi Lahdesta käsin johdetun IPOB-terroristijärjestön johtajan Simon Ekpa kuudeksi vuodeksi vankeuteen terrorismirikoksista. Terrorismirikoksien tekopaikka oli Päijät-Häme mutta teot kohdistuivat Nigeriaan. Ekpan johtama IPOB ja sen aseelliset alaryhmät Päijät-Hämeen käräjäoikeus katsoi terroristijärjestöiksi. YK:n maailmanlaajuinen terrorismi-indeksi on vuoden 2022 vuosiraportissaan todennut, että IPOB on globaalissa terroristijärjestöjen vertailussa kymmenenneksi tappavin terroristijärjestö. Terrorismirikokset tapahtuivat vuosina 2021-2024. KRP:n tutkinnanjohtajan Otto Hiltusen mukaan Ekpa oli edistänyt siviileihin ja viranomaisiin kohdistunutta väkivaltaa sekä muita rikoksia Nigeriassa.
Oulun puukotukset Kesäkuussa 2024 Oulun Kauppakeskus Valkeassa tapahtui kaksi puukotusta. Jo aiemmin useisiin väkivallantekoihin syyllistynyt äärioikeistolainen Sebastian Lämsä (s. 1990) puukotti 12-vuotiasta lasta ja yritti lyödä myös toista lasta, mutta vartija ja sivulliset pysäyttivät hänet. Seuraavalla viikolla 15-vuotias poika puukotti ulkomaalaistaustaista miestä rasistisin motiivein edellisen puukottajan innoittamana. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Timo R. Stewartin mukaan Oulun puukotukset tehtiin julkisella paikalla, mikä viittaa siihen, että tarkoituksena oli välittää viesti ja vaikuttaa suureen yleisöön. Koska motiivi on rasistinen, viestillä näyttää olevan poliittinen tavoite. Stewartin mukaan tällaisia tekoja kutsutaan terrorismiksi. Äärioikeistoa tutkiva tohtori Tommi Kotonen pitää mahdollisena, että tapausta tullaan tutkimaan terrorismirikoksena.
Pirkanmaalainen kirjepommittajamaisteri
Keskusrikospoliisi tutki seitsemää epäiltyä terrorismirikosta nimikkeellä terroristisessa tarkoituksessa tehty laiton uhkaus. Tapauksissa on kyse pommeilta vaikuttaneista paketeista, joita lähetettiin vasemmistopuolueiden toimistoihin ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja.. Tämä oli Suomen historian ensimmäinen puolueisiin kohdistunut terrorismirikosepäily. Kaikissa näissä tapauksissa epäiltynä on sama henkilö, vuonna 1980 syntynyt pirkanmaalainen maisteri, perussuomalaisen puolueen ja Sinimustan puolueen kannattaja, joka on kiinnostunut saatananpalvonnasta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan tapauksissa ei kuitenkaan ollut terrorismisyytteen edellyttämää vakavan vahingon mahdollisuutta. Miestä vastaan nostettiin syyte seitsemästä laittomasta uhkauksesta.
Äärioikeistolainen terrorismi Ennen vuotta 2019 Suomessa ei esiintynyt sellaista äärioikeistolaista toimintaa, jota olisi pidetty terrorismina. Siihen asti keskeisimpiä äärioikeistotoimijoita oli uusnatsiliike Pohjoismainen vastarintaliike, joka lakkautettiin 2020. Maan ensimmäinen äärioikeistoon liittyvä terrorismirikosepäily koskee Kankaanpään seudulla toiminutta akselerationistien ryhmää, joka tuli yleiseen tietoisuuteen vuonna 2021.
Kankaanpään aiheeton terrorismiepäily
Vuoden 2021 lopulla viisi kantasuomalaista miestä vangittiin Kankaanpään seudulla ja Tampereella jutussa, joka oli Suomen ensimmäinen äärioikeistoon liittyvä terrorismirikosepäily.
Poliisin mukaan kyseessä on radikaali äärioikeistolainen ryhmittymä, joka edustaa akselerationismiksi kutsuttua ideologiaa. Ideologian mukaan yhteiskunta on vihollinen, ja sen romahduttamista on kiihdytettävä terroriteoilla ja väkivallalla. Kotietsinnöissä poliisi takavarikoi ryhmältä aseita ja räjähteitä. Poliisi epäilee, että miehet olivat opetelleet aseiden ja räjähdysaineiden käyttöä tehdäkseen räjähdeiskun Niinisalon vastaanottokeskukseen. Rikosnimikkeinä esitutkinnassa ovat terroristisessa tarkoituksessa tehty törkeä ampuma-aserikos, terroristisessa tarkoituksessa tehty tahallinen räjähderikos, kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten ja terroristisessa tarkoituksessa tehty törkeä varkaus.
Käräjäoikeuden ja sitten hovioikeuden antamien tuomioiden nojalla kyse ei ollut terrorismista. Tekijät kuitenkin tuomittiin muista rikoksista.
