thumb|220px|Matroosan kunta Prääsän piirin kartalla. thumb|220px|Matroosan taajamaa linja-auton ikkunasta kuvattuna toukokuussa 2013. Matroosa (myös Matrossa, Matrosi,Karjalan tasavallassä käytetty suomenkielinen nimitys on Matroosa, ks. http://www.google.com/search?q=Matroosan+site%3Awww.karjalansanomat.ru Matruusi; ; ) on maaseututaajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Prääsän piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Suojoen rannalla 16 kilometriä Prääsästä koilliseen ja 28 kilometriä Petroskoista länteen. Asukkaita on 1 400 henkeä (vuonna 2013).
Maantiede ja asutus Matroosan kunnan pinta-ala on 74,75 neliökilometriäGeneralnyje plany, s. 27. Se rajoittuu pohjoisessa Prääsän piirin Tšalnan ja etelässä Prääsän kuntiin sekä idässä Äänisenrannan piirin Uuden-Vilkan kuntaanGeneralnyje plany, s. 16.. Pinta-alasta 90,3 % on metsää, 2,7 % vesistöjä, 2,5 % asuinaluetta ja 1,6 % maatalousmaata.
Matroosa on kunnan ainoa asutuskeskus. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan asukkaista 65 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 18 % karjalaisia, 6 % suomalaisia, 4 % valkovenäläisiä ja 2 % ukrainalaisia. Kesäaikaan väestö kolminkertaistuu lomanviettäjien ansiostaGeneralnyje plany, s. 38..
Historia Yksitaloinen Matroosan (ven. Matros) kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1873 asutusluettelossa. Sen nimeä on selitetty tarinalla, jonka mukaan vuonna 1905 kylään ilmestyi panssarilaiva Potjomkinin matruuseja, jotka rakensivat tsasounan ja joista osa jäi sinne asumaan. Kylän kanta-asukkaat olivat lyydiläisiä.Generalnyje plany, s. 15.
Nykyinen taajama on syntynyt vuonna 1929 perustetun koneellistetun metsätyökeskuksen yhteyteen. Aluksi sen väestö koostui Kanadasta muuttaneista suomalaisista metsätyöläisistä. 1930-luvulla Matroosaan perustettiin metsurien koulutuskeskus. Vuonna 1933 taajamassa oli 582 asukasta, joista 480 oli suomalaisia, 66 karjalaisia ja 35 venäläisiä. Matroosan kyläneuvostoon kuuluivat myös Puolivälin (ven. Polovina) ja Vilkan (Vilga) kylät. 1930-luvun lopussa monet asukkaat joutuivat Stalinin vainojen uhreiksi. Jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. Metsätyömaa lakkautettiin 1990-luvulla raaka-ainevarojen ehtymisen takia.
Liikenne, talous ja palvelut Matroosan kautta kulkee Pietarin ja Murmanskin välinen M18-valtatie. Sen kautta kulkee myös Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Äänisen rannalle johtava kansainvälinen matkailutie Sininen tie.
Taajamassa toimii puunjalostuslaitosGeneralnyje plany, s. 21.. Tärkeimmät työnantajat ovat Matroosan lähelle vuonna 1986 rakennettu Karjalan tasavallan psykiatrinen sairaala sekä muut julkiset palvelutGeneralnyje plany, s. 37.. Palveluihin kuuluvat lastentarha, koulu, kirjasto, lääkintäasema ja postiGeneralnyje plany, s. 20..
Kyläkuva ja matkailu Taajama koostuu Prääsän maantien varrella sijaitsevista matalista kerrostaloista sekä Suojoen rantaan ja maantien eteläpuolelle rakennetuista puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista. Sairaalan eteläpuolelle on rakenteilla kolme viisikerroksista asuintaloa.
Matkailijoita houkuttelee Matroosan ohi virtaava Suojoki,Generalnyje plany, s. 38–39. jossa on 2,5 metriä korkea ja 30 metriä leveä Tollikoski. Majoitusta tarjoaa kaksi retkeilymajaa.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Matroosan kunta Prääsän piirin sivustolla Matroosa Karjalan tasavallan matkailusivustolla
Luokka:Prääsän kansallisen piirin kunnat Luokka:Prääsän piirin asutut paikat