Ernst Neizvestny (9. huhtikuuta 1925 Sverdolsk, Neuvostoliittohttps://tass.com/society/893446 – 9. elokuuta 2016 New York, Yhdysvallat) oli amerikanvenäläinen kuvanveistäjä, syntyperältään juutalainen.
Neizvestny lähti Neuvostoliitosta 1976 siinä vaiheessa, kun juutalaisille sallittiin maastamuutto. Hän muutti ensin Sveitsiin ja sieltä vuoden kuluttua Yhdysvaltoihin.
thumb|upright|left|180px|Surun naamio. Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov arvosteli ankarasti Neizvestnyn töitä tämän näyttelyssä 1962: "Saastaa! Paskaa! Häpeällistä!" mihin Neizvestny vastasi: ”Voitte olla pääministeri ja puheenjohtaja, mutta ette täällä minun töitteni edessä. Täällä minä olen pää.” Kiistasta huolimatta Hruštšovin sukulaiset pyysivät Neizvestnyltä muistomerkin Hruštšovin haudalle. Muistomerkki paljastettiin monien vaiheiden jälkeen 1974 Novodevitšin hautausmaallaNyberg s. 14–15.
Neizvestnyn tunnettuja töitä on Gulag-vankileirien muistomerkki Surun naamio, joka paljastettiin 1996 Venäjällä Magadanissa.
Presidentti Urho Kekkonen sai 1965 pääministeri Aleksei Kosyginilta lahjaksi Neizvestnyn veistoksen Äiti maa.Nyberg s. 18 Vuonna 1975 Neizvestny lähestyi Kekkosta epävirallisesti kirjeellä, jossa hän pyysi Kekkosen apua maastapoistumisluvan saamiseksi. Kun Neizvestny julkisti kirjeen kansainväliselle lehdistölle, Kekkosen silmissä siitä tuli propagandakirje.Nyberg s. 13–14
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Neuvostoliittolaiset taidemaalarit Luokka:Yhdysvaltalaiset taiteilijat Luokka:Vuonna 1925 syntyneet Luokka:Vuonna 2016 kuolleet