Elena Näsänen (s. 1968) on suomalainen videotaiteilija.Elena Näsänen. Esittely AV-Arkissa. Viitattu 21.7.2018. Hän toimi Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana 2004–2007. Näsänen oli ensimmäinen nainen ja ensimmäinen mediataiteilija seuran johdossa.Uimonen, Anu: Suomen taiteilijaseura astuu uuteen aikaan. Helsingin Sanomat 16.12.2003.
Ura Elena Näsänen opiskeli Kuvataideakatemiassa ja valmistui kuvataiteen maisteriksi tila-aikataiteen laitokselta vuonna 1998. Hän on opiskellut myös Lontoossa Slade School of Fine Artissa vuonna 1997 ja englantilais-italialaisessa Feature Expanded -koulutusohjelmassa vuonna 2015.Näsänen, Elena: Bio. Viitattu 20.10.2021. Valtion kuvataidetoimikunta myönsi hänelle yksivuotisen taiteilija-apurahan vuonna 2009 ja kolmevuotisen vuonna 2010. Valtion media-, sarjakuva- ja kuvitustaiteen toimikunnan kolmevuotisen taiteilija-apurahan hän sai vuonna 2015.Myönnetyt apurahat ja avustukset. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 21.7.2018. Vuonna 2017 hän sai Koneen säätiön apurahan kolmevuotiseen projektiin, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia kolmen lajityypiltään erilaisen teoksen kautta.Elena Näsänen. Vuosittainen apurahaku: Taiteen arvioijaprofiilit (8.12.2017), Koneen säätiö. Viitattu 23.7.2018. Vuonna 2021 Näsäselle myönnettiin valtion viisivuotinen taiteilijaprofessoriapuraha.
Elena Näsänen yhdistää töissään elementtejä perinteisestä elokuvakerronnasta ja videoinstallaatiosta. Esimerkiksi varhainen videoteos Ennen sadetta (1998) havainnollistaa sitä, miten tarina muotoutuu kohtausten, valojen, tilojen ja erityyppisten kuvien avulla.Kivirinta, Marja-Terttu: Kuinka draama syntyy? Elena Näsänen tarkastelee elo- ja äänikuvia käsitetaiteena. Helsingin Sanomat, 20.2.1998. Näsänen dekonstruoi elokuvakerrontaa osiinsa ja kokoaa osista uudenlaisen tarinan, jossa tapahtumat jäävät usein kuvatun tilan tai ajan ulkopuolelle, katsojan täydennettäviksi.Väkiparta, Kirsi: ”The criminal always returns to the scene of the crime: About films by Elena Näsänen”, Elena Näsänen. Helsinki, 2007.
Näsäsen elokuvakerrontaan viittaavissa teoksissa korostuu henkilöhahmojen suhde ympäröivään tilaan. Henkilöt ovat usein naisia ja usein jonkinlaisessa risteyskohdassa tai valinnan edessä.Langinauer, Christine: Kadonnutta elämää etsimässä. Kulttuurilehti Mustekala, Kritiikit, 22.11.2011. Viitattu 21.7.2018. Esimerkiksi toimintaelokuvan elementtejä hyödyntävässä nuoren naisen automatkassa (Drive, 2003) on nähty yhtäältä suomalaisen todellisuuden surrealismia, toisaalta kuvaus selviytymisestä miesten luomassa maailmassa.Rouhiainen, Anne: Elena Näsänen, nainen ja tie. Helsingin Sanomat, 20.9.2003. Näsänen on luonnehtinut joitakin töitään ”feministisiksi road movieiksi”.AVEK 30. Juhlasarja 8.9.–4.10.2017, ohjelmavihko, s. 17. Elokuvateatteri Orion.
Luonnon ilmiöillä on olennainen osa Näsäsen teoksissa: ”Luonto – – näyttää olevan hallitsevassa asemassa suhteessa kuvaan ja – – henkilöhahmoihin. Luonnolla on suurempi kuin sivuosa hänen elokuvissaan."Eisenlohr, Klaus: Ohjaajan esittely. Directors Lounge, Berliini 2010. Viitattu 21.7.2018. Vailla henkilöhahmoja ja kertovia elementtejä olevissa teoksissa luonto on pääosassa – tai keskiössä on ihmisen ja luonnon suhde.Uimonen, Anu: Sumu leijuu näyttelysalissa.] Helsingin Sanomat 23.9.2007. Leena Kuumola arvioi vuonna 2007 esitettyä Vuori-installaatiota:Kuumola, Leena: Besök i det immateriella. Hufvudstadsbladet 29.9.2007. Viitattu 21.7.2018.
