Jussi Antero Saramo (s. 9. heinäkuuta 1979 Porvoon maalaiskunta) on vasemmistoliittolainen poliitikko. Vuodesta 2024 lähtien hän on ollut europarlamentaarikko. Euroopan parlamentissa hän on talous- ja raha-asioiden, veroasioiden, sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsen ja budjettivaliokunnan varajäsen.
Saramo valittiin vuonna 2019 kansanedustajaksi. Hänestä tuli puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Saramo toimi Marinin hallituksen opetusministerinä ja hallitusta johtavan viisikon jäsenenä joulukuusta 2020 heinäkuuhun 2021 Li Anderssonin vanhempainvapaan aikana.
Saramo oli Porvoon kaupunginvaltuutettu vuosina 2000–2007. Hän on Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2008. Vasemmistonuorten puheenjohtajana Saramo toimi vuosina 2005–2009.
Koulutus ja työ
Jussi Saramo on suorittanut datanomin ammatillisen perustutkinnon Edupolin aikuiskoulutuskeskuksessa vuonna 2003.
Ennen kansanedustajaksi valintaansa Jussi Saramo toimi toiminnanjohtajana tuettuja lomia kotimaassa taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein järjestävässä Solaris-lomissa.
Politiikassa
Jussi Saramo sanoo kiinnostuneensa politiikasta asuttuaan 15-vuotiaana kuukauden Brasilian São Paulossa isänsä luona. Hänen mukaansa rikkaiden ja köyhien erottaminen muureilla ja aseilla toisistaan ei näyttänyt tuovat onnea kummallekaan puolelle. Ympäristön tuhoaminen maa- ja metsätalouden alta näytti hänestä rikastuttavan vain rikkaita maanomistajia.
Saramo valittiin Porvoon kaupunginvaltuustoon vuonna 2000 ja valtakunnallisen Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi 2005. Porvoon kaupunginvaltuustossa hän toimi kaksi kautta, jonka jälkeen hänet valittiin uuden asuinkaupunkinsa Vantaan kaupunginvaltuustoon. Ensimmäisissä aluevaaleissa 2022 Saramo valittiin Vantaan ja Keravan aluevaltuustoon johon hän ei enää ollut ehdolla 2025 tultuaan valituksi Euroopan parlamenttiin.
Vuoden 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa Saramo jäi niukasti ensimmäiselle varasijalle Uudenmaan vaalipiirissä. Vuonna 2019 hänet valittiin eduskuntaan ja saman vuoden 2019 puoluekokouksessa vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtajaksi. Ensimmäisellä eduskuntakaudellaan Saramo eteni myös sekä ministeriksi että eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.
Eurovaaleissa 2024 Vasemmistoliitto sai suomalaisista puolueista toiseksi eniten ääniä, jonka ansiosta puolueen paikkamäärä nousi yhdestä kolmeen. Uuden ääniennätyksen tehneen Li Anderssonin vanavedessä europarlamenttiin nousivat Merja Kyllönen ja Jussi Saramo.
Euroopan parlamentissa Saramo on talous- ja raha-asioiden, veroasioiden, sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsen ja budjettivaliokunnan varajäsen. Talous- ja raha-asioissa sekä veroasioissa Saramo on koordinaattori, joka johtaa ryhmänsä toimintaa ja neuvottelee ratkaisuista muiden ryhmien kanssa.
Näkemykset
Arvot
Saramo sijoittuu vaalikonevastausten perusteella vasemmistoon. Ylen vaalikoneessa Saramo sijoittuu arvoasteikolla vahvasti liberaalille puolelle. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä arvojakaumalla Saramon näkemykset ilmentävät liberaalivihreyttä. HS:n vaalikoneeseen Saramon antamissa näkemyksissä korostuu voimakkaimmin vasemmistolaiset ja liberaalivihreät mielipiteet.
Saramo pitää poliittisena esikuvanaan Ele Aleniusta, koska hänestä Aleniuksen perintö ihmisoikeuksia, ihmisyhteisön yhteistä hyvinvointia ja vapautta edistävässä vasemmistossa on merkittävä.
Eurooppa-politiikka
Saramon mukaan europarlamentin tärkein tehtävä on estää valtioiden välistä haitallista kilpailua ympäristön ja ilmaston heikentämisen, rikkaimpien verotuksen alentamisen ja työehtojen huonontamisen avulla.
Kunnat ja hyvinvointialueet
Saramon mukaan tärkeintä on pitää varhaiskasvatuksen ja koulujen ryhmät pieninä, jotta aikuisilla olisi aikaa lapsille yksilöllisesti. Myös terveyspalveluiden hoitojonojen lyhentäminen sekä vanhusten hoivan tilanne ovat tärkeimpien korjattavien asioiden joukossa. Saramo haluaa laskea joukkoliikenteen lippujen hintoja ja nostaa palvelutasoa.
Talouspolitiikka
Saramon mukaan demokraattisella julkisella sektorilla on oltava iso rooli taloudessa. Hänen mukaansa talouspolitiikassa tärkeintä on pitää työttömyys matalana, koska kun ihmiset syrjäytyvät, muuttuu pitkäaikaistyöttömyys rakennetyöttömyydeksi. Silloin ihmiset eivät maksa veroja vaan kuluttavat sosiaaliturvaa.
Turvallisuus
Vuonna 2024 Saramo kritisoi hallitusta sanomalla, että kansallinen turvallisuus on sanapari, jonka perusteella voi tehdä mitä tahansa, jopa heikentää kansallista turvallisuutta, mikäli jollain kysymyksenasettelulla saadaan tulos, jota kansan enemmistö kannattaa. Tämä tapahtui niin sanottua käännytyslakia käsiteltäessä, joka kiireellisesti hyväksyttynä vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön.
Vasemmistonuorten puheenjohtajana ollessaan Saramo piti vuonna 2006 Natoa maailman suurimpana turvallisuusuhkana Naton jäsenmaiden käymien hyökkäyssotien sekä esimerkiksi Turkin toiminnan vuoksi. Hän kääntyi Suomen Nato-jäsenyyden kannalle keväällä 2022. Tuolloin Ruotsi oli päättänyt hakea Naton jäsenyyttä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Saramon mukaan jäsenyydestä tuli poliittista realismia, koska Ruotsin liityttyä Natoon Suomen asema Naton ja Venäjän välissä voisi tulevaisuudessa olla uhka. Hän ei sanojensa mukaan edelleenkään ollut ”varsinainen Naton kannattaja”Antti Kurvinen, Aki Lindén, Emma Kari ja Jussi Saramo ilmoittautuivat Nato-jäsenyyden kannattajiksi. Mtv Uutiset 11.5.2022. Viitattu 27.12.2022Laisi, Erno: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä ”nenää pidellen”. Uutissuomalainen 11.5.2022. Viitattu 27.12.2022.
Ihmisoikeudet
Saramo on puolustanut kansojen itsemääräämisoikeutta Ukrainassa, Palestiinassa ja Länsi-Saharassa. Helmikuussa 2025 Marokon viranomaiset estivät Saramoa ja kahta muuta europarlamentaarikkoa saapumasta Länsi-Saharaan. Heidän oli tarkoitus tutustua alueen ihmisoikeustilanteeseen sekä tarkastelemaan YK:n rauhanturvaoperaatiota ja EU:n tuomioistuimen päätöksien toteutumista. Saramo arvosteli Marokon toimia ja huomautti, että turistit ja liikemiehet pääsevät maahan, mutta ihmisoikeuksia valvovia henkilöitä ei hyväksytä.
Saramo on allekirjoittanut Setan ehdokasitoumuksen eduskuntavaaleissa 2019 ja 2023 sekä eurovaaleissa 2024. Eurovaaliehdokkaana Saramo on lisäksi sitoutunut ILGA:n eurovaalisitoumukseen.
Luottamustoimet
Saramo toimi Porvoon nuorisoasuntojen puheenjohtajana vuosina 2002–2008 ja Porvoon asuntosäätiön varapuheenjohtajana 2004–2008. Nuorisoasuntoliiton hallituksessa hän oli 2005–2010,
Oikeudenmukaista globalisaatiota kannattavan ATTAC:in hallituksessa Saramo oli vuosina 2006–2010, joista puheenjohtajana 2009–2010.
Ennen kansanedustajuuttaan Saramo on ollut yksityisten, kuntien ja valtion omistamien yhtiöiden hallituksissa. Tradeka-yhtiöissä 2017–2019, Vantaan Tilapalvelut Vantissa 2017–2020, NAL-asunnoissa 2010–2018 ja Veikkauksessa 2012–2015.
Kansanedustajaksi tultuaan Saramo on ollut Patrian neuvottelukunnan puheenjohtajana 2019–2020 ja Nesteen sidosryhmien neuvottelukunnan jäsenenä 2023–2024.
Yksityiselämä
Vantaan Tikkurilassa asuvalla Saramolla on puoliso ja kaksi lasta.
Kaudella 2005–2006 Saramo oli Porvoon Salibandyseuran naisten liigajoukkueen valmentaja valmennettuaan sitä ennen useita juniorijoukkueita.Vasemmistoliiton ministerin lapsuudenkodin jääkaapin ovessa oli kokoomuksen ruiskukka – vantaalaisesta Jussi Saramosta opetusministeri vuoden lopulla. Kaleva.
Lähteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Vasemmistoliiton poliitikot Luokka:Vantaan kaupunginvaltuutetut Luokka:Porvoon kaupunginvaltuutetut Luokka:Vasemmistonuorten puheenjohtajat Luokka:Suomen opetusministerit Luokka:Erityisavustajat Luokka:Uudenmaan vaalipiiri Luokka:Vuonna 1979 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Vantaan ja Keravan aluevaltuutetut Luokka:Vasemmistoliiton europarlamentaarikot Luokka:Nykyiset Suomen europarlamentaarikot