Lahden uusnatsiterroristit
Vuonna 2023 äärioikeistolaisia henkilöitä tuomittiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista ensimmäisen kerran Suomen rikoshistoriassa. Neljä kantasuomalaista miestä vangittiin 2022 epäiltyinä törkeästä ampuma-aserikoksesta. He olivat valmistautuneet väkivaltallantekoihin muun muassa varustautumalla aseellisesti ja suunnittelemalla iskuja, joiden kohteina olivat mm. maahanmuuttajat ja tummaihoiset ihmiset. Tuomittujen hallusta löytyi vähemmistöjen, kansanedustajien ja aktivistien osoitteita, joiden poliisi katsoi mahdollisesti viittaavan iskukohteiden kartoitukseen. Tuomitut viestittivät pääministeri Sanna Marinin tappamisesta. Yksi tuomituista sai haltuunsa sisäministeri Maria Ohisalon ja valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen kotiosoitteet, minkä vuoksi KRP:ssä arvioitiin, että heihin saattoi kohdistua vakavan väkivallan uhka. Henkilökohteiden lisäksi tuomitut suunnittelivat iskuja muun muassa sähköverkkoon ja raideliikenteeseen. Joukolla oli hallussaan lukuisia aseita ja patruunoita. Tuomittujen motiivit pohjautuivat akselerationistiseen ideologiaan. Käräjäoikeus katsoi, että toiminnan tarkoitus oli aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa, eli menettely tapahtui terroristisessa tarkoituksessa.
Muita äärioikeistolaisen terrorismin tapauksia Supon erityisasiantuntijan mukaan Lahden ja Kankaanpään ryhmien lisäksi vuodesta 2018 lähtien on ilmennyt muitakin epäilyjä äärioikeistolaisesta terrorismista. Ne tapaukset ovat kuitenkin päätyneet rikostutkintaan jollakin muulla kuin terrorismirikoksen nimikkeellä.
Vuoden 2023 kesällä 33-vuotiasta miestä syytettiin Helsingin rautatieasemalle suunnitellun törkeän, henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Mies oli aiemmin tappanut veljensä veitsellä. Vapauduttuaan vankilasta hän osti kaupasta puukkosahan, sahanteriä, kaksi kirvestä, mattoveitsen, vesurin, kommandopipon sekä hansikkaat. Lähettämissään viesteissä hän kertoi hankkineensa rikoksentekovälineitä ja palaavansa vankilaan. Kun poliisi 6. kesäkuuta 2023 otti miehen kiinni, hänellä oli repussaan muun muassa kirves ja puukko. Syyttäjän mukaan hän oli valmistellut ulkomaalaisiin kohdistuvaa vakavaa väkivaltarikosta Helsingin Rautatientorin läheisyydessä päästäkseen takaisin vankilaan. Hän oli kertonut tuttavalleen väkivaltaisista ajatuksista ulkomaalaisia kohtaan. Mies kiisti rikoksen. Hän kertoi olleensa juuri lähdössä nuotiolle. Kirves olikin puiden pilkkomista varten, kommandopipo ja hansikkaat metsästysharrastusta varten. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet, sillä teräaseet soveltuvat myös muuhun tarkoitukseen kuin toisten vahingoittamiseen.
Radikaali-islamistinen terrori 2010- ja 2020-luvuilla Suojelupoliisin mukaan terrorismin uhka on kasvanut Suomessa, muun muassa siksi, että Suomeen on saapunut radikalisoituneita henkilöitä. Osalla näistä henkilöistä on vierastaistelijakokemusta tai he ovat muuten ottaneet osaa vakavaan terroristiseen toimintaan. Isis on poliisin mukaan soluttanut Eurooppaan suuntautuneeseen pakolaisvirtaan. Suojelupoliisin tietoon tuli vuoden 2016 aikana uskottavia vihjeitä Suomeen saapuneista terroristitaustaisista henkilöistä. Suomen viranomaiset ovat käynnistäneet tällaisten vihjeiden johdosta rikostutkintoja ja erilaisia tiedusteluoperaatioita. Tämänkaltaisten rikosten tutkimukset ovat usein haastavia kansalliselle oikeusjärjestelmälle. Syynä ovat ongelmat jotka liittyvät rikosten vakavuuteen, tekopaikkaan ja muihin olosuhteisiin. Suojelupoliisi on myös kertonut, että rikoksiin syyllistyneiden saattaminen vastuuseen on vaikeaa. Vakaviinkin rikoksiin syyllistyneiden poistaminen Suomesta on osoittautunut suureksi haasteeksi. Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita on myös kadonnut.
Lisäksi Suojelupoliisi kertoo, että terroristiseen toimintaan liittyviin henkilöihin kohdistuva tiedonhankinta on entisestään vaikeutunut Suomessa. Syynä on se, että terroristiryhmät suojaavat operatiivista toimintaansa entistä taitavammin. Suomen vastainen jihadistinen propaganda on lisääntynyt. Sekä suomalaisia että suomen kieltä on käytetty muun muassa Isisin propagandassa.
On myös mahdollista, että kansainvälisiin kriisinhallinta- ja koulutusoperaatioihin osallistuminen on nostanut Suomeen kohdistuvaa terroristista uhkaa. On kuitenkin huomionarvoista, että Suomi ei edelleenkään ole terroristijärjestöjen tärkeimpiä kohteita, mutta yksittäisten tekijöiden väkivaltaisten tekojen uhka on kuitenkin edelleen kohonnut.