”Hänen monumentaalinen videoprojektionsa majesteettisessa yksinäisyydessään toisessa suuressa salissa esittää korkeaa vuorta, jonka ympärille sumu hiljalleen kohoaa. Mietiskelyä tukeva ääni säestää meditatiivista tapahtumista ja vain ajoittain huomio harhautuu kaiuttimista kantautuvaan vieraskieliseen puheensorinaan. Se on jäänne Näsäsen kuvaaman kiinalaisen vuoren juurelle kokoontuneista ihailijajoukoista.”
Keskeistä monissa Näsäsen videoissa on teoksen oma aikaulottuvuus. Samassa näyttelyssä vuonna 2011 esitettyjen teosten The Spell ja Round on nähty edustavan kahta erilaista tapaa käsitellä aikaa. Syvään uneen nukahtanutta juhlaseuruetta kuvaavassa The Spell -teoksessa ”aika hiipii hitaasti, mutta varmasti eteenpäin, kuin länsimaisen modernin yhteiskunnan aikajana”. Round-teoksen aika puolestaan ”vastaa monen varhaisen ja itämaisen uskonnon ja kulttuurin syklistä aikakäsitystä”. Rinnakkaisilla kuvaruuduilla toistuu sama tapahtumasarja samanaikaisesti mies- ja naishahmon esittämänä. Toiminnan niukkuudesta huolimatta videoissa on ”vahva elokuvallinen jännite”, jossa ”ajan kuluminen tiivistyy”.Uimonen, Anu: Juhlaseurue vaipui uneen. Helsingin Sanomat 10.11.2011.
Elena Näsäsen teoksia on esitetty lukuisissa koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä sekä video- ja elokuvafestivaaleilla. Suomessa hänen töitään oli ensi kertaa esillä Nuorten näyttelyssä vuonna 1992 ja ulkomailla Bandits-Mages-festivaalissa Ranskassa vuonna 1995. Viime vuosina hänen töitään on esitetty kansainvälisillä festivaaleilla Ranskassa,Le programme. 32e Festival européen du film court de Brest, 2017. Filmcourt. Viitattu 11.9.2018. EspanjassaWHOOSH. Festival de cine de Madrid, 2017. Festival Cine Madrid. Viitattu 11.9.2018. ja SaksassaProgrammbuch 63. Internationale Kurzfilmtage Oberhausen, 2017.] Issuu. Viitattu 11.9.2018. 2017, KoreassaElena Näsänen's "Wasteland" at the 15th Seoul International New Media Festival. Finnish Art Agency, 6.8.2015. Viitattu 11.9.2018. 2015 ja TurkissaElena Näsänen at Akbank Short Film Festival in Istanbul. Finnish Art Agency, 17.3.2014. Viitattu 11.9.2018. 2014, suomalaisen videotaiteen katselmuksissa UruguayssaEspacio de arte contemporáneo, 2018. Viitattu 11.9.2018. 2018, EnglannissaHOME Artist Film Weekender 2016. Finnish Art Agency. Viitattu 11.9.2018. ja YhdysvalloissaSuomi-Väänänen and Super North Workshop @ Experiments in Cinema, Albuquerque. AV-arkki 6.4.2016. Viitattu 11.9.2018. 2016, NorjassaNy finsk videokunst. Kunsthall Grenland, 2013. kunsthallgrenland.no. Viitattu 11.9.2018. ja BrasiliassaFin La! La! La! Finlândia-Brasil: Experimento Live Art, 2013. Contemporary Performance. Viitattu 11.9.2018. 2013 sekä ryhmänäyttelyssä KoreassaLandscape leads to Finnish and Korean media art. Frame Contemporary Art Finland 22.10.2014. Viitattu 20.10.2021 2014 ja viisi maata kattaneessa kiertonäyttelyssä ”Bodies, Borders, Crossings””Bodies, Borders, Crossings”. Finnish Cultural Institute in New York. Viitattu 11.9.2018. 2011–2014. Suomessa hänen töitään on esitetty esimerkiksi AVEKin 30-vuotisjuhlaohjelmistossa elokuvateatteri Orionissa vuonna 2017, Jyväskylän Alvar Aalto -museon galleriassa vuonna 2013Nykytaide ja Alvar Aallon arkkitehtuuri kohtaavat Elena Näsäsen uudessa videoteoksessa. Alvar Aalto -museo, Uutiset 19.3.2013. Viitattu 21.7.2018. ja Helsingin Taidehallissa kolmen videotaiteilijan yhteisnäyttelyssä vuonna 2007. Televisiossa hänen teoksiaan on esitetty Ylen Uusi kino -sarjassa, Arte-kanavalla sekä Ruotsissa ja Espanjassa.Näsänen, Elena: Humahdus. Yle Areena 9.10.2018. Viitattu 21.10.2021.
Elena Näsänen on osallistunut kansainvälisten monitaiteisten ryhmien residenssityöskentelyyn.CTG(R): Finland 2019. Catinca Tabacaru Gallery. Viitattu 21.10.2021. Saaren kartanon residenssipaikat vuodelle 2022 on myönnetty. Koneen Säätiö, Uutiset, 16.6.2021. Viitattu 21.10.2021. Näsänen kuuluu osuuskuntamuotoisen Kenno Filmi -tuotantoyhtiön perustajiin.Kenno Filmi: Home page. Kenno Filmi. Viitattu 21.10.2021.
Teoksia kokoelmissa Elena Näsäsen teoksia on Kansallisgallerian ja Valtion taideteostoimikunnan kokoelmissa. Kiasman kokoelmaan sisältyvä Matka (1996) koostuu 36 otosta, jotka on kuvattu raitiovaunu 3T:n reitiltä kymmenen päivän välein yhden vuoden aikana.Näsänen, Elena: Matka. Kansallisgallerian kokoelmat, Kiasma. Viitattu 20.10.2021.Näsänen, Elena: Matka. AV-arkki, Teokset. Viitattu 20.10.2021. Taideteostoimikunnan kokoelmaan sisältyvä Kantama (2007) rakentuu vaihtuvista maisemakuvista.Näsänen, Elena: Kantama. Valtion taideteostoimikunnan kokoelma. Viitattu 22.10.2021.Näsänen, Elena: Kantama. AV-arkki, Teokset. Viitattu 20.10.2021.
Taidepoliittinen toiminta Elena Näsänen on perinteisen kuvataiteen ulkopuolelle jääviä uusia ja kokeellisia taidemuotoja edustavan Muu ry:n jäsen ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana 2000–2003. Muu ry:n liityttyä Suomen taiteilijaseuraan vuonna 2001 Näsänen valittiin seuran hallituksen varapuheenjohtajaksi. Vuonna 2004 hänet valittiin seuran puheenjohtajaksi ensimmäisenä naisena ja ensimmäisenä videotaiteilijana. Näsänen toimi Suomen taiteilijaseuran puheenjohtajana vuoteen 2007.Selkokari, Hanne (toim.): 150 vuotta kuvataiteilijoiden puolesta. Suomen taiteilijaseura, 2016, s. 24.
Vuonna 2010 Näsänen toimi Suomen taideakatemian säätiön hallituksen puheenjohtajana vaiheessa, jossa etsittiin ratkaisuja säätiön hallinnoiman näyttelyvaihtokeskus Framen toiminnassa ilmenneisiin ongelmiin.Luukka, Teemu: Elena Näsänen nousee Framea hallinnoivan säätiön johtoon. Helsingin Sanomat 30.6.2010. Toiminta taideakatemian alaisuudessa lakkautettiin ja sitä jatkamaan perustettiin vuonna 2011 Frame-säätiö.
Vuosina 2012–2016 Näsänen toimi Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen AVEKin mediataiteen tuotantoneuvojana. Tuotantoneuvojan tehtäviin kuuluu muun muassa mediataiteen tukihakemusten ratkaisu.Elena Näsänen AVEKin tuotantoneuvojaksi . AVEK, Ajankohtaista, 7.8.2012. Viitattu 21.7.2018.
Elena Näsänen on kuvataiteilija Perttu Näsäsen tytär. Hänen puolisonsa on taiteilija Pekka Sassi.
Lähteet
Aiheesta muualla Elena Näsäsen kotisivut Elena Näsänen, taiteilija ja teoksia AV-arkissa.
Luokka:Suomalaiset elokuvaohjaajat Luokka:Suomalaiset videotaiteilijat Luokka:Vuonna 1968 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt