thumb|280px|Brownsville Station keikalla Charlottessa Yhdysvaltain Pohjois-Carolinassa. Charlotte Memorial Stadium, 5.5.1972.
Brownsville Station on yhdysvaltalainen yhtye, joka oli suosionsa huipulla 1970-luvulla. Sen alkuperäisiä jäseniä olivat kitaristi-vokalisti Cub Koda, kitaristi-vokalisti Mike Lutz, rumpali T. J. Cronley ja basisti-vokalisti Tony Driggins. Yhtyeen suurin hitti oli Top Ten -listalla kolmossijan saanut ”Smokin' in the Boys Room” vuonna 1973.
Yhtye 1970-luvulla
Brownsville Station perustettiin Ann Arborissa Michiganissa vuonna 1969. Yhtyeen ensimmäisillä levyillä oli cover-versioita muiden, heitä inspiroineiden bändien kappaleista. Ensimmäinen levy No BS julkaistiin 1970. Yhtye julkaisi vuonna 1973 kolmannen levynsä Yeah!. Mike Lutzin ja Cub Kodan säveltämä kappale ”Smokin' in the Boy's Room” oli levyn suurin, ja yhtyeen parhaiten menestynyt hitti. Billboard Hot 100 -listalla se saavutti kolmannen sijan 1973. Kyseiselle listalle ylsi yhtyeeltä seitsemän kappaletta, näistä kolme bändin omaa käsialaa. Eräs tunnettu cover-versio Yeah!-levyltä on Hoyt Axtonin säveltämä ”Lightning Bar Blues”, josta Hanoi Rocks levytti 80-luvulla oman versionsa. Yeah!-levyltä taas Brownsville Stationin oma sävellys ”Smokin' in the Boy's Room” päätyi myöhemmin Mötley Crüen levylle Theatre of Pain.
Ennen suurinta hittiä yhtyeen miehistössä ehti tapahtua muutoksia. Rumpali T. J. Cronley jätti bändin 1971 ja hänen tilalleen tuli Henry ”H Bomb” Weck. Myös alkuperäinen basisti Tony Driggins lähti yhtyeestä. Vuonna 1979 Brownsville Station hajosi. Yhtye ehti julkaista seitsemän levyä sitä ennen.
Hajoamisen jälkeen
Yhtyeen hajoamisen jälkeen Cub Koda julkaisi joitakin soololevyjä ja keikkaili bändinsä The Pointsin kanssa, sekä myös Hound Dog Taylorin taustabändin The Houserockersin kanssa. Tämän lisäksi Koda toimi musiikkijournalistina. Hän kuoli 51-vuotiaana vuonna 2000. Mike Lutz ryhtyi tuottajaksi, ja tuotti muun muassa Ted Nugentia ja keikkaili Nugentin kanssa 1990-luvulla. Lisäksi hän opettaa sekä kitaran että basson soittoa. Weck työskenteli studiossa ja tuottajana.
Brownsville Station 2012–
Henry Weck tallensi satoja tunteja yhtyeen alkuaikojen demoja, harjoituksia ja live-esityksiä. Vuonna 2012 Weck ja Lutz alkoivat käydä Lutzin Tazmania Studiolla lävitse näitä nauhoituksia, ja niistä lopulta muodostui uusi albumi. Lutz ja Weck värväsivät uuteen Brownsville Stationiin jäseniksi Billy Craigin, Arlen Viecellin sekä Brad Johnsonin, ja alkoivat keikkailla jälleen 2013.
Levytykset
1970 – No BS 1972 – A Night on the Town 1973 – Yeah! 1974 – School Punks 1975 – Motor City Connection 1977 – Brownsville Station 1978 – Air Special 2012 – Still Smokin'
Lähteet
Aiheesta muualla
Forgotten series: Brownsville Station – Yeah! (1973) by Beverly Paterson – (somethingelsereviews.com)
Luokka:Yhdysvaltalaiset rockyhtyeet