Hyderabadin valtio () oli Intian keskiosassa Deccanin ylängöllä itsenäisesti toiminut kuningaskunta. Maata hallitsi nizam. Nizamit olivat muslimiylhäisöä, jotka olivat Suurmogulien valtakunnan alaisia, mutta he alkoivat toimia itsenäisesti mogulivallan kukistuttua. Hyderabadin valtio toimi itsenäisesti Intian sisässä brittiläisten suojattina Intian itsenäistymiseen asti.
Historia Alkujaan Hyderabadin kaupungin perusti Golkondan hallitsija Quli Qutb Mulk vuonna 1591. Suurmogulien valtakunnan hallitsija Aurangzeb valloitti Golkondan vuonna 1687 ja Hyderabad liitettiin sen mukana osaksi Mogulivaltakuntaa. Kun Mogulivaltakunta romahti 1700-luvun alussa Hyderabadin hallitsevat ruhtinaat alkoivat toimia itsenäisesti.
Hyderabadin valtion perusti Nizam al-Mulk, joka toimi Mogulivaltakunnan kuninkaan alaisuudessa. Hän otti vuonna 1724 nimekseen Āṣaf Jāh, julisti Hyderabadin riippumattomaksi mogulivallasta ja alkoi hallita maata arvonimellä nizam. Brittiläisten vallan laajetessa Hyderabad onnistui vastustamaan brittivaltaa liittoutumalla brittien kanssa Mysoren kuningaskuntaa vastaan. Hyderabad jäi vuosisadan loppuun mennessä saarroksiin ja brittivallan ympäröimäksi, ollen näin riippuvainen briteistä. Vuonna 1798 kolmas nizam joutui tekemään sopimuksen, joka alisti Hyderabadin brittien suojeluun, mutta maa sai kuitenkin toimia sisäisissä asioissaan itsenäisesti. Hyderabad pysyi brittien suojattivaltiona aina Intian itsenäistymiseen asti.
Kun Intian itsenäistymisen jälkeen jaettiin Brittiläinen Intia kahteen eri valtioon Intiaan ja Pakistaniin, maata hallinnut nizam valitsi mieluummin itsenäisenä pysymisen kuin Intiaan liittymisen. Intia taas vaati Hyderabadia liittymään Intiaan. Intiassa ei voinut hyväksyä sitä, että maan sisään jäisi puoliksi itsenäinen ja mahdollisesti vihamielinen valtio. Intian armeijan päällikkönä ja sisäministerinä toiminut Vallabhbhai Patel lähetti armeijan ottamaan Hyderabad haltuunsa vuonna 1948.
Vuonna 1956 Hyderabadin valtio lakkasi hallinnollisesti olemasta, kun sen hallitsemat alueet jaettiin kielellisiä aluerajoja mukaillen eri osavaltioihin.
Lähteet
*