ILLIAC IV oli Illinois’n yliopiston kehittämä yksi ensimmäisistä vektorisuorittimia käyttävistä tietokoneista.
Tietokone oli suuren mittakaavan rinnakkaissuoritusta hyödyntävä tietokone, joka oli aikanaan yksi nopeimmista. Tietokone oli ensimmäinen, joka perustui täysin puolijohdemuistille.
Tietokoneessa oli 64 suoritinta, joilla jokaisella oli oma muistinsa ja käsittelivät eri asioita toisista riippumatta. Tietokone oli ensimmäisiä, jotka eriytyivät John von Neumannin "yksi askel kerrallaan" suoritusmuodosta.
Tietokoneen suunnittelija Daniel Slotnick suunnitteli tietokoneessa olevan maksimissaan 256 suoritinta.
Tietokone toimitettiin NASAn Amesin laitokseen vuonna 1971 ja se kytkettiin ARPAnetiin vuonna 1975. Tietokone oli yli vuoden maailman nopein voittaen Crayn Cray-1-tietokoneen.
Sopimus tietokoneen kehittämisestä tehtiin jo vuonna 1964 ja samaan aikaan tapahtuneet kehitysaskeleet mikropiiriteknologialle uhkasivat tehdä tietokoneesta vanhentuneen ennen sen valmistumista.
Lähteet
Aiheesta muualla Dokumentaatiota bitsavers.org-palvelussa
Luokka:Supertietokoneet Luokka:Illinoisin yliopiston tietokoneet