pienoiskuva|oikea|Pedersören kirkko. Kirkko sijaitsee Pietarsaaren kaupungin alueella.
Pedersören kunta (, , vuoteen 1989 Pietarsaaren maalaiskunta) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Pedersören kunnan naapurikunnat ovat Evijärvi, Kauhava, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.
Kunta on kaksikielinen. Enemmistö eli prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja prosenttia puhuu suomea ().
Pietarsaaren maalaiskunta, Purmo ja Ähtävä yhdistyivät kuntaliitoksella 1977. Uuden kunnan nimeksi tuli Pietarsaaren maalaiskunta (). Kunnan suomenkielinen nimi muutettiin 23. helmikuuta 1989 muotoon Pedersören kunta, jonka pohjana on maalaiskunnan perinteinen ruotsinkielinen nimi. Pietarsaaren kaupunki perustettiin 1652 vanhalle kauppapaikalle Pedersören kunnan sisälle vanhalle rannikon markkinapaikalle.
Historia vasen|pienoiskuva|Kuntaliitokset Pietarsaaren seudulla. Pedesören kuntaan, silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan, liitettiin Purmo ja Ähtävä vuonna 1977. Samalla Maalaiskunnasta liitettiin alueita Pietarsaaren kaupunkiin. Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen.
Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.
Pitäjännimi Pedersöre on esiintynyt kirjallisissa lähteissä vuodelta 1374 (in Pedersöra, in Patærsøra), 1375 (Patarschade, Petaris heredh; kop.), 1453 (Pædersöre), ja 1483 (Persara sockn). Nimen synnylle on esitetty useita tulkintaehdotuksia 1700-luvulta lähtien. Suomenkielinen nimi Pietarsaari on ensin tarkoittanut pitäjää (ruots. Pedersöre) ja myöhemmin myös Pietarsaaren kaupunkia. Kaupunki sai ruotsinkielisen nimen Jakobstad, mutta pitäjälle jäi vanha ruotsinkielinen nimitys Pedersö(re). Esimerkiksi Suomen ruotsinkielisiä paikannimiä tutkinut Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että nimien Pietarsaari ja Pedersöre alkumuoto on varhaissuomen Petrasaari tai Peðrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.Petri Hiltunen: Svekomaanisen nimistöntutkimuksen loppu
Pedersören seurakunta on Pohjanmaan vanhimpia. Ensimmäinen puinen kirkko rakennettiin jo 1200-luvun loppupuolella. Nykyinen kivikirkko, Pedersören kirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1510–1520.. Vuonna 2000 perustettiin uusi seurakunta kun entiset seurakunnat Pedersöre, Ähtävä ja Purmo liitettiin uuteen Pedersören seurakuntaan.
Pedersören kauppapaikka sai vuonna 1652 kaupunkioikeudet. Pedersören kirkko sijaitsee nyt kaupungin rajojen sisällä. Kaupunkiseurakunnalla on erillinen Pietarsaaren kirkko.
Pietarsaaren maalaiskunta muuttui yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi vuonna 1983.https://www.pedersore.fi/assets/Dokumentarkiv/Utbildning-och-barnomsorg/SKOLOR/Edsevon-koulu/Koulutuspoliittinen-ohjelma-2011-1.doc
Vaakuna pienoiskuva|oikea|100px|Pietarsaaren maalaiskunnan vaakuna (1958–1984) Pietarsaaren maalaiskunnalle vahvistettiin ensimmäisen kerran vaakuna 19. huhtikuuta 1958, ja sen oli suunnitellut Gustaf von Numers. Vaakunan aihe, kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, viittasi vanhaan kirkkopitäjään ja merenkulkuun.
Purmon ja Ähtävän vuonna 1977 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen syntyi tarve suunnitella kunnalle uusi vaakuna, ja 9. huhtikuuta 1984 kunnanvaltuusto hyväksyi Bo Aurénin piirtämän vaakunan, jonka aihe on kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä. Kolmiosainen ohrantähkä viittaa paitsi maanviljelyyn, myös kolmeen alkuperäiseen kuntaan. Naularistit symboloivat kolmea seurakuntaa.
Maantiede Pedersören kunnan asutus on keskittynyt jokivarren kyliin Ähtävän-, Purmon- ja Kovjoen suiston yläpuolelle. Kunnan hallinnollinen keskus on Pännäinen ja suurin taajama Kolppi.
Vesistöt Kunnassa on kaikkiaan 64 järveä, joista suurimmat ovat Luodonjärvi, Narssjön ja Sääksjärvi.
Luonto Ainakin osittain Pedersören kunnan alueella olevia Natura-kohteita ovat kalastollisesti arvokas Ähtävänjoki, jossa on myös vahva saukkokanta, Djuplottbackenin vanha metsä, lintujen suosima entinen merenlahti Sandsundsfjärden, soiden ympäröimä erämaajärvi Kalisjön, Passmossenin aapasuo ja Angjärvmossenin nuori keidassuo.
Aluerakenne Kunnanosat ja kylät Pedersören kunta jakautuu kolmeen kunnanosaan: Pedersöreen, Purmoon ja Ähtävään. Kunnan oman määritelmän mukaan Pedersöressä on kaksitoista kylää, Ähtävässä neljä ja Purmossa kolme kylää. Pedersören kunnanosa
Edsevö Forsby HietasalmiSvenska ortnamn i Finland (Sandsund) Karby Katternö (aik. suom. Katteri) Kirkonkylä (Kyrkoby) Kolppi (Kållby) Lepplax (alun perin Leppälaksi)
Lövö (aik. Lehtisalo) Pännäinen (Bennäs) Sundby Västersund Östensö
Pedersören kylissä asui yhteensä 6 569 ihmistä vuoden 2022 alussa. Purmon kunnanosa Ala-Purmo (Nederpurmo) Lillby Yli-Purmo (Överpurmo) Purmon kylissä asui yhteensä 1 382 ihmistä vuoden 2022 alussa.
Ähtävän kunnanosa Ala-Ähtävä (Ytteresse) Purokylä (Bäckby) Salonkylä (Lappfors) Stubb Yli-Ähtävä (Överesse) Ähtävän kylissä asui yhteensä 3 177 ihmistä vuoden 2022 alussa.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Pedersören kunnassa oli 11 084 asukasta, joista 8 103 asui taajamissa, 2 927 haja-asutusalueilla ja 54:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pedersören kunnan taajama-aste on 73,5 %. Pedersören kunnan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Kolppi 3 101 2 Pietarsaaren keskustaajama* 1 904 3 Pännäinen 1 005 4 Ähtävä 786 5 Purmo 354 6 Forsby 351 7 Lillby 345 8 Lepplax 257
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Pietarsaaren keskustaajama ulottuu pääosin Pietarsaaren kaupungin alueelle. Hietasalmi on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Pietarsaaren keskustaajamaa.
Väestö
Pedersören kunnan asukasluku on yhteensä asukasta. Nykyisen Pedersören kunnan alueen asukasluku on noussut tasaisesti 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Pedersöressä toteutettiin vuonna 1977 kuntaliitos, jolloin Purmo ja Ähtävä muodostivat silloisen Pietarsaaren maalaiskunnan kanssa nykyisen Pedersören kunnan. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Pedersören kunnan väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Pedersören kunnan asukasluku jatkaa maltillista kasvua. Väestöennusteen mukaan Pedersören kunnan väkiluku olisi vuonna 2030 noin 11 519 asukasta, vuonna 2035 noin 11 744 asukasta, vuonna 2040 noin 11 925 asukasta ja vuonna 2045 noin 12 059 asukasta.
Asuminen
Pedersören kunnan suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (88,2 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 8,1 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 3,7 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Pedersören kunnan asuntokunnista on 22,6 prosenttia eli noin 900 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 35,5 prosenttia eli noin 1 400 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 12,9 prosenttia eli noin 520, 4–6 asukkaan asuntokuntia 27,0 prosenttia eli noin 1 100 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 2,0 prosenttia eli noin 80.
Kieli ja etnisyys Pedersören kunta on kaksikielinen kunta. Vuoden lopussa Pedersören kunnan väestöstä enemmistönä prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja prosenttia puhuu suomea. Vieraskielisten osuus väestöstä on prosenttia. Pedersören kunnassa asuvia ulkomaiden kansalaisia oli vuoden 2024 lopussa 3,1 prosenttia.
Vuoden 2024 lopussa Pedersören kunnassa asui 347 ulkomaan kansalaisista ja yhteensä 476 ulkomaalaistaustaista. Suurin osa ulkomaiden kansalaisista on eurooppalaisia (192), joista suurimmat väestöryhmät ovat ruotsalaiset (73), ukrainalaiset (33) ja virolaiset (18). Afrikkalaistaustaista väestöä edustavat erityisesti kongolaiset (41). Aasialaistaustaista väestöä edustavat erityisesti nepalilaiset (20) ja vietnamilaiset (18).
Hallinto ja politiikka Kunnallinen päätöksenteko Pedesören kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2011 lähtien Stefan Svenfors. Ylintä päätösvaltaa Pedersören kunnassa käyttää 35-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Johanna Holmäng (rkp.), 1. varapuheenjohtajana David Pettersson (kd.) ja toisena varapuheenjohtajana Anja Lillqvist (rkp.).
Kunnan hallintoa johtaa 11-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Niclas Sjöskog (rkp.) ja varapuheenjohtajana Christian Backlund (kd.). Pedersören kunnassa toimivia lautakuntia ovat lupalautakunta, opetus- ja kasvatuslautakunta, tekninen lautakunta, hyvinvointilautakunta, maaseutulautakunta ja ympäristöterveyslautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.
Vaalit Pedersören suurin puolue on perinteisesti ollut ruotsalainen kansanpuolue. RKP on ollut Pedersören kunnanvaltuuston suurin puolue yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 1976 lähtien. Toiseksi suurin puolue on perinteisesti ollut kristillisdemokraatit. KD on kerännyt 1980-luvulta lähtien Pedersöressä merkittävästi valtakunnallista kannatustaan korkeampaa kannatusta. 2000-luvulla KD:n kannatus on ollut nousussa ja puolue keräsi vuoden 2025 kuntavaaleisssa 38,6 prosenttia.
Pedersöre on kuulunut kansallisissa vaaleissa Vaasan vaalipiiriin vuodesta 1962 lähtien. Tätä ennen kunta kuului Vaasan läänin pohjoiseen vaalipiiriin vuosina 1907-1962. Pedersörestä eduskuntaan valittuja kansanedustajia ovat olleet RKP:n Johannes Inborr vuosina 1909–1919 ja 1922–1923, Julius Lindberg vuosina 1914–1917, Boris Renlund vuosina 1979–1995, Pehr Löv vuosina 1995–2007, Mats Nylund vuosina 2007–2015 ja KD:n Peter Östman vuosina 2011–2017.
Oheisessa kuvaajassa on kuvattu vaalitulokseen perustuva paikkajako puolueittain viimeisimmissä kunnallisvaaleissa
Kunnanjohtajat –2011: Mikael Sandås 2011→ Stefan Svenfors
Talous ja elinkeinot
Talousalueena Pedersöre kuuluu Pietarsaaren seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 43 512 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 20. suurin.
Pedersöressä oli vuonna 2022 yhteensä 4 493 työpaikkaa ja kunnassa asui 5 194 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 47,1 prosenttia. Pedersören työpaikkojen suhde on jalostusvaltainen. Jalostuksen osuus työpaikoista on 51,8 prosenttia, palvelujen 38,9 prosenttia ja alkutuotannon 8,4 prosenttia.
Pedersören työpaikkaomavaraisuus on 86,5 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 86,7 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 2,7 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Pedersöressä on 115,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
2020-luvun taitteessa Pedersöre oli työllisyystilastoissa maan kärjessä yhdessä naapurikuntien Luodon ja Kruunupyyn kanssa: niissä ei käytännössä ollut työttömyyttä lainkaan.
Yritykset Pedersören suurimpiiin toimialoihin kuuluvat maatalous ja rakennuspalvelut. Pedersören suurimpia työnantajia ovat polkupyöräkomponentteihin erikoistunut Herrmans, kuljetuskorirakenteita valmistava Ekeri sekä maanrakennusyhtiö Sundström. Pedersören suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluu myös vuonna 2021 lounassalaatteja ja vihanneksia pakkaava Fresh Servant.
Kulttuuri Kunnassa toimii muun muassa Katternö Skywatchers -niminen tähtitieteellinen yhdistys.
Musiikki Aktiivisia toimijoita musiikin alalla ovat Pedersöre blåsorkester, sekä Pedersöre spelmanslag. Kunnassa toimii useita laulukuoroja. Entisen Lövön koulun tiloissa on harjoitustilat bändeille, sekä kansalaisopiston musiikkikursseille. Myös musiikkiyhdistys Musikerfarsornan toimitilat sijaitsevat koululla.
Uskonto