Repovesi-Luujärvi tai Repovesi-Tihvetjärvi on Kymenlaaksossa Kouvolan Valkealassa Hillosensalmen, Hevosojan ja Vekaranjärven lähellä sijaitseva järvi. Järvi muodostuu neljästä suuremmasta järvialtaasta, jotka ovat yhteydessä toisiinsa kapeiden salmien välityksellä. Sokkeloisen järven järvialtaita kutsutaan nimillä Repovesi, Kapiavesi, Tihvetjärvi ja Luujärvi. Toisaalta Vuohijärven ja Repoveden vedenpinnat ovat lähes samalla korkeudella, joten nekin ovat laajemman tulkinnan mukaan saman järven eri järvenosia. Näiden suuren järven tulkinta eri järviksi on kuitenkin sekä vesistöviranomaisten että seudun asukkaiden tekemä. Monet järven rannoista kuuluvat Repoveden kansallispuistoon.
Maantietoa Yleistä Järvi on 15 kilometriä pitkä, 8 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 2 281 hehtaaria eli 22,8 neliökilometriä. Avoimia järvenselkiä esiintyy Repovedellä, Tihvetjärvellä ja Luujärvellä. Muissa osissa, kuten esimerkiksi Kapiavedellä, muodostuu järvi kapeista lahdista ja salmista. Järven sokkeloinen luonne selittyy myös 132 saarella. Valuma-alueelle satavat vedet laskevat eri järvenosiin, jolloin päävirta virtaa Luujärvestä, Tihvetjärveen, ja siitä Kapiaveden kautta Repoveteen. Järven erottaa viereisestä Vuohijärvestä noin 10 kilometriä pitkä etelästä pohjoiseen työntyvä Lapinniemi ja pohjoisesta etelään työntyvä 4–5 kilometriä pitkä niemi. Ne kohtaavat toisensa alle 400 metriä leveässä Hillosensalmessa, jota Hillosensaari on suojannut Vuohijärven aallokolta. Saaren ja niemenkärkien väli on aikaisemmin ollut noin 100 metriä leveä , mutta seututien 368 ja Savonradan linjaukset ovat kaventaneet salmen kahdeksi 20–30 metriä leveäksi silta-aukoksi.
Järvenpohja on vaihtelevan syvyinen. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Lapinniemen rantaa seuraa pohjois-etelä- suuntainen syvännejakso, jossa on muutamassa kohdassa yli 30 metriä syvää. Sen syvimmässä kohdassa on 41,2 metriä syvää ja tämä syvänne sijaitsee Repoveden keskivaiheella Karhuniemen ja Loikanlahden välissä . Erityisesti Repovedessä on muitakin pienialaisia syvänteitä. Muissa järvenosaissa ei ole näin syvää ja Tihvetjärvi ja Luujärvi ovat kartan mukaan varsin matalia. Järven tilavuudeksi on määritetty 131,73 miljoonaa kuutiometriä eli 0,132 kuutiokilometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 5,8 metriä.
Järven rantaviivan pituus on 147,6 kilometriä ja lähes kaikki sen rannat ovat metsämaata. Poikkeuksen tekevät eteläiset rannat, jotka ovat heikosti soistuneita, ja niiden vieressä Hirvenpäänsuolla, joka on edellisiä kosteampi. Rantojen rakennuskanta muodostuu lähes yksinomaan vapaa-ajan asunnoista. Itäisistä rannoista merkittävä osa kuuluu Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueeseen, joka sisältyy kansallispuistoon. Lisäksi puolet Luujärvestä sisältyy Vekaranjärven varuskunnan käyttämään Pahkajärven ampuma-alueeseen. Järvialueen tarkempi esittely tehdään järvenosittain tämän kohdan alapuolella.
Repovesi Repovesi on 9,2 kilometriä pitkä, 2,5 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 771 hehtaaria . Se muodostaa 34 % koko järven pinta-alasta. Repoveden selkä on pitkä, mutta samalla hyvin kapea. Sen jakaa kahdeksi osaksi keskellä sijaitseva 300 metriä leveä kapeikko, joka puristuu Karhuniemen ja Teininniemen väliin. Pohjoisosan pohjoispäästä työntyy pohjoiseen päin 2,5 kilometriä pitkä ja lähes 300 metriä leveä Nuollahti. Lahden eteläpuolella sijaitsee kaksi suurta saarta Majasaari ja Myllysaari, jotka suojaavat itärantaa, ja Hillosensalmen kohdalla suuret Korpisaari ja Lehtisaari. Niiden lisäksi on rantojen tuntumassa 16 muuta pikkusaarta tai luotoa. Eteläosassa järvi aukeaa vaivoin saaristoiseksi kokonaisuudeksi, jonka monimuotoisuutta lisää neljä lahtea: Loikanlahti, Karhulahti, Kuutinlahti ja Taipaleenlahti. Pohjoisin länsirannan Loikanlahti aukeaa pohjoiseen vailla suojaa, mutta vastarannalla olevalla Karhulahdella on suojanaan suuri Karhusaari. Eteläosan eteläistä näkymää hallitsevat neljä suurinta saarta, Pajusaari, Kaatiosaari, Korkiasaari ja Patasaari. Kaatiosaaren takaa aukeaa Ruskiasalmen takana pitkä Kuutinlahti. Sen sijaan Taipaleensalmi on pohjoiseen päin leveä ja suojaton lahti. Patasaaren takana sijaitsee Lapinsalmi, joka johtaa Kapiaveden järvenosaan. Eteläosan isojen saarien lisäksi voi kartasta löytää 20 pikkusaarta tai luotoa lisää.
Kiinteät asunnot ovat Repovedellä harvinaisia, mutta sen rannoilla on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Niitä on rakennetty tiheään esimerkiksi Nuollahden, Kärkilahden, Hillosenniemen, Teininniemen, Vääräpäänniemen ja Tihvetniemen välisellä rannikolla. Myös Pajusaarella ja Kaatiosaarella on mökkiasutusta. Länsirannikon mökeille tulee tiet seututieltä 368 ja itärannikolle Voikoskelta alkavalta kylätieltä. Itärannan mökkiasutus on kansallisuiston suojelualueilla harvaa. Lähes kaikki eteläpuolen itärannat ovat luonnonsuojelualueita, johon kuuluu myös alueita Lehtisaaresta, Kaatiosaaresta ja Patasaaresta sekä koko Korkiasaari. Kanasllispuiston retkeilypolkujen varrella on palvelupisteitä järven itärannoilla. Sellaisia ovat Karhulahden varauskota, Kuutinlahdella Mustavuoren vapauskota ja Kuutin nuotiopaikka, ja Kärkilahden varauskämppä. Hillosensalmesta on viitoitettu 1,8-metrinen veneväylä, joka kiertää eteläosan saaret.
Kapiavesi Kapiavesi on 2,8 kilometriä pitkä ja 1,1 kilometriä leveä salmi Repoveden ja Tihvetjärven välissä, joka sisällytetään monissa esityksissä Repoveteen. Se yhdistyy luoteessa Repoveteen noin 20 metriä leveän Lapinsalmen kautta ja kaakossa Tihvetjärveen yli 70 metriä leveän Tuuhansalmen kautta. Sen lounainen ranta kuuluu Tihvetniemelle, joka työntyy kaakkoon Lapinniemen keskivaiheilta. Salmessa on kaksi syvännettä, joita yhdistää keskellä Määkijänniemen kohdalla alle kolmemetrinen matala Määkijänsalmi. Määkijänniemen länsipuolelle suojaan jää Terrilahti ja itäpuolelle kapea lahti. Tuuhansalmi muodostuu Hevosniemen eteen ja niemen vieressä aukeaa leveä Tervahaudanlahti, jota ympäröi soistunut metsäalue. Salmessa sijaitsee yksi luotomainen saari.
Koko Kapiaveden metsäalue kuuluu Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueeseen vesialuetta ja siinä sijaitsevaa saarta lukuun ottamatta. Sen länsirantaan tulee polkuja kansallispuiston Lapinsalmen palvelupisteeltä. Pohjoinen polku johtaa Lapinsalmen riippusillalle ja eteläinen polku johtaa Määkijänsalmen lossille. Näistä paikoista voi Kapiaveden ylittää vastarannalle, josta alkaa laaja retkipolkujen reitistö. Kapiaveden rannoilla on yksityinen vapaa-ajan asunto, Määkijän varauskota ja kolme nuotiopaikkaa.
