Steinbracke eli sauerlandinajokoiraMEJÄ-kokeeseen osallistumaan oikeutetut rodut 1.4.2003 . Jokioksan Kennel. Haettu 4.2.2019. ()Krämer, E.-M. Der grosse Kosmos Hundeführer: s. 161. Franckh-Kosmos Verlags-GmbH, Stuttgart: 2009. . on sukupuuttoon kuollut saksalainen koirarotu.
Ulkonäkö Steinbracke oli korkearaajaisempi ja neliömäisempi kuin westfälische dachsbracke, yleisvaikutelmaltaan kevytrakenteinen ja elegantti. Kooltaan sen sanotaan olleen keskikokoinen. Pää oli kevyt, pitkä ja jalomuotoinen. Silmät olivat tummat. Korvat olivat riippuvat, suuret ja korkealle kiinnittyneet. Kirsun keskiosassa oli lihanvärisiä raitoja, mutta muu kirsun alue oli musta. Häntä oli paksu, korkealle kiinnittynyt ja lähes makkaramainen.Bengtson, B. Maailman koirat: s. 280. WSOY, Helsinki: 1973. ISBN951-0-06682-6Deutsche Sauerländer Bracke. Hundeinfos.de. Haettu 4.2.2019. Karvapeite oli lyhyt ja sileä, väriltään kolmivärinen eli tricolor: pääväri vaihteli keltaisesta punaiseen, ja siinä oli valkoisia merkkejä (kaulan ympärillä, rinnassa, raajoissa ja hännänpäässä) ja musta satula. Säkäkorkeus vaihteli 35–45 cm välillä.
Alkuperä Rotua pidettiin paikallisista saksalaisista ajokoirista kaikkein merkittävimpänä. Nykyinen saksanajokoira on sen suora jälkeläinen.
Lähteet
Luokka:Saksalaiset koirarodut Luokka:Sukupuuttoon kuolleet koirarodut Luokka:Ajokoirat