Agoué on kylä Monon departementin, Grand-Popon piirikunnan arrondissementti Beninissä. Vuonna 2013 siinä oli 18 029 asukasta. Kylä sijaitsee rannikolla Atlantin ja Mono-joen sivuhaaran välisellä kynnäällä, noin 13 kilometriä Grand-Popon "carrefourista" eli teiden risteyksestä länteen.
Historia Agoué perustettiin Petit-Popossa (nyk. Aného, Togo) 1820-luvulla riehuneen sisällissodan seurauksena. Paikkakunnan englantilaiset ja hollantilaiset asukkaat ottivat yhteen väkivaltaisesti, useita ihmisiä kuoli ja taloja tuhottiin. Yhteenottojen jatkuessa hollantilaisten osa kylästä oli lähes tuhottu ja sen johtaja jätti kaupungin perustaen seuraajineen uuden kylän rannikolle noin Grand-Popon ja Petit-Popon puoliväliin.
Rannikon ensimmäinen pysyvä kappeli rakennettiin Agouéen vuonna 1835.
1840-luvulla Agoué oli jaettu portugalilaiseen ja englantilaiseen osaan. Tulipalo tuhosi vuonna 1843 Thomas Huttonin palmuöljytehtaan. Sierra Leonesta muuttavia vapautettuja orjia alkoi tulla seudulle, ja ennen pitkää he muodostivat suuren yhteisön Agouén portugalilaisessa osassa. Afrobrasilialaisten maahanmuuton takia Agouén väestö kasvoi voimakkaasti 1840-luvulta alkaen. Brasiliasta vapautettu orja Joaquin d'Almeida, joka oli alun perin Mahi ja joka kääntyi katolilaisuuteen. d'Almeidea oli itse myös orjakappias.
Petit-Popon ja Agouén välillä käytiin jälleen sisällissotia vuosina 1860-1866. Ympäröivä maaperä on hedelmällinen, mutta paikkakunnan vastustuskyky oli heikko. Pedro Codjon joukot Anéhosta ryöstivät ja tuhosivat Anéhon vuonna 1861. Seutua tuhosi isorokkoepidemia vuonna 1873, jolloin sen 6 000 asukkaasta kuoli 1 500.
Orjakauppa seudulla oli erityisen voimakasta 1840-luvulla jolloin se oli myös Agouén pääasiallinen elinkeino. Se oli erityisen vilkasta 1840-luvulla ja yhdisti kylän Ouidahiin, joka oli orjamarkkinan keskus. Korvaavaksi tuotteeksi suunniteltu palmuöljyn valmistus tuli vähitellen seudun suurimmaksi ansiolähteeksi. Brittien laivasto alkoi kontrolloida Orjarannikon orjakauppaa.
Euroopan siirtomaavaltojen kiistojen jälkeen Ranskan ja Saksan hallitukset sopivat vuonna 1885, että Saksalle kuuluisi Petit-Popo ja lännempänä oleva Porto Segura. Näistä muodostuivat keskukset Saksan siirtomaalle, Togolandille. Agoué ja Grand-Popo jäivät Ranskan omistukseen. Protektoraattien raja kulki Mono-joessa ja laguunissa, joten hiekkaisella, kapealla kannaksella sijaitsevan Angouén tuottoisat takamaat laguunista pohjoiseen jäivät rajan toiselle puolen. Erilaiset saksalaisten ja ranskalaisten määräämät verojärjestelyt aiheuttivat Agouén talouden perustan tuhoutumisen.
Agouésta suunniteltiin myös uuden yhdistetyn Dahomeyn ja Togon sataman paikkakuntaa, mutta satamat rakennettiin kuitenkin Cotonouhun ja Lomén.
Togon presidentti Sylvanus Olympio oli kotoisin Agouésta.
Kuvia Agouésta
Lähteet
Luokka:Beninin maantiede Luokka:Beninin historia