Orivesi (aik. myös OrihvesiOrihvesi. Pieni Tietosanakirja. Runeberg.org.) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu asukasta, ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2. Oriveden naapurikunnat ovat Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Ruovesi ja Tampere. Suuri osa paikallisista asukkaista kutsuu itseään orivesiläisiksi.
Oriveden kunta perustettiin vuonna 1869. Oriveden ja Eräjärven kuntaliitos tehtiin vuonna 1973. Vuoden 1986 alusta lähtien Orivesi on ollut kaupunki. Vuoden 2007 alusta liitettiin osa Längelmäen kunnasta Oriveteen.
Orivesi kuuluu Satakunnan historialliseen maakuntaan. Otavan Pieni tietosanakirjaPieni tietosanakirja, sivu 293. vuodelta 1927 mainitsee Oriveden sijaitsevan Itä-Satakunnassa.
Oriveden evankelis-luterilainen seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan. Orivedellä ilmestyy paikallislehti Oriveden Sanomat, jonka levikkialueeseen kuuluvat myös Juupajoki ja Längelmäki.
Historia Varhainen historia Oriveden alueelta on tehty muutamia kymmeniä ns. Suomusjärven kulttuurin aikaisia esinelöytöjä, mikä osoittaa metsästäjien ja kalastajien liikkuneen alueella jo varhain. Pronssi- tai rautakautisia löytöjä ei sen sijaan tunneta, joten Oriveden seutu lienee ollut kangasalalaisten asumattomana takamaana. Keskiajalla alueelle muutti uudisasukkaita eräistä Kangasalan kylistä. Ensimmäinen maininta Orivedestä seurakuntana, joko itsenäisenä tai Kangasalan kappelina, on vuodelta 1466 erään käräjillä käsitellyn rajariidan yhteydessä. Käräjäpöytäkirjassa esiintyy muun muassa Oriveden Pappila.
Orivesi mainitaan ensimmäisen kerran itsenäisenä pitäjänä ja seurakuntana vuoden 1540 maakirjassa, jonka mukaan siellä oli 56 veroa maksanutta taloa. Längelmäki ja sen mukana myös Kuorevesi erosivat Orivedestä vuonna 1593. Oriveden kautta kulki säännöllinen niin sanottu lukkarinpostin reitti vuodesta 1598 lähtien.
Ensimmäinen Orivedeltä tullut valtiomies oli Vetterkullaa viljellyt Jaakko Juhananpoika Kråkfelt, joka edusti kihlakuntaansa Tukholmassa vuonna 1675. Vuonna 1695 laskettiin ensimmäistä kertaa Oriveden ja Eräjärven yhteinen asukasmäärä – noin 2 400 henkeä. Muutama vuosi sen jälkeen tapahtui Oriveden historian tähän mennessä suurin katastrofi, kun noin joka kolmas asukas, 766 henkeä, kuoli suurena nälkävuotena 1697.
pienoiskuva|150px|Vanha kellotapuli, joka erillisenä rakennuksena säästyi kirkon tuhopoltolta 1958.|alt=|vasen Vuonna 1727 Orivedellä pidettiin ensimmäiset omat markkinat ja niitä järjestettiin vuoteen 1801 asti, jolloin ne lakkautettiin. Vuonna 1741 rakennettiin pitäjäntupa, jossa voitiin pitää käräjät. Vuonna 1776 Orivesi naapuripitäjineen siirrettiin Turun ja Porin läänistä vastaperustettuun Hämeen lääniin. Oriveden viides kirkko, ns. Oriveden vanha kirkko, valmistui vuonna 1781. Kirkon kellotapulia rakennettiin vuosina 1783–1793.
1800-luku
Vuonna 1860 Oriveden ensimmäinen kauppias, Alfred Grönfors, avasi kauppansa kirkonkylässä. Vuonna 1868 alkoi höyrylaivaliikenne linjalla Hämeenlinna–Orivesi–Länkipohja. Oriveden kunta perustettiin vuonna 1869, jolloin valittiin kunnallislautakunta ja kuntakokouksen esimies.
Vuonna 1870 Eräjärvellä valittiin ensimmäinen kunnallislautakunta ja pidettiin ensimmäinen kuntakokous ja Oriveden nimismiespiiri perustettiin. Vuonna 1872 kirkonkylällä alkoi toimia niin Oriveden ensimmäinen kansakoulu, kirkonkylän Kultavuoren koulu, kuten myös Kirkonkylän kirjasto.
Oriveden ensimmäinen postitoimisto avattiin Oriveden asemalla vuonna 1883 alun perin nimellä Orihvesi. Samana vuonna Kultavuoren koululla pidettiin myös Oriveden ensimmäinen maatalousnäyttely. Paikkakunnan ensimmäisen yksityispuhelimen hankki kauppias Wilhelm Grönfors vuonna 1887, seuraavana vuonna alkoi postipankkitoiminta.
Kuntaan saatiin ensimmäinen kunnanlääkäri vuonna 1895. Vuonna 1898 kirkonkylään perustettiin postitoimisto ja Oriveden telefooniyhdistys ja Korkeakoskelle Suomen ensimmäisen kenkätehdas (perustaja Edward Wallenius).
1900-luku Kun Suomen suuriruhtinaskunnan armeija hajotettiin 1900-luvun alussa, Orivedellä 1800-luvun lopulta asti harjoitelleen Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan 27. reservikomppanian entiset kasarmit luovutettiin leprasairaalalle. Oriveden leprasairaala oli toiminnassa vuosina 1904–1953, Oriveden kunnallinen sairaala taas oli aloittanut toimintansa vuokrahuoneistossa vuonna 1902.
Oriveden ensimmäinen urheilu- ja voimisteluseura Oriveden Ponnistus perustettiin vuonna 1908. Vuonna 1909 Oriveden vanhainkoti aloitti toimintansa ja Oriveden opisto aloitti toimintansa Keski-Hämeen kansanopistona Länkipohjassa. Vuonna 1910 opisto muutti Oriveden kirkonkylään ja työväentalo rakennettiin.
Vuonna 1911 Hirsilän kenkätehdas aloitti toimintansa ja Juho Nisula kirjoitti Oriveden alueen ensimmäisen suomenkielisen paikallishistoriikin, Piirteitä Eräjärven pitäjästä. Oriveden ensimmäisen auton hankki sahrajärveläinen Kustaa Ala-Sahra vuonna 1912. Juupajoen kunta itsenäistyi ja erosi Orivedestä vuonna 1913. Oriveden Osuusliike (myöhemmin kauppakunta Kotipohja) perustettiin vuonna 1916 ja seuraavana vuonna Oriveden ensimmäinen kunnallinen eläinlääkäri aloitti työnsä.
Vuonna 1918 Kansalaissodan aikana Orivesi oli kiivaiden taistelujen näyttämönä. Punaiset pitivät hallussaan Orivettä parin kuukauden ajan. Länkipohjan suunnasta edenneet, eversti Karl Fredrik Wilkmanin (Wilkama) johtamat valkoiset saivat 18. maaliskuuta 1918 haltuunsa Oriveden rautatieaseman, mutta joutuivat perääntymään panssarijunan avulla hyökänneiden punaisten pakottamina, jolloin Vilppulan suunnasta vetäytyneet punaiset pääsivät pakenemaan kohti Tamperetta. Valkoiset joukot valtasivat Oriveden lopullisesti 20.3.
Oriveden Kenkätehdas Oy ja Kuusiston jalkinetehdas aloittivat toimintansa vuonna 1918. Vuonna 1919 Oriveden ja Eräjärven ensimmäiset kunnanvaltuustot aloittivat toimintansa ja Oriveden ensimmäinen kunnankirjuri aloitti työnsä. Karjalaisen kenkätehdas aloitti toimintansa ja Oriveden Sähkö Oy perustettiin.
pienoiskuva|Auvisen talo Oriveden keskustassa.|alt=|vasen Oriveden kunnallinen kirjastolaitos aloitti toimintansa vuonna 1921. Vuonna 1923 Oriveden kunnansairaala valmistui Tähtiniemen vanhainkodin sairasosaston yhteyteen. Oriveden yhteiskoulun toiminta alkoi yksityisenä kotikouluna vuonna 1924. Vuonna 1926 Siitaman kylä liitettiin Kangasalasta Oriveteen, Oriveden Sanomat alkoi ilmestyä ja Auvisen talo rakennettiin Oriveden kirkonkylään. Vuonna 1927 Oriveden telefooniyhdistys muuttui Oriveden Puhelin Oy:ksi.
pienoiskuva|Oriveden vanha kirkko, joka paloi 1950-luvulla|alt=1930-luvulla otettiin käyttöön Oriveden Yhteiskoulun rakennus (1931), Paltanmäen ulkomuseo (1934) ja Oriveden kirkonkylän ensimmäinen moderni rapattu tiilinen asuin- ja liikerakennus (1937). Ensi Oy:n kenkätehdas aloitti toimintansa vuonna 1937.
Talvisodan aikana Orivedellä toimi 10. sotasairaalan osastot Hirsilän sairaalassa ja Tähtiniemen sairaalassa (Oriveden kunnansairaala ja osa kunnalliskodista).Toisen maailmansodan aikana Orivedellä toimi jalkaväen koulutuskeskus. Jatkosodan jälkeen Orivedelle asutettiin Valkjärven siirtoväkeäMitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950. ja Orivedestä kehittyi huomattava Koillis-Pirkanmaan palvelukeskus. Vuonna 1946 Oriveden yhteiskoulu muuttui yliopistoon johtavaksi ja lukio aloitti toimintansa. Oriveden seudun kansalaisopisto (alun perin Oriveden Työväenopisto) aloitti toimintansa vuonna 1947.
1950-luvulla perustettiin Oriveden kunnallinen puolivakinainen palokunta (1951) ja Oriveden vesihuolto-osuuskunta (1955). Oriveden-Jämsän junarata avattiin liikenteelle 1952. Vuonna 1953 valmistui Oriveden opiston uusi päärakennus, jonka yhteyteen avattiin myös Klemetti-opisto. Uusi kunnansairaala ja Rönnin tanssilava valmistuivat vuonna 1957. Oriveden vanha kirkko tuhoutui tulipalossa 1958.
Vuonna 1961 Oriveden ensimmäinen kunnanjohtaja aloitti työnsä ja sivukylien kansakouluja suljettiin. 1960-luvulla otettiin käyttöön Oriveden kaarikirkko (1961), Oriveden, Eräjärven, Juupajoen, Ruoveden ja Längelmäen kuntainliiton ammattikoulu (1962) sekä professori ja kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen ideoima taidenäyttely Purnu (1967). Kirkonkylään valmistui ensimmäinen rakennuskaava vuonna 1966. 1960-luvun loppuun mennessä kirkonkylä ja asemanseutu olivat kasvaneet yhteen kunnan suurimmaksi taajamaksi, jossa asui yli puolet kunnan väestöstä. Alueen kehitystä edisti myös liikenneyhteyksien paraneminen 1960- ja 1970-luvuilla.
Valtatie 9:n uusi, entistä huomattavasti nopeampi reitti Tampereelle avattiin liikenteelle vuonna 1972. Oriveden ja Eräjärven kuntaliitos tapahtui vuonna 1973. Vuonna 1974 Oriveden seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskus aloitti toimintansa ja kunnallinen päivähoito aloitettiin. Peruskoulujärjestelmään Orivedellä siirryttiin vuonna 1975. Orivesi oli aikoinaan tunnettu jalkineiden valmistuksesta ja sitä kutsuttiin suutarien pitäjäksi. Kunnassa toimi 1970-luvulla kaikkiaan kuusi kenkätehdasta, joissa työskenteli yli 500 henkeä ja jotka tuottivat päivässä noin 4 500 paria jalkineita, mikä vastasi kymmentä prosenttia koko Suomen kenkäteollisuuden tuotannosta. pienoiskuva|Oriveteen liitettiin Eräjärven kunta vuonna 1973 ja Längelmäen kunnan länsiosat vuonna 2007. 1980-luvulla otettiin käyttöön uusi vanhainkoti (1981), uusi pääterveysasema (1982) ja liikuntahalli (1988). Orivedestä tuli vuoden 1986 alusta alkaen kaupunki.
Oriveden jäähalli valmistui vuonna 1997.
2000-luku
Vuosina 2005–2014 Orivedellä järjestettiin Reikäreuna-elokuvafestivaali, joka sisälsi elokuvakilpailun, kotimaista ja kansainvälistä pitkää ja lyhyttä elokuvaa, elokuvantekijöiden puheenvuoroja, musiikkia ja taidenäyttelyitä.Reikäreuna-elokuvafestivaalin entiset kotisivut ja niiden historia-osuus. Sivujen domain sulkeutunut.
Vuoden 2007 alusta osa Längelmäen kunnasta liitettiin Oriveteen, osa Jämsään.
2010-luvun alussa Orivedellä oli taloudellisesti vaikeita vuosia. Vuosina 2013 ja 2014 sote-kulut kasvoivat nopeasti, minkä johdosta vuonna 2015 verotusta kiristettiin osana laajaa talouden tasapainottamisohjelmaa. Ohjelman myötä suunta muuttui, nettomenot vähenivät yli neljä prosenttia ja tilinpäätös oli positiivinen. Olennainen muutos oli sote-yhteistyön aloittaminen Tampereen kanssa.
Vuodesta 1910 Orivedellä toiminut taideopetukseen keskittynyt Oriveden Opisto siirsi koulutuksensa Tampereelle kesällä 2018. Opistoa ylläpitivät kannatusyhdistys(1909-1946), Kansanvalistusseura (1946-2014) ja Ahlmanin koulun Säätiö (2015-). Kesäisin opistolla toimi Klemetti-opisto, jossa pidettiin kuorolaulu-, kuoronjohtaja-, yksinlaulu- ja lausuntakursseja. Syksyllä 2019 opiston kiinteistöt ja 3,5 hehtaarin tontti siirtyivät kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden haltuun yhden euron kauppahinnalla. Muun muassa Oriveden kaupunki vuokrasi Oriveden Kampuksen tiloista nuorisotilan. Ensimmäinen viikonloppukurssi järjestettiin Kampuksella tammikuussa 2020.
Maantiede pienoiskuva|Auringonlasku Eräjärvellä Orivedellä on yli 350 järveä. Oriveden maisemakuvaa hallitsee Längelmävesi, johon laskee suurin osa alueen vesistöistä. Sokkeloisen Längelmäveden osista Oriveden alueella ovat Enonselkä, Ristiselkä, Pappilanselkä, Koljonselkä, Viuhkoselkä, Huhkaimenselkä ja Kirjaanselkä. Myös Kangasalan Vesijärven koillispää ulottuu Oriveden alueelle. Osa Oriveden länsiosan järvistä laskee Näsijärveen. Kaupungin suurimmat kohoumat, jotka ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta, sijaitsevat luoteessa Tampereen ja Ruoveden rajojen tuntumassa. Maaston keskikorkeus merenpinnasta on 100–150 metriä.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 19–24. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. .
Luontokohteet pienoiskuva|Roninmaan laavu Pukalan alueella Suomen luonnonsuojeluliitto juhlisti 100-vuotiaista Suomea valitsemalla sata ”suomalaista luontohelmeä”. Orivesi oli ainoa paikkakunta, josta valittiin kaksi luontohelmeä: Eräpyhä ja Pukala.