Elimäki

Elimäki (aik. myös ElimäPieni tietosanakirja, ) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaaksossa ja on nykyisin osa Kouvolaa. Sen väkiluku oli lakkautushetkellä 8 199 henkeä. Elimäki oli pääosin maaseutumainen kunta, jonka asukkaista vajaat kaksi kolmannesta asui taajama-alueella. Kunnan suurimmat taajamat olivat Koria, joka sijaitsee Kymijoen varrella vastapäätä Kouvolaa, sekä kirkonkylä. Elimäki oli kunnan lakkautushetkellä väkiluvultaan Suomen 134. suurin ja Kymenlaakson seitsemänneksi suurin kunta.Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, 2003-2018

Elimäen naapurikunnat olivat Anjalankoski, Iitti, Kouvola, Kuusankoski, Lapinjärvi, Pyhtää, Ruotsinpyhtää (nyk. osa Loviisaa) ja Valkeala.

Elimäki, Anjalankoski, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000. Entisen Elimäen kunnan alue eli Elimäen suuralue on yksi Kouvolan kuudesta suuralueesta. Vuonna 2023 siellä oli 7 107 asukasta ja väestöntiheys oli 18,34 as./km².Kouvolan sanomat 7.3.2026

Väestö Väestönkehitys

Vuosien 2010–2023 väkiluku koskee nykyistä Elimäen suuraluetta, joka kattaa kokonaan entisen Elimäen kunnan alueen.

Taajamat Vuoden 2000 lopussa Elimäellä oli 8 594 asukasta, joista 5 684 asui taajamissa, 2 884 haja-asutusalueilla ja 26:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Elimäen taajama-aste oli siten 66,3 %Tilastolliset taajamat 2000. Doria.fi. Elimäen taajamaväestö jakautui kahden eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku(31.12.2000) 1 Koria* 4 073 2 Elimäen kirkonkylä1 611

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Korian taajama kuului suurimmilta osin Elimäkeen, mutta Kymijoen itäpuolinen alue (Tammiranta) kuului Kuusankoskeen.

Historia

Pyhtään seurakuntaan kuuluneen Elimäen ensimmäinen kappelikirkko on rakennettu luultavasti 1570-luvulla. Kappeli sijaitsi nykyään kuivatetun Elimäenjärven etelärannalla lähellä nykyistä Elimäen kirkkoa. Nykyinen kirkko valmistui 1638.Museovirasto Sana Elimäki pohjautuu saamelaiskieliin, jossa sanan alkuosa viittaa ”ylhäällä olevaan”.

Ruotsin kuningas Kaarle IX menetti hevosensa Kirkholman taistelussa, joka käytiin Ruotsin ja Puolan armeijoiden välillä lähellä Riikaa vuonna 1605. Ratsumestari Henrik Wrede antoi hänelle oman hevosensa ja siten todennäköisesti pelasti kuninkaan hengen. Wrede itse kuoli taistelussa. Kiitollisena henkensä pelastamisesta kuningas Kaarle IX lahjoitti Wreden leskelle Gertrud von Ungernille laajan läänityksen nykyisen Elimäen kunnan alueelta.Museovirasto Tämän lahjoituksen myötä Wreden suku nousi alueen voimasuvuksi. Vuonna 1649 maat siirtyivät edelleen ratsumestarin pojalle Kasper Wredelle ja myöhemmin edelleen de la Gardie -suvulle. Wrede af Elimän aatelissuku sai vapaaherrallisena sukuna Suomen Ritarihuoneen järjestysnumeron 2.

Anjalan evankelis-luterilainen seurakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi Elimäestä vuonna 1863. Elimäen naapurikunnat olivat kunnan lakkautushetkellä Anjalankoski, Iitti, Kouvola, Kuusankoski, Lapinjärvi, Ruotsinpyhtää ja Valkeala.

Elimäen talonpoikaislevottomuudet vuosina 1772–1774 johtuivat epäoikeudenmukaisiksi koetuista päivätöistä. Liikehdintään osallistui toistasataa kartanoiden alustalaistalonpoikaa. Kruunu vangitsi heistä monia, mutta lopulta suurin osa heistä selvisi varoituksella.

Peippolan kartanon omistaja Emil sekä Mustilan kartanon omistajat Ernst ja Wilhelm af Forselles allekirjoittivat Elimäen kansakoulun perustamisasiakirjan 31. toukokuuta 1864.

Elimäelle perustettiin Suomen ensimmäinen kunnanvaltuusto vuonna 1868.

Vaakuna

Elimäen vaakunan hopeisessa yläkentässä on kuvattu musta, takajaloilleen noussut, kruunupäinen hevonen, jonka kruunu, kaviot,suitset ja satula ovat kultaa. Punaisessa alakentässä on kaksi hopeista päivätyökapulaa ristissä ja niiden yläpuolella hopeinen neliapila. Ratsuhevonen liittyy Elimäen historiaan Wrede-suvun kautta. Päivätyökapulat viittaavat torpparilaitokseen. Apilanlehti symboloi maanviljelyä, joka on kunnan pääelinkeino. Elimäen vaakuna on ollut käytössä vuodesta 1951, ja sen on suunnitellut Eero-Eetu Saarisen aiheiden pohjalta Gustaf von Numers.Elimäen kunta

Nähtävyydet ja tapahtumat thumb|Elimäen kirjasto thumb|Elimäen koulu thumb|Moision kartano Kouvolan Elimäen ja Kouvolan Elimäen Korian nähtävyydet ja tapahtumat nimi paikkakunta paikka aika osoite Arboretum Mustila, Mustilan kotikunnas Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 264, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, Elimäki Mustila Asuntomessut 12.7.–11.8. Koria Pioneeripuisto 2019 https://www.kouvola.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuntomessut-2019 Elimäen kirkkoMaailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, Elimäki Elimäen kotiseutumuseo Elimäki Elimäen koulumuseo Elimäki Haukkavuori ja Haukkavuoren hiihtokeskus Elimäki 2014– Koria-Roll Koria –2008 Lasten Pomppupäivä Elimäki Löytty 2014– Löytty Open Air Koria –2013 Moision kartano Elimäki Mäntybaari Pestoomarkkinat Elimäki Pioneerifestivaalit Koria 2010– Pioneeripuisto Koria Raavuorisoitto Koria ratasilta Koria 1925– rautatiesilta Koria 1870– Värälän rauhankivi Elimäki 1809–

Kylät Tässä on lueteltu Elimäen rekisterikylät. Niiden perässä on niihin kuuluvat osakylät tai merkittävän kokoiset alueet. Elimäellä oli 15 rekisterikylää.

Hongisto Mommola Metsä-Uoti Hämeenkylä Joensuu Moisio Vähä-Moisio Mustila Huitila Soiniitty Nappa Napanrinne Niinimäki (liitettiin Iitistä Elimäkeen vuonna 1937) Kukonoja Peippola Elimäen kirkonkylä Teuroinen Haapala Mettälä Rahikkala Löytty Jokela Palokorpi Mäkiselkä Lakiasuo Kulhua Ratula Raussila Soppi Takamaa Teutkoski Koskisto Villikkala Porrassuo Pitkäsilta Vilppula Koria Metsäkulma Värälä

Kulttuuri Murre Elimäen alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Elimäen murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.

Ruokakulttuuri Elimäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunakeitto, uuniliha ja potaattiloota sekä ohrauunipuuro ja rusinasoppa.

Lähteet

Aiheesta muualla

Moision Kartano Ratsumestarin perintö : 400 vuotta Elimäen kartanohistoriaa

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit