Romanikieli on indoarjalainen kieli. Kielestä on lukuisia murteita, joita monet eri maissa asuvat romanit puhuvat. Käytännössä kyseessä on ympäri Eurooppaa puhuttava makrokieli.
Murteet ja muut muodot Romanin murteet ovat etäällä toisistaan, kauempana kuin esimerkiksi viro ja suomi, mutta niillä on yhteiset juuret ja siksi yhteisiä piirteitä ja noin neljäsataa yhteistä sanaa.
Euroopassa puhuttujen murteiden luokittelu ryhmiin on vaihdellut. Vuosituhannen vaihteessa kielitieteilijät Ian Hancock ja Yaron Matras jakoivat romanimurteet viiteen isoon ryhmään: balkaninromani ja vlax-romani, keskiset, koillis- sekä luoteismurteet. Näistä eniten puhuttu ja laajimmalle levinnyt on vlax-romani. Moni näistä murteista on kuolemassa, kuten myös skandoromani, jota puhuu enää 100–150 ihmistä.
Suomen romanikieli kuuluu romanikielen pohjoismurteiden kokonaisuudessa luoteismurteiden alaryhmään. Suomen romanikieli jakautuu vielä länsi- ja itämurteeseen.Pulma 2012, s. 272.
Pararomani tarkoittaa kieltä, jonka äänne-, muoto- ja lauseoppi ovat peräisin jostakin muusta kielestä, mutta sanasto on romanikielestä. Tällainen kieli Suomessa on fennoromani, joka elää Suomen romanikielen rinnalla.Granqvist & Salo, s. 164.
Historia Kieli tukee jossain määrin romanien yhteisöllisyyttä; kieli on saattanut toimia suojana valtaväestön hegemoniaa vastaan. Euroopan romanien historia kertoo valtaväestön ajatelleen, että romanit ovat kehittäneet kielensä vainojen ja kristinuskon vuoksi.
Romanikielen puhumista on pyritty säätelemään ennen Pohjoismaissa esim. koulussa ja muutenkin yleisillä paikoilla, joten sen puhumista muiden seurassa ja yleisillä paikoilla on pyritty välttämään. Suurin osa Pohjoismaiden romanivähemmistöjen romanikielen taito on ollut siitä johtuen häviämässä.
Esimerkiksi Britanniassa ja Ruotsissa romanikieli on kuollut kieli, ja käytössä on vain irrallisia sanoja.Tiainen, Antti: Suomen romanikielen pelastaja. Helsingin Sanomat 14.12.2011, s. C 4.
Romanin kieli on itsenäisenä oppiaineena Prahassa Kaarlen yliopistossa. Jonkin verran sen opetusta on muuallakin.
Suomessa
Henry Hedmanin mukaan romanikieltä puhuu Suomessa vähintään tyydyttävästi 60 prosenttia romaneista ja hyvin noin kolmannes. Taito painottuu vanhempaan väestöön niin että alle 50-vuotiaiden romanien romanikielen taito on selvästi heikompi kuin sitä vanhempien.Granqvist & Salo, s. 17
Romanikielen asema on Suomessa turvattu lainsäädännöllä, mutta käytännössä asema ei ole toteutunut. Alle viidennes romanilapsista saa oman kielen opetusta.
Äänneoppi Eri murteiden vokaaleissa esiintyy muiden paikallisten kielten foneemeja. Sanapaino on tavallisesti viimeisellä tavulla, mutta moni pääte on painoton.
Konsonantit BilabiaaliAlveolaariPalataaliVelaariGlottaaliNasaalimnKlusiiliNorm.p | bt | dk | gAsp.pʰtʰkʰAffrikaattaNorm.tstʃ | dʒAsp.tʃʰFrikatiivif | vs | zʃ | (ʒ)xhLateraalilTremulanttir ~ řPuolivokaalij Lähde:
Vokaalit EtinenKeskinenTakainenSuppeaiuPuolisuppeae(ə)oPuoliavoinAvoina Lähde:
Kielinäyte
Lähteet
Granqvist, Kimmo – Salo, Mirkka: Romanikieli ja sen tutkimusalat. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013.
Viitteet
Aiheesta muualla
Suomen romanit – finitiko romaseele- Tuukkanen, Pia: Romanikieli on vaarassa kadota. Yleisradio.