Antti Rietrikki (Rieti) Helaakoski (7. marraskuuta 1858 Raahe – 2. tammikuuta 1945 Tampere) oli suomalainen lyseon lehtori ja maantieteilijä.Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899Lehtori Antti Helaakoski 70-vuotias, Aamulehti, 07.11.1928 nro 306, s. 8, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistotKoulumies ja tiedemies, joka laulatti poikia tunnilla virkistykseksi ja 80-vuotiaana jatkaa yhä jääkauden ilmiöitä koskevaa tieteellistä tutkimustyötään, Aamulehti, 07.11.1938, nro 301, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Helaakosken vanhemmat olivat merimies Antti Helaakoski ja Maria Hahtola. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta yksityislyseosta 1881 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1886. Myöhemmin hän valmistui filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1936. Hänestä tuli vuonna 1936 myös riemumaisteri.
Helaakoski puolusti keväällä 1912 väitöskirjaansa Jäätymisilmiöiden geomorfologisista vaikutuksista professori Wilhelm Ramsayn ollessa vastaväittäjänä. Väitöskirja hyväksyttiin, mutta filosofian tohtorin arvoa ei Helaakoski kuitenkaan saanut, koska silloinen kasvitieteen professori Fredrik Elfving ei nimittäin katsonut voivansa hyväksyä Helaakosken kandidaattitutkintoon sisältynyttä laudatur-arvosanaa lisensiaattitutkinnon approbatur-arvosanaksi, vaan vaati, että jo viisissäkymmenissä olleen Helaakosken olisi ollut saavuttava yliopiston kasvitieteelliselle laitokselle suorittamaan siellä käytännöllisiä töitä yhdessä nuorien ylioppilaiden kanssa. Tähän Helaakoski ei suostunut. Toukokuussa 1936 Helsingin yliopiston filosofinen tiedekunta päätti hyväksyä Helaakosken aikanaan suorittaman filosofian lisensiaattitutkinnon ja hänet vihittiin filosofian tohtoriksi kevään promotiossa. Kasvitieteen professuurin uusi haltija Kaarlo Linkola oli katsonut että Helaakosken arvosanaa kasvitieteessä voitiin pitää riittävänä lisensiaatintutkintoakin varten. Tiedemies, ioita tie katkaistiin, vihitään filosofian tohtoriksi tämänkeväisessä promotiossa. Fil. maist. A. R. Helaakosken väitöskirja hyväksyttiin 24 vuotta sitten, mutta tohtoria hänestä ei tullut kasvitieteen professorin muodollisuuden takia, Aamulehti, 20.5.1936, nro 135, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 16.5.2026
Helaakoski oli oppikoulun opettajana Oulussa ja Tampereella. Hän oli vt. saksan kielen, luonnonhistorian ja matematiikan opettajana Tampereen reaalilyseossa 1887–1890, luonnontieteen, maantieteen ja historian lehtorina Oulun lyseossa 1890–1905, historian, maantieteen ja luonnonhistorian kollegana Oulun klassillisessa lyseossa vuoteen 1912 ja viimeksi historian ja maantiedon lehtorina Tampereen lyseossa 1912–1926. Helaakoski tutki muun muassa mannerjäätikön kulkusuuntia Pohjanmaan rannikon ja Näsijärven rantakallioissa. Hänen harrastuksiinsa kuului myös purjehdus omalla purjeveneellä muun muassa Näsijärvellä.Oulun Lyseon luontokerho Esikon havaintokirja vuosilta 1898-1907, Antti Rönkän perunakuoppa-blogi 11.1.2017
Helaakoski oli naimisissa vuodesta 1892 Anna Maria Lindmanin kanssa. Heidän lapsiaan olivat filosofian tohtori, runoilija Aaro Hellaakoski ja taidemaalari Aira Helaakoski.Biografiskt lexikon för Finland 3. Republiken A–L (2011)
Julkaisuja Havaintoja jäätymisilmiöiden geomorfologisista vaikutuksista, väitöskirja. Suomen maantieteellisen yhdistyksen julkaisuja 9. Helsinki 1912 Jouhtenisen saaren rantamuodoista Höytiäisellä. Terra 1/1915
Lähteet
Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Suomalaiset maantieteilijät Luokka:Vuonna 1858 syntyneet Luokka:Vuonna 1945 kuolleet