Ylitornio () on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Pello, Rovaniemi, Tervola ja Tornio sekä Ruotsin puolella Övertorneå.
pienoiskuva|Ylitornio Ainiovaaralta nähtynä|alt= Suomen Ylitornio (ja Pello) sekä Ruotsin Ylitornio muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen vuotta 1809, jolloin Haminan rauhan raja jakoi sen kahtia. Tuolloin myös nykyinen Pello kuului vielä Ylitornion pitäjään. pienoiskuva|Ylitornion kirkko. Ylitornion nimi taipuu ulkopaikallissijoissa (Ylitorniolla, Ylitorniolta, Ylitorniolle) toisin kuin naapurinsa Tornio (sisäpaikallissijoissa Torniossa, Torniosta, Tornioon).
Maantiede Luonto pienoiskuva|Aavasaksan maisemaa. Noin 10 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen sijaitsee 242 metriä korkea vaara, Aavasaksa, joka on yksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta. Aavasaksalta löytyy kahvila-ravintola, hiihtokeskus ja majoituspalveluita. Kuntakeskus sijaitsee rehevässä Tornionjokilaaksossa, joka on perinteistä viljelysmaata. Maisemaa hallitsevat Torniojoki ja jylhät vaaramaisemat.
Ilmasto
Aluerakenne Kylät Aavasaksa, Ainiovaara, Aittamaa, Alkkula (kirkonkylä), Alposjärvi, Armassaari (Paloistenkylä), Etelä-Portimojärvi, Haarasaajo, Hyllykylä, Jolanki, Kainuunkylä (Helsinginkylä), Kaitajärvi, Kantomaanpää, Kapusta, Kauliranta, Kivijärvi, Kivilompolo, Koivistonpää, Kopanmäki, Kuivakangas, Kuuroskoski, Lohijärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Meltosjärvi, Nuotioranta, Närkki, Pessalompolo, Pekanpää, Portimojärvi, Raanujärvi, Ratasvuoma, Sompanen, Suutarinmäki, Taloniemi, Taroniemi, Tengeliö, Tolppi, Törmäsjärvi, Vietonen, Välikylä, Väystäjä
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Ylitorniolla oli 4 118 asukasta, joista 1 931 asui taajamassa, 2 142 haja-asutusalueilla ja 45:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ylitornion taajama-aste on 47,4 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Ylitornion kirkonkylä.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2025 tilanteen mukainen.
Väestönmuutokset ja väestöennuste Vielä 1990-luvun alussa Ylitorniolla sekä syntyvyys että kuolleisuus oli suunnilleen sama eli noin 60–80. Sittemmin kuolleisuus on säilynyt samalla tasolla, mutta syntyvyys on laskenut noin 10–20 lapseen vuosittain. Luonnollinen väestönlisäys on siis Ylitorniolla selvästi negatiivinen. Siitä huolimatta kokonaishedelmällisyysluku on Ylitorniolla muuta maata korkeampi eli 1,57 (2022–2025). Kuntien sisäinen nettomuutto Ylitorniolle on ollut 1990-luvulta yleensä useita kymmeniä asukkaita negatiivinen joka vuosi, mutta 2020-luvulla nettomuutto on suunnilleen nolla. Näiden seurauksena Ylitornion väkiluku on laskenut joka vuosi. Kunnan väkiluku kasvoi viimeksi vuonna 1992.
Kunnan syntyvyyden ennustetaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla. Kuolleisuuden ennustetaan hieman vähenevän, mutta se on yhä joka vuosi ainakin vuoteen 2045 moninkertainen syntyvyyteen nähden ennusteen mukaan. Kokonaisnettomuuton ennustetaan kuitenkin kasvavan lähes 50:een vuoteen 2045 mennessä, jonka seurauksena väestön väheneminen hidastuu, vaikkei lopu. Ylitornion väkiluvun ennustetaan olevan 3 252 vuonna 2045.
Ikärakenne Vuonna 2025 Ylitornion asukkaista 9,4 prosenttia oli alle 15-vuotiaita, mikä on koko maan ja maakunnan lukuja matalampi. 65 vuotta täyttäneitä oli 41,3 prosenttia kunnan asukkaista, mikä on huomattavasti korkeampi kuin koko maan keskiarvo (23,8 prosenttia). Keski-ikä on Ylitorniolla täsmälleen kymmenen vuotta koko maan keski-ikää korkeampi eli 54,1 vuotta.
Ylitornion kaikkien postinumeroalueiden asukkaiden keski-ikä on vähintään 50 vuotta. Nuorin on Etelä-Portimojärvi (50 vuotta) ja vanhin Meltosjärvi (65 vuotta). Ylitornion keskustan postinumeroalueen asukkaiden keski-ikä on 53 vuotta.
Lähes kaikkien 60 vuotta vanhempien ikäluokkien osuus on Ylitorniolla suurempi kuin koko maassa väkilukuun suhteutettuna, ja vastaavasti nuoremmat ikäluokat ovat suhteessa pienempiä.
Hallinto ja politiikka Ylitornion kunnanvaltuustossa on 21 valtuutettua. Kaudella 2025–2029 keskustalla on 11 paikkaa, Ylitornion parhaaksi -yhteislistalla kuusi paikkaa, vasemmistoliitolla kolme paikkaa ja SDP:llä yksi paikka. Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä.
