Luoto

Luoto () on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on  km², josta  km² on merialueita ja  km² sisävesiä. Väestötiheys on asukasta/km².

Luoto on Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Sen asukkaista 92 prosenttia on ruotsinkielisiä ja viisi prosenttia suomenkielisiä. Luodosta tuli kaksikielinen kunta 1. tammikuuta 2015.

Vuonna 1867 perustettu Luoto poikkeaa monella tavalla Pohjanmaan muista ruotsinkielisistä kunnista. Ensinnäkin väestönkasvu on ollut huomattava myös kaupungistumisen aikana. Tämä väestönkasvu ei kuitenkaan johdu muuttoliikkeestä (joskin sekin on lisännyt väkilukua), vaan lestadiolaisuudesta johtuvasta korkeasta syntyvyydestä. Kunnan asukkaista noin puolet kuuluu rauhansanalaiseen liikkeeseen. Lisäksi suhteellisen suuri osuus väestöstä on ansainnut elantonsa Pietarsaaren seudulla yleisestä teollisuustyöstä. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että verrattuna useimpiin naapurikuntiin Luodossa on ollut vahva poliittinen vasemmisto. Se muodostikin valtuuston enemmistön ensimmäisenä Pohjanmaan ruotsinkielinenä kuntana (valtuustokaudella 1965–1968). Sosiaalidemokraattien ohella myös kommunistienemmistöisillä kansandemokraateilla oli edustus kunnanvaltuustossa 1960-luvulla. Nykyisin Luodon kuntaa johtavat puolueryhmät ovat kristillisdemokraatit ja ruotsalaispuoluelaiset – kolmanneksi suurin ryhmä on sosiaalidemokraatit. Kunnan valtapuolueet ovat huomattavasti maanlaajuista kannatustaan vahvempia ja kyseessä on ainoa kunnan- tai kaupunginvaltuusto, jossa kristillisdemokraateilla on eniten paikkoja.

Historia Luodon kunta on perustettu vuonna 1867. 1990-luvun loppupuolella paikkakunnan elinkeinoelämässä koettiin suuri rakennemuutos, kun perinteisten elinkeinojen kalastuksen ja maanviljelyn merkitys vähentyi samalla kun pienteollisuuden ja palvelujen merkitys lisääntyi.

Luodosta tuli Pietarsaaren kappeli 1787 ja itsenäinen seurakunta 1864. Luodon seudun muinainen nimitys oli Öjan. Luoto mainitaan kunnan suomenkielisenä nimenä varhaisimmassa paikannimikokoelmassa 1800-luvun lopulla. Luoto vahvistettiin kunnan viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi vuonna 1982.Suomalainen paikannimikirja 2019, sivut 249

Vuonna 1995 Luoto oli viimeinen kunta Suomessa, joka salli keskioluen ostamisen kaupasta.

Marraskuussa 2018 Luodossa todettiin yksi tuhkarokkotapaus. Taudille altistui arviolta 300 henkilöä. Tartunnan saanutta lasta ei ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan.

Maantiede Luoto on saaristo-osakunta, jonka naapurikunnat ovat Kokkola, Kruunupyy, Pedersören kunta ja Pietarsaari. Lisäksi Luodolla on maarajaa Evijärven kanssa Pedersören kunnan kaakkoisosassa sijaitsevan yhteismetsän kautta. Luotoon kuuluu noin 365 saarta ja luotoa. Suurimmat saaret ovat Luoto ja Eugmo. Luodon maapinta-ala on 142,36 km² ja kunnalla on rantalinjaa noin 500 km.

Luodossa on kaksi Natura 2000 -kohdetta: Luodon saaristo ja Ähtävänjoki. Saaristoalueella näkyy maankohoamisen vaikutukset maisemaan. Ähtävänjoella on vahva saukkokanta ja siellä esiintyy myös valtakunnallisesti uhanalainen jokihelmisimpukka.

Aluerakenne Kylät Luodossa on kaksi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973): Eugmo Larsmo

Näiden kylien osia eli kulmakuntia ovat Bosund, Holm, Kackur, Fagernäs, Västerby, Näs, Risö ja Risöhäll.

