Annegret Kramp-Karrenbauer (s. 9. elokuuta 1962 Völklingen, SaarlandGeschichte der CDU, Konrad Adenauer Stiftung e.V., viitattu 7.12.2018Biografie über Annegret Kramp-Karrenbauer: „Lass sie lesen“, Pressreader: Rheinische Post vom 5. Oktober 2018, , viitattu 7.12.2018) on saksalainen kristillisdemokraattisen unionin poliitikko ja Saksan puolustusministeri. Hänet valittiin vuonna 2018 Angela Merkelin seuraajaksi kristillisdemokraattisen unionin puheenjohtajana, mutta hän luopui tehtävästä jo 2021. Kramp-Karrenbauer siirtyi vuonna 2018 liittovaltion politiikkaan toimittuaan pitkään Saarlandin osavaltiopolitiikassa. Hän oli osavaltion pääministerinä 2011–2018, ja liittovaltion puolustusministerinä hän aloitti 2019.

Nuoruus, opiskelu ja perhe Annegret Kramp syntyi Völklingenissä vuonna 1962. Kuusilapsisen perheen isä oli erityiskoulun rehtori ja äiti kotiäiti. Annegret kasvoi Püttlingenissä, jossa hän kävi peruskoulun. Lukion Annegret kävi Völklingenissä.

Kramp liittyi jo lukioaikanaan vuonna 1981 kristillisdemokraattiseen unioniin. Seuraavana vuonna hän aloitti yliopisto-opintonsa ja meni naimisiin kaivosinsinööri Helmut Karrenbauerin kanssa. Heillä on kolme lasta.

Ura Kaupunginvaltuustosta ammattipoliitikoksi thumb|Kramp-Karrenbauerin vaalimainos vuodelta 1994. Kramp-Karrenbauer valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1984 Püttlingenin kaupunginvaltuustoon. Hän istui valtuustossa vuoteen 2000 asti ja uudestaan vuodet 2009–2011. Kramp-Karrenbauer valmistui vuonna 1990 maisteriksi politiikan tutkimuksesta ja julkisoikeudesta. Valmistumisensa jälkeen hänestä tuli ammattipoliitikko, kun hänet valittiin Saarlandin CDU:n poliittiseksi suunnittelijaksi.

Kramp-Karrenbauer valittiin marraskuussa 2000 Saarlandin sisäministeriksi Klaus Meiserin seuraajaksi. Hän oli ensimmäinen nainen tehtävässä. Kramp-Karrenbauer toimi sisäministerinä seitsemän vuoden ajan, ja sai vuonna 2004 lisäksi nais- ja perheasiat hoidettavakseen. Saarlandin hallituksessa kierrätettiin syyskuussa 2007 ministereitä, ja Kramp-Karrenbauer sai koulutus-, perhe-, naisasia- ja kulttuuriministerin tehtävät. Marraskuun 2009 vaalien jälkeen Kramp-Karrenbauerista tuli ministeri, jonka vastuulla olivat muun muassa työ-, perhe- ja sosiaaliasiat.

Kramp-Karrenbauer oli noussut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Saarlandin suosituimmaksi poliitikoksi, vaikka hän oli sosiaaliasioiden ministerinä vastuussa sosiaaliturvan leikkauksista. Saarlandin pääministeri Peter Müller valitsi Kramp-Karrenbauerin seuraajakseen, ja elokuussa 2011 Kramp-Karrenbauer voitti pienellä erolla sosiaalidemokraattisen puolueen Heiko Maasin.

Saarlandin pääministerinä Kramp-Karrenbauer oli ensimmäinen nainen Saarlandin osavaltion johdossa. Hän asetti tärkeimmäksi tehtäväkseen osavaltion itsemääräämisoikeuden säilyttämisen, sillä toukokuussa 2011 osavaltio oli asetettu Stabilitätsratin valvontaan. Kramp-Karrenbauer ilmoitti tammikuussa 2012 uusista osavaltiovaaleista, kun hallituskoalitio kaatui. Monet kritisoivat hänen ratkaisuaan, mutta maaliskuussa pidetyissä vaaleissa CDU ja SPD saivat enemmistön parlamenttiin. Puolueet sopivat hallitusyhteistyöstä, ja Kramp-Karrenbauer valittiin toistamiseen Saarlandin pääministeriksi.

Kramp-Karrenbauer valittiin marraskuussa 2012 uudestaan Saarlandin CDU:n puheenjohtajaksi. Hän sai äänestyksessä peräti 98,2 prosenttia äänistä. Saarlandin osavaltiovaaleissa maaliskuussa 2017 CDU sai 40,7 prosenttia äänistä, kun se oli vuoden 2012 vaaleissa saanut 35,2 prosenttia. Kramp-Karrenbauer sai jatkokauden osavaltion pääministerinä.

Nousu CDU:n puheenjohtajaksi thumb|Kramp-Karrenbauer allekirjoittamassa vuonna 2018 koalitiosopimusta. Kramp-Karrenbauer vaihtoi vuonna 2018 osavaltiopolitiikan liittovaltiotasolle, kun hänestä tuli helmikuussa CDU:n puoluesihteeri. Angela Merkel ilmoitti lokakuussa luopuvansa CDU:n puheenjohtajuudesta. Kramp-Karrenbauer julkisti pian tämän jälkeen puheenjohtajaehdokkuutensa. Kramp-Karrenbauer sai joulukuussa puheenjohtajavaalien toisella kierroksella 517 ääntä, kun hänen vastaehdokkaansa Friedrich Merz sai 482 ääntä.

Kramp-Karrenbauer luopui puheenjohtajuudesta 2021.

Lähteet

Luokka:Saksan puolustusministerit Luokka:Saksan kristillisdemokraattisen unionin puheenjohtajat Luokka:Saksalaiset kristillisdemokraattiset poliitikot Luokka:Vuonna 1962 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt