__NOTOC__Vesa Heikkinen (s. 14. toukokuuta 1963 SallaHeikkisen Twitter-viesti 3. elokuuta 2021 (haettu 4. elokuuta 2021)) on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija. Hän on Oulun yliopiston suomen kielen dosenttiOulun yliopiston suomen kielen oppiaine: Vesa Heikkinen (viitattu 21.12.2018). ja Kotimaisten kielten keskuksen erikoisasiantuntija. Heikkinen on erikoistunut lingvistiseen tekstintutkimukseen, kuten politiikan ja journalismin kieleen sekä kielen ja ideologian suhteeseen.Kotimaisten kielten keskus: Vesa Heikkinen (viitattu 21.12.2018).
Heikkinen on juontanut Yle Puheen Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmaa yhdessä Tapio Pajusen kanssa.Teos.fi: Vesa Heikkinen (viitattu 21.12.1208). Heikkisen ja Pajusen Kansalaistaito-teos oli vuoden 2016 tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaanaKirjasäätiö: Tietokirjallisuuden Finlandia (viitattu 21.12.2018)..
Näkemyksiä Tieteessä tapahtuu -lehdessä Heikkinen katsoi vuonna 2023, että rasismi oli Suomessa yleistä ja piti perussuomalaisia rasistisena puolueena. Siitä todisti muun ohella se, että perussuomalaisten vuoden 2019 maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa viitattiin väestönvaihdokseen, joka tunnetaan rasistisen äärioikeiston hellimänä salaliittoteoriana.
Heikkisen mukaan poliittinen ja hallinnollinen ammattikieli voi syrjäyttää kansalaisen keskustelusta. Hän on siksi puolustanut ajatusta ”kielellisestä demokratiasta”: viranomais- ja politiikan kielen pitäisi olla sellaista, että tavallinen kansalainen pystyy ymmärtämään, mitä todella päätetään.
Heikkinen pitää filosofi Harry G. Frankfurtin määrittelemää ilmaisua paskapuhe korrektina akateemisena terminä, jolla on täsmällinen filosofinen merkitys, ja joka oikein käytettynä ei ole kiroilua tai vastapuolen solvaamista. Hän suosittelee, että äidinkielen ja yhteiskuntaopin opettajat selvittäisivät koulussa lapsille paskapuheen olemusta.Manninen, Laura: Li Andersson lämmitti tunteita televisiossa – tutkija: ”Paskapuhe” ei ole kiroilua Ilta-sanomat. 7.2.2020. Viitattu 13.2.2021.
Tuotantoa
Omia julkaisuja "Toisarvoinen ongelma". Tekstintutkimus sanomalehtien pääkirjoitusten arvottavista asenteista (pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto, 1992) Sininen viiva. Implisiittinen ideologisuus tekstien merkitystekijänä (lisensiaatintyö, Oulun yliopisto, 1997) Ideologinen merkitys kriittisen tekstintutkimuksen teoriassa ja käytännössä (väitöskirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1999) Kielen voima (Gaudeamus, 2007) Vesa Heikkinen & Tuure Hurme: Hölynpölynimuri (Otava, 2009) Vesa Heikkinen & Harri Mantila: Kielemme kohtalo (Gaudeamus, 2011) Tapio Pajunen & Vesa Heikkinen: Kansalaistaito. Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää? (Teos, 2016) Täydellinen lause on mahdoton yhtälö (esseekokoelma, Teos, 2019) Tekstianalyysi. Miksi kielellisillä valinnoilla on merkitystä? (Gaudeamus, 2020)
Toimituksia Vesa Heikkinen, Harri Mantila & Markku Varis (toim.): Tuppisuinen mies. Kirjoitelmia sukupuolesta, kielestä ja kulttuurista (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998) Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa & Ulla Tiililä (toim.): Teksti työnä, virka kielenä (Gaudeamus, 2001) Virkapukuinen kieli (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002) Tekstien arki. Tutkimusmatkoja jokapäiväisiin merkityksiimme (Gaudeamus, 2005) Kielen piirteet ja tekstilajit. Vaikuttavia valintoja tekstistä toiseen (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009) Vesa Heikkinen et al. (toim.): Genreanalyysi. Tekstilajitutkimuksen käsikirja (Gaudeamus, 2012)Finna.fi (viitattu 21.12.2018).
Lähteet
Aiheesta muualla Kotus-blogi: Vesa Heikkinen.
Luokka:Fennistit Luokka:Suomalaiset kielitieteilijät Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Vuonna 1963 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt