Dahomeyn kuninkaat (fonin kielellä Ahosu) hallitsivat Dahomeyn kuningaskuntaa, joka oli nykyisen Beninin eteläosissa vuodesta 1600 vuoteen 1900, minkä jälkeen ranskalaiset kielsivät kuningaskunnan poliittisen auktoriteetin.

Dahomeyn kuningasta kutsuttiin dadáksi.

Hallitsijat olivat merkittävässä asemassa fonien esi-isien kunnioittamiseen liittyvissä vuosittaisissa tapaamisissa. Hallitsijoiden saavuttama tärkeä asema aiheutti sen, että Ranska myönsi maanpakoon pakotetun kuninkaan paluun seremonialliseksi Dahomeyn kuninkaaksi vuonna 1910. Vuodesta 2000 lähtien kuninkuuden hyväksymisestä on kilpailtu, eikä siihen ole tähän mennessä löydetty poliittista ratkaisua. Kuninkaiden palatsit ja hallintokeskus olivat Abomeyssa.

Aluksi historiankirjoitus esitteli Dahomeyn kuninkaat absoluuttisina hallitsijoina, jotka omistivat virallisesti kaiken valtakunnan omaisuuden ja ihmiset. Historioitsijat ovat korostaneet viime aikoina, että merkittävä poliittinen kilpailu rajoitti kuninkaan valtaa, ja että Dahomeyssä oli myös naishallitsija Hangbe, joka suurelta osin oli pyyhitty pois aikaisemmista historioista. pienoiskuva|Linnunpäävaltikka, recade

Attribuutit Alamaiset heittäytyivät maahan dadán edessä. Virallisissa seremonioissa kuninkaan kruunun ympärillä oleva alue rajattiin bambukepeillä, joita kukaan tavallinen alamainen ei saanut ylittää. Kun kuningas joi julkisesti, kaikki katsoivat muualle. Vain kuningas sai pitää jaloissaan koristeellisia sandaaleita ja kuninkaan perässä seurasi nainen, joka piteli auringonvarjoa, joka oli koristettu runsaasti symboleilla. Kuningas ei koskaan esiintynyt julkisesti ilman kaiverrettua, loivasti kaarevaa keppiä, recadea. Kuninkaan vaate ulottui toisen olkapään yli ja ainakin kuninkaan läsnä ollessa vähempiarvoisten miesten oli pidettävä vaatetta vyötäröllään.

Dahomeyn ensimmäinen kuningas Dahomeyn kuninkaista on laadittu useita luetteloita ja monet niistä mainitsevat Dahomeyn kuningaskunnan alkaneen eri aikoina. Eri lähteissä mainitaan Do-Aiklin, Dakodonu, tai Houegbadja Dahomeyn ensimmäisinä kuninkaina. Suullisen perinteen mukaan Do-Aklin olisi siirtynyt Abomeyn tasangolle Alladasta. Dakodonu loi ensimmäisen asutuksen ja perusti kuningaskunnan. Myös Houegbadjaa, joka rakennutti palatsin ja loi paljon yhteisön rakenteita on usein pidetty Dahomeyn ensimmäisenä kuninkaana.Bay, 1998 Suullinen perinne pitää kuitenkin kiinni siitä, että kaikki kuninkaat kuuluivat Aladaxonou-dynastiaan. Nimen uskotaan periytyvän Alladan kaupungista, jonka Dahomey valloitti 1700-luvulla. Historioitsijat uskovat, että tämä yhteys luotiin oikeuttamaan Alladan kaupungin hallitsemista, ja että yhteydet Alladan kuninkaalliseen sukuun olivat todennäköisesti rajallisia. Useimmiten suullisessa perinteessä Houegbadjaa pidetään ensimmäisenä kuninkaana, jonka tunnustaminen tapahtui ensimmäisessä Dahomeyn vuotuisessa tapaamisessa.

Laajeneminen Dahomey laajeni merkittävästi kuningas Hangben hallintoaikana. Dahomey sai hallintaansa Atlantin orjakaupan tärkeimmät kauppareitit pienoiskuva|Dahomeyn kuninkaita ja hallintoaikoja kuvaava seinävaate on suosittu Beninissä. valloitettuaan Alladan (1724) ja Whydahin (1727). Sodat Dahomeyn itäpuolella olleen voimakkaan Oyo-imperiumin välillä johtivat siihen, että Agaja hyväksyi sen vasallivaltion asemaan, joka tarjosi vuosittaisia lahjoja. Agaja yritti hallita uusia Dahomeyn kuningaskunnan alueita tukahduttamalla kapinoita sotavoimin ja luomalla seremoniallisia järjestelmiä.

Luettelo Dahomeyn kuninkaista

Abomeyn hallitsijat ennen Dahomeyn kuningaskuntaa VirkakausiHallitsijaHuomioita1620Do-Aklin, Gangnihessou, GanyihessouFon-asutuksen päällikkö  Abomeyn tasangolla. 1620–1645Dakodonou, Dako, AhosuPerusti Dahomeyn valtakunnan ja rakennutti palatsin.

Dahomeyn kuningaskunnan hallitsijat VirkakausiHallitsijaHuomioita1645–1680Houégbadja tai Wegbaja, AhosuUseiden tietolähteiden mukaan Dahomeyn ensimmäinen kuningas.1680–1708Akaba, Ahosu1708–1718Hangbe, valtionhoitajaHangbe oli Dahomeyn hallitsija lyhyen aikaa Akaban kuoltua, ennen Agajan hallintoa. Bay toteaa, että on selvää näyttöä siitä, että Hangbe hallitsi jonkin aikaa, mutta on epäselvää, kestikö se kolme kuukautta vai  kolme vuotta. Hän ei ole mukana missään Dahomeyn hallitsijoiden luetteloissa.1718–1740Agaja, AhosuMainitaan usein kuningaskunnan suurimpana kuninkaana ja sotilaskomentajana. Laajensi Dahomeyn aluetta rannikolle kukistaen Alladan ja Ouidahin, mutta sai niskoilleen Oyon imperiumin vihan. 1740–1774Tegbessou, Tégbesu Ahosu1774–1789Kpengla, Ahosu1790–1797Agonglo, Ahosu1797–1818Adandozan, valtionhoitajaei mukana joissakin luetteloissa1818–1858Ghezo, Gezo, Guézo Ahosu1858–1889Glele, Glèlè Ahosu1889–1894Béhanzin, AhosuViimeinen itsenäinen Dahomeyn kuningas, karkotettiin Martiniquelle ja Algeriaan 1894–1900Agoli-agbo, Agoli-Agbo, AhosuRanskalaiset nimittivät Ranskan miehitettyä Abomeyn.

Dahomeyn ja Beninin seremonialliset kuninkaat vuodesta 1900 VirkakausiHallitsijaHuomioita1900–1940Agoli-agbo, AhosuMaanpaossa Gabonissa 1900–1910 ja palveli ranskalaisia rajoituksin1940–1948Aidododo, Ahosu1948–1983Togni-Ahoussou, Ahosu1986–1989Joseph Langanfin, Ahosu30. syyskuuta 1989 alkaenAgoli Agbo Dedjalagni, AhosuVuodesta 2000 Houédogni Béhanzin on esittänyt olevansa kilpailevassa asemassa 22. tammikuuta 2000 – 30. joulukuuta 2012Houédogni Béhanzin, AhosuAgoli Agbo Dedjalagnin kilpailija asemaan 2000 lähtien. Hän kuoli vuonna 20132019–2021Dah Zagbadju Gelle, AhosuDahomeyn ylhäisön valitsema22. tammikuuta 2022 alkaenGeorges Collinet Béhanzin

Kuvia kuninkaista ja heidän symboleistaan

Katso myös Abomeyn kuninkaalliset palatsit Béhanzinin aarteet Beninin kuninkaat

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Beninin historia Luokka:Dahomeyn kuningaskunta Luokka:Kuninkaalliset