Ylitornion kunnanjohtaja on Jarmo Pienimäki. Hänet valittiin virkaan lokakuussa 2024. Pienimäen edeltäjä oli Maija Pihlajamäki, joka toimi kunnanjohtajana joulukuuhun 2023. Pihlajamäki valittiin virkaan helmikuussa 2021. Pihlajamäen edeltäjä oli Tapani Melaluoto, joka toimi kunnanjohtajana vuodesta 2012.
Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|Hotelli Kievari keskustassa. Ylitorniolle on hyvät tieyhteydet. Valtatie 21 kulkee kuntakeskuksen länsipuolitse, ja itse kylänraitti, Alkkulanraitti, kulkee aivan valtatien välittömässä läheisyydessä. Raitin varren palvelukeskittymästä löytyvät nauhamaisessa asetelmassa kaikki liikkeet ja palvelut. Ylitorniolla on rajanylityspaikka ruotsin puolelle Aavasaksan kylässä, ja Aavasaksalta lähtevät myös seututiet 932 Raanujärvelle ja 930 Mellakosken kautta Muurolaan, Muurolan kautta pääsee myös kätevästi maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonne matkaa kirkonkylältä kertyy 113 kilometriä. Mellakoskelta haarautuu myös Seututie 929 Tervolaan. Valtatietä 21 pitkin on Tornioon 63 kilometriä ja Pelloon 60 kilometriä. Ruotsin puolelle Övertorneån keskustaan Matarenkiin on Ylitornion keskustasta noin 8 kilometriä.
Ylitornion rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Kolariin menevät ja Kolarista tulevat VR:n matkustajajunat.
Palvelut ja koulutus pienoiskuva|Ylitornion kristillinen opisto. Ylitorniolla on Meän Opisto. Kirkonkylältä löytyvät Ainiovaaran ylä- ja ala-aste sekä lukio, muita sivukouluja on muun muassa Kaulinrannassa, Mellakoskella ja Raanujärvellä.
Kulttuuri Suomen puolen Ylitornio ja Ruotsin puolen Övertorneå muodostavat yhdessä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden. Seudulla puhutaan kolmea kieltä: suomea, ruotsia ja meänkieltä.
Uskonto Ylitorniolla on ainakin vuodesta 1990 ollut suurempi osuus evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä kuin muualla maassa. Vuonna 2025 heitä oli 75,5 prosenttia asukkaista, kun koko maassa vastaava osuus oli 61,2 prosenttia. Osuus laski alle 90 prosentin vuonna 2012 ja alle 80 prosentin vuonna 2023. Muihin uskontokuntiin on kuulunut koko tänä aikana alle prosentti kunnan asukkaista.
Seurakunnat Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ylitorniolla toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon itsenäinen seurakunta: Ylitornion seurakunta
Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Ylitornio kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Ylitornion vuonna 1849 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 2 100 jäsentä, mikä oli noin 21 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Ylitorniossa vaikuttaa etenkin rauhansanalainen haara, jolla on paikkakunnalla on paikallisyhdistys.
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Ylitorniolla toimii Ylitornion helluntaiseurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ylitornion alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.
Muuta Ylitorniolla sijaitsee Suomen pohjoisin vankila. Se aloitti toimintansa 18. huhtikuuta 1997. Yksikkö on tarkoitettu avolaitoskelpoisia vankeja varten. Miespaikkoja siellä on 40. Vankilan neljä naispaikkaa siirrettiin lokakuussa 2012 Kestilän avovankilaan. Ylitorniolla sijaitsee Ylitornion kirkko, joka on rakennettu vuonna 1940.
Tunnettuja ylitorniolaisia Akseli O. Aho, kauppaneuvos Mauri Gardin, poliitikko Hanne, laulaja Mikko Heikka, piispa Lauri Impiö, kansanedustaja, pappi ja rehtori Matti Jama, runoilija Olavi Jama, runoilija ja kriitikko Sami Jauhojärvi, hiihtäjä Unto Joensuu, kauppaneuvos J. A. Juvani, kuvataiteilija Juho Herman Jurva, valtiopäivämies Annikki Kariniemi (vuosina 1944–1962 Kariniemi-Willamo), kirjailija Väinö Kataja, kirjailija Jarkko Kauvosaari, jääkiekkoilija Toni Koivisto, jääkiekkoilija Henri Kyntäjä, voimanostaja, vahvamies Katja ja Virpi Kätkä, CatCat-lauluduo Rosa Liksom, kirjailija Markus (Markku Tranberg), laulaja Teuvo Oinas, laulaja, Tangokuningas 1986http://www.tornionlaakso.net/fi/uutiset/teuvo-oinas-on-pitkan-tien-kulkija Tornionlaakso.net Tapani Rantala, taidemaalari Yrjö Rautio, Kansan Uutisten ex-päätoimittaja Matti Sandqvist, kenraalimajuri, Rajavartiolaitos Mika Tapaninen, diplomaatti
Katso myös Luettelo Ylitornion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Ylitornion kunnan kotisivut Tilastokeskus – Ylitornion avainluvut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit