Maastapoistumisvero (exit tax) on maksu, joka suoritetaan tiettyjen taloudellisten toimintojen lopettamisesta konsernissa. Monien veroalueiden siirtohinnoittelusäännökset edellyttävät maastapoistumisveroa. Euroopan unionissa poistumisverotuksesta säädetään 12. heinäkuuta 2016 annetun direktiivin 2016/1164 5 artiklassa, jossa vahvistetaan sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavia veronkiertokäytäntöjä torjuvia sääntöjä.EUR-Lex, Council Directive (EU) 2016/1164 of 12 July 2016 laying down rules against tax avoidance practices that directly affect the functioning of the internal market, accessed 16 April 2021
Omaisuutta myytäessä tyypillisesti maksetaan vero myyntivoitosta eli omaisuuden arvonnoususta. Tätä voi vältellä muuttamalla pois maasta ennen myyntiä. Maastapoistumisvero verottaa arvonnousun maastamuuttohetkellä ja näin poistaa tämän syyn muuttaa maasta.
Maastapoistumisvero on arvonnousuveron erikoistapaus.
Perustelu Poistumisverot vahvistavat veropohjaa takaamalla, että myyntivoittojen veroja ei voida välttää muuttamalla pois maasta. Tämä poistaa veroperusteisen muuttokannustimen.
Yhteisöjen maastapoistumisvero Yhteisöjen maastapoistumisvero (exit tax) on käytössä useimmissa maissa, myös Suomessa. EU:n veronkiertodirektiivi velvoittaa kaikki EU-maat ottamaan sen käyttöön viimeistään vuonna 2020.
Maastapoistumisvero yksityishenkilölle
Tekniset yksityiskohdat Verokanta on yleensä sama kuin tavanomainen myyntivoittoverokanta. Veropohja on yleensä arvon ja ostoarvon (tai sen arvon, joka oli verovelvollisen verovelvollisuushetkellä) välinen erotus.
Jos henkilö myöhemmin palaa maahan, hän voi saada takaisin maksamansa maastapoistumisveron.
Joissakin maissa maksun lykkääminen on sallittua, kunnes omaisuus on myyty.
Verotuksen kynnysarvo (jota pienemmästä omaisuudesta ei peritä veroa) voi minimoida tarvittavan byrokratian. Myös muut veron yksityiskohdat on suunniteltava huolellisesti ongelmien välttämiseksi.
Valtiot yleisesti 14 OECD-maata (Kanada, Australia, Norja, Tanska, Japani, Israel jne.) kantavat yksilöltä maastapoistumisveron realisoitumattomista pääomavoitoista, kun verovelvollinen siirtää verotuksellisen kotipaikkansa ulkomaille, ja Yhdysvallat kantaa veroa henkilöiltä, jotka luopuvat kansalaisuudestaan.
Suomi Yksityishenkilöiden arvonnousuveroa on esitetty perittäväksi tilanteissa, jossa verovelvollinen muuttaa Suomesta ulkomaille ja myöhemmin myy, lahjoittaa tai jättää perinnöksi omaisuutta, jonka arvo on noussut verovelvollisen asuessa Suomessa. Tällaista yksityishenkilöihin kohdistuvaa veroa on kutsuttu myös nimellä maastapoistumisvero (englanniksi exit tax) ja jäähyväisvero. Sellainen on ollut käytössä useissa maissa, kuten Norjassa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Veron tarkoituksena on tiivistää veropohjaa, estämällä myyntivoittoveron sekä perintöveron tai lahjaveron välttelyä muuttamalla ulkomaille. Välttely on mahdollista, sillä esimerkiksi Ruotsissa ei makseta veroa perinnöistä eikä lahjoista ja toisaalta esimerkiksi Belgiassa myyntivoitot ovat yleensä verovapaita (tilanne 2018).
Käytännössä EU:n Lissabonin sopimuksen ja ETA-sopimuksen takaamat perusvapaudet rajoittavat edellä kuvatun arvonnousuveron perimistä ulkomaille muuttavilta henkilöiltä ja yrityksiltä. Yksityishenkilöille tulee muun muassa antaa mahdollisuus lykätä veronmaksua siihen, kunnes omaisuus luovutetaan eli, jolloin vero tulisi muutoinkin maksettavaksi. Arvonnousuverolla kohdennetaan siis verotusoikeus valtiolle, jossa asuessa arvonnousu on kertynyt, mikä vastaa kansainvälisen verotuksen yleistä periaatetta, jossa tulon ensisijainen verotusoikeus on maalla, jossa tulo on kertynyt. Useimmissa maissa, joissa yksityishenkilöiden arvonnousuvero on toteutettu, sille on asetettu alaraja, eli se koskee vain suuria omaisuuksia.
Arvonnousuveron käyttöönoton valmistelu Suomessa (2022) Valtiovarainministeriö on valmistellut arvonnousuveron käyttöönottoa vuonna 2022. Esitys on ongelmallinen eikä sitä todennäköisesti tulla ottamaan käyttöön sellaisenaan. Arvonnousuvero koskisi vain yli 500 000 euron omaisuutta ja 100 000 euron arvonnousua. Arvonnousuveroa koskeva hanke (VM188:00/2021) on ollut lausuntokierroksella syyskuussa 2022. Lokakuussa 2022 Kokoomus on 21.10.2022 esittänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja vaatinut arvonnousuveron hylkäämistä. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon mukaan hallituksen esityksen perusoikeusvaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi.
Lausuntokierroksella melkein kaikki tahot moittivat esitystä ja vaativat, että jos sitä halutaan edistää, tarvitaan paljon lisää lakiluonnoksen työstämistä ja tarkempia selvityksiä. Luonnosta arvosteltiin yksityiskohtien ja perustelujen puuttumisesta, myös Verohallinto, joka lisäksi vaati lain voimaantulon lykkäämistä. Valtiovarainministeriön vero-osasto totesi helmikuussa 2020 selvityksessään, että Suomen ei pidä valmistella arvonnousuveroa. Oikeustieteilijätkin arvostelivat esitystä, esimerkiksi kaksinkertaisen verotuksen tilanteista. Kuntaliitto, EK ja Helsinki vastustivat koko veroa, STTK ja SAK tukivat mutta arvostelivat luonnosta epätäsmällisyydestä. Vero-oikeuden emeritusprofessori Heikki Niskakangas kuitenkin piti veroa sinänsä perusteltuna, joskin vähämerkityksisenä, hallinnollisesti hankalana ja juridisesti vaikeana sekä lakiesitystä "tunaroituna". Hallitus tavoittelee verolla 25 miljoonan euron tuottoja.
"Miljardöörien lainanottovero" Jotkut erittäin varakkaat henkilöt välttävät veroja olemalla realisoimatta omaisuuttaan ja käyttämällä sitä sen sijaan vakuutena kulutuksensa rahoittamiseen käytettäviä lainoja vastaan. "Miljardöörilainojen vero" katsoisi omaisuuden vastaavan kyseisten lainojen myyntiarvoa (mikä johtaisi pääomatuloveroon tämän arvon perusteella). Tämä olisi vaihtoehto "maastapoistumisverolle".
Lähteet
Luokka:Verot Luokka:Verotus Suomessa