Tihvetjärvi Tihvetjärvi on 5,9 kilometriä pitkä, 4,1 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 1 040 hehtaaria , joka tekee 47 % koko järven pinta-alasta. Järvenosa sijaitsee Kapiaveden ja Luujärven välissä. Tihvetjärvellä on kaksi yhteyttä Luujärveen. Kanavaniemen ja Majasaaren välissä on Kivisilmän kanava ja eteläpäähän laskee Luujärvestä alkava vanha laskujoki Hirvenpäänjoki. Joen merkitys virtauksien kannalta on nykyään pieni. Noin 4,7 kilometriä pitkä Tihvetniemi muodostaa Tihvetjärven pohjoisrannan työntymällä Lapinniemestä Repoveden ja Kapiaveden eteen. Tuuhansalmi muodostaa Tihvetniemen ja Hevosniemen väliin kapean salmen, josta alkaa Kapiaveden kautta vesiyhteys Repoveteen. Tihvetjärvi on V-kirjaimen muotoinen. Sen läntistä osaa kutsutaan Taipaleenseläksi ja sen pohjukka osuu Tihvetniemen kannakselle. Järvenselän avoimia lahtia ovat Taipaleenlahti, Raudanlahti ja Kirjokivenlahti. Pohjoisessa sijaitsee kolme suurta saarta: Rajasaaret ja Pukkisaari. Taipaleenselällä on syvempää kuin muualla Tihvetjärvellä ja siinä on kaksi 15 metrin syvyistä syvännettä. Järven eteläosassa Tihvetniemen kärjen edustalla on matalikko, jossa on suurina saarina esimerkiksi Säitinsaari, Hulinsaari, Peuranpää ja Peuranpäänsaari. Järven etelärannassa on kolme niemeä Torppaniemi, Rannaniemi ja Terriniemi, jotka ovat jääkauden aikana muodostuneita hiekka- tai moreenimäkiä . Niiden välissä on suoalueita, joista osa on Hevosojan kyläläiset raivanneet pelloiksi. Merkittäviä eteläisiä lahtia ovat Haapalahti ja Varaslahti. Etelärannikolla on suuria soita kuten esimerkiksi Joutsensuo, Harakkasuo ja Hirvenpääsuo, joiden ojat laskevat järveen. Vain Hirvenpäänsuo on enää ojittamatta. Tihvetjärven itäinen osa on Taipaleenselkää pienempi ja kapeampi. Siinä on vain pieniä saaria Ottapajansaaret ja Erkinsaaret. Pohjoispäässä sijaitsee vielä pitkä Hautalahti. Luujärven puolella sijaitseva Majasaari on Hirvenpäänjoen mantereesta eristämä saari. Se on ollut yhteydessä Kanavaniemeen ennen kanavan rakentamista.
Tihvetjärven rannoilla on vähäisessä määrin kiinteää asutusta, mutta vapaa-ajan asutusta on runsaasti. Pohjoisrannoille pääsee Tihvetniemelle tulevaa tietä myöten. Se alkaa Lapinniemellä seututiestä 368. Järven länsirantaa seuraavat tie alkaa myös seututieltä ja se johtaa Hevosojalle, josta alkaa Kivisilmän kanavan ylittävä tie, joka vie kansallispuistoon asti. Tiheintä vapaa-ajan asutus on länsi- ja itärannalla, mutta jonkin verran asutusta on myös Tihvetniemessäkin. Savonrata seuraa länsirantaa ja kaksi lyhyttä osuutta on rakennettu suoraan järveen ja radan taakse on jäänut kaksi lahdenpohjaa.
Luujärvi Luujärvi on 4,1 kilometriä pitkä, 3,4 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 525 hehtaaria , joka muodostaa 23 % koko järven pinta-alasta. Se on neljästä järvenosasta erämaisin, sillä sen rannoilla ei ole kiinteää- tai vapaa-ajan asuntoja. Ainoat rakenteet ovat Karjalan prikaatin tekemiä. Pohjoisrannat ja puolet vesialueesta kuuluukin ampuma-alueeseen. Järvi on keskellä 650 metriä leveä. Länsipuolella on lähes kaksikilometrinen järvenselkä, joka alkaa kapeikon neljästä saaresta: Tyttisaari, Satulasaari, Karhusaari ja Pukkisaari. Järven kaakkoisosa on edellistä pienempi. Siellä sijaitsee Luulahti, Sorvalamminlahti ja Lahnalahti. Saarten pohjoispuolella sijaitsee suojaisa ja järvestä eristäytynyt Emäntälahti. Sen lahdensuu on noin 10 metriä leveä, vaikka lahti on yli kilometrin pitkä ja yli 750 metriä leveä. Emäntälahden vedenpinta voi olla ylempänä kuin muun Luujärven vedenpinta.
Luujärvelle tulee tiet Hevosojalta, Kääpälästä ja Vekaranjärveltä. Järven pohjoispuolella on kansallispuistoa, luonnonsuojelualueita, joissa liikkuminen on ampuma-alueen takia rajoitettua.
Historiaa Luonnonhistoriaa