Taajamat Vuoden 2017 lopussa Luodossa oli 5 264 asukasta, joista 4 604 asui taajamissa, 621 haja-asutusalueilla ja 39:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Luodon taajama-aste on 88,1 %. Luodon taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

+Luodon kunnan taajamat (keskustaajama lihavoitu) # Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Risö 2 684 2 Bosund 1 011 3 Eugmo 497 4 Fagernäs 208 5 Västerbyn 204

Luodon keskuspaikka Holm oli aiemmin oma taajamansa, mutta nykyään se kuuluu Risön taajamaan.

Väestö

Luodon asukasluku on yhteensä asukasta. Luodon asukasluku on noussut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Luodossa ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Luodon väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Luodon asukasluku jatkaa kasvua. Väestöennusteen mukaan Luodon väkiluku olisi vuonna 2030 noin 6 602 asukasta, vuonna 2035 noin 7 088 asukasta, vuonna 2040 noin 7 523 asukasta ja vuonna 2045 noin 7 868 asukasta.

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteessa Luodon asukasluvun ennustettiin kasvavan nopeimmin Pohjanmaan maakunnan kunnista. Muutos vuosien 2011–2030 välillä olisi +30,1 % ja vuosien 2011–2040 välillä +41,8 %.http://www.pohjanmaa.fi/medialibrary/data/Vaestoennuste__2012_2040_kunnittain-%7Bvlol0-ucb7x-llp3t%7D.pdf

Asuminen

Luodon suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (84,9 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 10,6 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 4,6 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Luodon asuntokunnista on 20,6 prosenttia eli noin 380 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 32,0 prosenttia eli noin 590 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 11,7 prosenttia eli noin 220, 4–6 asukkaan asuntokuntia 29,1 prosenttia eli noin 540 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 6,7 prosenttia eli noin 125.

Kieli ja etnisyys Luoto on kaksikielinen kunta. Vuoden lopussa Luodon väestöstä enemmistönä  prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja  prosenttia puhuu suomea. Vieraskielisten osuus väestöstä on  prosenttia. Luodossa asuvia ulkomaiden kansalaisia oli vuoden 2024 lopussa 3,0 prosenttia.

Vuoden 2024 lopussa Luodossa asui 177 ulkomaan kansalaisista ja yhteensä 235 ulkomaalaistaustaista. Suurin osa ulkomaiden kansalaisista on eurooppalaisia (114), joista suurimmat väestöryhmät ovat ruotsalaiset (33), ukrainalaiset (18) ja puolalaiset (15). Aasialaistaustaista väestöä edustavat erityisesti syyrialaiset (30).

Hallinto ja politiikka Luodon kunnanjohtaja on Gun Kapténs. Hän palasi tehtäväänsä 2014 oltuaan välillä puolustusministerin erityisavustajana. Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kuusitoista on kristillisten ja kahdeksan RKP:n hallussa kaudella 2025–2029.

Luodon paikalliskanava Larsmo när-TV näyttää säännöllisesti lähetyksiä keskiviikkoisin kello 19.00 pois lukien kesätauko. Kaupunginvaltuuston kokousten live-lähetykset alkavat 18.00. Muutaman kerran vuodessa kanava lähettää live-lähetyksiä Luodon kirkosta. Kanava näkyy Luodon lisäksi myös Pietarsaaressa, Pedersöressä, Uudessakaarlepyyssä sekä Teerijärvellä.

Politiikka Vuosi KD RKP SDP PS KOK KESK Johto Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % 2008 828 33,6 1 116 45,2 523 21,2 11,6 2012 1 013 39,8 1 034 40,6 455 17,8 25 0,9 0,8 2017 1 297 46,3 1 061 37,9 427 15,2 18 0,6 8,4 2021 1 457 52,1 893 31,9 398 14,2 22 0,8 20 0,7 6 0,2 20,2

Talous ja elinkeinot

Talousalueena Luoto kuuluu Pietarsaaren seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 43 512 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 20. suurin.

Luodossa oli vuonna 2022 yhteensä 1 220 työpaikkaa ja kunnassa asui 2 524 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 29,7 prosenttia. Ludoon työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 52,0 prosenttia, jalostuksen 44,0 prosenttia ja alkutuotannon 2,5 prosenttia.

Luodon työpaikkaomavaraisuus on 48,3 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 86,0 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 1,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Luodossa on 127,1 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

2020-luvulla Luoto on ollut työllisyystilastoissa maan kärjessä: kunnassa ei käytännössä ole ollut työttömyyttä lainkaan.

Yritykset Luodossa suurimpia toimialoja ovat teollisuus ja palvelut ja Luodossa on historiallisesti ollut vahva veneenrakentamisen perinne. Monet luotolaiset työllistyvät myös Pietarsaareen. Luoto tunnetaan suosittuna mökkikuntana ja Luodossa on liki 1 800 vapaa-ajan asuntoa. Tunnettuja luotolaisia vene-alan yrityksiä ovat Baltic Yachts ja Bella Boats. Luodon suurimpia yrityksiä ja työnantajia ovat venealalla toimiva Ocean Dealers, BCE – Building, Consulting, Engineering ja johdinsarja- ja kaapeliratkaisuja tuottava Rikta. Luodon suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös pintakäsittelyyn erikoistunut metalli- ja koneteollisuuden alihankkija Löfs Ab Oy ja autoliike Philip & Co.

Palvelut ja koulutus Luodossa on neljä esikoulua: Bosund förskola, Näs förskola, Holm förskola sekä Risö förskola. Luokille 1–6 on Luodossa neljä ruotsinkielistä koulua: Bosund skola, Näs skola, Holm skola ja Risö skola. Syksyllä 2001 käyttöön vihitty Cronhjelmskolan järjestää koulutusta ruotsin kielellä luokille 7–9. Suomenkieliset oppilaat käyvät peruskoulun Pietarsaaressa.

Kulttuuri Nähtävyydet Luodon kirkko, rakennettu 1785–1789 Jacob Rijfin suunnitelman mukaan Seitsemän sillan saaristotie SS John Graftonin muistomerkki (Orrskär) ja aselaiva S/S Equityn muistolaatta (Tolvmangrundet) Toimiva kotiseutumuseo Köpmanholmin maannousunäyttely ja kahvila-ravintola (jonne osa matkasta veneellä) Öuran kalastajakylä ulkosaaressa, jossa myös luontopolku Luodonjärvi-Öjanjärvi, Suomen suurin makeaveden tekoallas

Uskonto pienoiskuva|Luodon kirkko kesällä 2019. Luodon väestö on muiden Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien tavoin erittäin vahvasti kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Luodon asukkaista 87,8 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on selvästi korkeampi kuin Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien keskiarvo (78,8). Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 1,5 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 10,7 prosenttia väestöstä.

Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Luodon seurakunta.

Lestadiolainen herätysliike saavutti Luodon vuonna 1871 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 200 jäsentä, mikä oli noin 9,1 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Luodossa toimii erityisesti rauhansanalaisuuden ruotsinkielinen haara (Laestadianernas Fridsföreningars Förbund, LFF), jonka piirissä toimii kolme rukoushuoneyhdistystä: Bosundin rukoushuone, Näsin rukoushuone sekä Risöhällin rukoushuone. Seuroihin kokoontuu viikottain noin tuhat henkeä. LFF järjestää vuosittaiset, noin 6000 henkeä kokoavat kesäseuransa Luodossa.

Muita kirkkokuntia edustaa Finlands svenska baptistsamfundin seurakunta Larsmo baptistförsamling, jolla oli 75 jäsentä vuonna 2011.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Luodon alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Liikunta ja urheilu Luodossa toimii kolme urheiluseuraa. Yleisseurana toimii vuonna 1918 perustettu Larsmo IF. Palloilulajeihin on erikoistunut vuonna 1952 perustettu Larsmo Bollklubb ja jääkiekkoon vuonna 1985 perustettu IF Pucken.

Tunnettuja henkilöitä Erik Gustaf Ehrström, pappi ja kirjailija Fredrik August Ehrström, säveltäjä Fjalar Finnäs, väestötieteen professori (Åbo Akademi) Boris Renlund, entinen kansanedustaja (RKP) Susann Sundkvist, entinen kansainvälisen tason yleisurheilija Peter Östman, kansanedustaja (KD)

Katso myös Luettelo Luodon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet Fjalar Finnäs: Fruktsamheten i Larsmo. En studie av laestadianismens demografiska konsekvenser. Åbo 1989. Gretel Braskén: Larsmo Socialdemokratiska förening 1936–1986. Larsmo 1986.

Viitteet

Aiheesta muualla

Luodon kunnan kotisivut Tilastokeskus – Luodon avainluvut

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit