Emo de Medeiros (s. 1979) on beniniläinen taiteilija, joka asuu ja työskentelee Pariisissa ja Cotonoussa, Beninissä.
Emo de Medeirosin tuotanto käsittelee transkulturalismin teemoja, identiteettien muokkaamista, postkoloniaalisuutta ja globalisaatiota maailmanlaajuisena hybridisaationa ja mutaationa. Hän kyseenalaistaa myös Afrikan mantereen muutokset digitaalisen vallankumouksen yhteydessä ja panafrikkalaisen 21. vuosisadan TransAfrican esiintymisen perinteiden ja nopeutetun innovaation välillä
Tausta ja koulutus Vietettyään lapsuutensa ja teini-ikänsä Cotonoussa, Beninissä Emo de Medeiros muutti Ranskaan jatkaakseen akateemista koulutustaan. Hän valmistui Ecole Normale Supérieuresta Pariisissa, jossa hän opiskeli historiaa, sosiologiaa ja antropologiaa, minkä jälkeen hän jatkoi koulutusta Ecole Nationale Supérieure des Beaux-Artsissa myös Pariisissa.
Beaux-Artsissa opiskellessaan de Medeiros alkoi keskittyä digitaalisiin taiteisiin: digitaaliseen valokuvaukseen, graafiseen suunnitteluun, 3D-mallinnukseen, digitaalisiin video- ja interaktiivisiin laitteisiin, sekä selvitti erityisesti ajan ja muistin välistä suhdetta käsitteellä tiheys (hetkellinen intensiteetti), jonka hän yhdisti harjoittamaansa kokeelliseen ja elektroniseen musiikkiin. Päätettyään taidekoulun hän ohjasi musiikkivideoita ja kokeellisia lyhytelokuvia harjoittaen säveltämistä ja elektronisen musiikin tuottamista Pariisissa. Sitten hän muutti Bostoniin, jossa hän osallistui Massachusetts College of Art and Designin kursseille, ennen kuin palasi Ranskaan ja lopulta Beniniin.
Työ Emo de Medeirosin teoksissa risteytyvät erilaiset mediat, kuten valokuvaus, video, tekstiili, maalaustaide, performanssi ja kuvanveisto, ja ne tarkastelevat yhteiskunnallisisten ja symbolisten vuorovaikutusten teemoja, suhdetta digitaaliseen kulttuuriin, etnisyyteen, alkuperään ja panafrikkalaisuuteen postkoloniaalisessa yhteydessä. Hänet yhdistetään joskus afrofuturismiin. Hänen toimintansa perustuu Contexture- käsitteeseen, joka tarkoittaa sellaisten artefaktien luomista, jotka perustuvat kulttuurien, materiaalien, käsitteiden, tekniikoiden ja käytäntöjen välisiin yhteyksiin eri alueilta, aikakausilta ja käyttötavoilta. Hänen teoksensa sekoittavat usein teknisiä elementtejä (kuten toisiinsa yhdistettyjä laitteita) ja klassisen afrikkalaisen taiteen muotoja, erityisesti Beninistä, tai fuusioivat taiteen genrejä, kuten installaatioita ja performansseja. Niiden lopputulos saattaa olla esimerkiksi performatiivinen installaatio, jossa yleisö edustaa semanttista elementtiä, kuten Kaleta/Kaleta, joka esiteltiin Palais de Tokyossa vuonna 2014.
Vuonna 2015 de Medeiros esitteli teoksensa Pavillon du Béninin 56. Venetsian biennaalissa, joka sijaitsi Ranskan paviljongin vieressä biennaalin pääpaikalla Giardinissa. Hetken kestävä kappale oli ironinen poliittinen kommentti siitä, että afrikkalaiset välittäjät eivät olleet mukana biennaalissa esitetyissä teoksissa, vaikka ne olivat hyvin näkyvissä Italiassa sijaitsevissa turistikaupungeissa, taloudellisesta ja symbolisesta voimatasapainosta, joka tekee afrikkalaisten kansallisten paviljonkien läsnäolon vaikeaksi, ja Kenian paviljongin kiistasta, jossa useimmat esitellyistä taiteilijoista olivat kiinalaisia.
De Medeirosin teoksia on esitetty useissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Beninissä,, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja Etelä-Afrikassa. Niitä esiteltiin myös Salon de Montrougessa vuonna 2013, Pariisin Palais de Tokiossa vuonna 2014, Dakarin biennaalissa ja Arts in Marrakechissa (AiM) kansainvälisessä biennaalissa
Lähteet
Luokka:Beniniläiset taiteilijat Luokka:Vuonna 1979 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt