oikea|kehyksetön|507x507px|Tavanomaisen- ja A2-maidon ero yksinkertaistettuna.
A2-maito on lehmänmaitoa, joka sisältää maidon proteiinien beetakaseiineista A1 ja A2 ainoastaan tyyppiä A2, kun vastaavasti tavanomainen maito sisältää niitä molempia. Julkaistut tutkimukset viittaavat siihen, että A2-maito vähentää joidenkin ihmisten vatsaoireita. Näistä tutkimuksista kerrotaan lisää kohdassa ”A1- ja A2-beetakaseiineista tehtyjä tutkimuksia maailmalla”. Tämän väitetään johtuvan siitä, että A2-maito sisältää ainoastaan A2-beetakaseiinia, eikä yhtään A1-beetakaseiinia.THE A2 MILK COMPANY 2019a. A1 vs. A2 protein: what’s the difference? Saatavissa: https://www.a2milk.com/your-health/a1-vs-a2-protein-whats-the-difference/ Vaikutusten uskotaan liittyvän tarkemmin beetakasomorfiini 7:ään (BCM-7), jota vapautuu ruuansulatuksessa tavanomaisen maidon sisältämän A1-valkuaisen pilkkoutuessa.NÄRKKI, S. 2019. Mitä ovat A1- ja A2-maito ja miten ne eroavat toisistaan? Pitäisikö tämä jotenkin huomioida lehmien jalostuksessa? Nautalehti 1/2019 s. 22-24. Saatavissa myös lyhennelmä: https://nauta.fi/tuotanto-ja-talous/mita-tiedetaan-a2a2-maidosta/
A2-maidon on käyttäjäkokemusten perusteella todettu sopivan joillekin maitoallergikoille, mutta laktoosi-intoleranteille se ei sovi. Laktoosi-intoleranssi on maitosokerin pilkkoutumis- ja imeytymishäiriö, eikä se näin ollen liity maidon A2-beetakaseiiniin millään tavalla. A2- ja tavanomaisessa maidossa on laktoosia saman verran. Ihmiset, jotka pystyvät juomaan lampaan- ja vuohenmaitoa, pystyvät käyttämään myös A2-lehmänmaitoa, sillä lampaan- ja vuohenmaito ovat myös samaa tyyppiä. A2-maitoa myyvät tahot ovat tehneet tutkimuksia A2-maidosta ja toteavat, että beetakaseiinityyppi A1 olisi geneettinen mutaatio, joka on tullut vain lehmille (Bos Taurus), koska esimerkiksi vuohen- ja lampaanmaito ovat geneettisesti vain A2-tyyppiä.ALHAINEN, Sari s.a. Mitä on A2A2 maito ja miten sitä jalostetaan? Saatavissa: https://semex-fi.adobeconnect.com/pah3s96jn0zl/?proto=true Sukutaustaltaan vain Euroopasta peräisin olevista naudoista on löydetty A1-beetakaseiinia. Afrikkalaiset ja aasialaiset puhdasrotuiset naudat tuottavat maitoa, joka sisältää vain A2-beetakaseiinia. Jotkut naudat, jotka ovat fenotyyppisesti Afrikan tai Aasian nautoja, voivat tuottaa myös A1-beetakaseiinia risteytettyjen esi-isiensä seurauksena.
Maidon kaseiinityypillä on epäilty olevan yhteyttä myös tyypin 1 diabetekseen, autismiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Tutkimustulokset eivät ole kuitenkaan olleet kiistattomia. Useat tutkimukset ovat perustuneet alueellisiin ja väestötasolla tehtyihin tilastotutkimuksiin, joissa syy-seuraus-suhteiden arviointi on yleensä hankalaa. Ruokavalioon perustuvat tutkimukset on tehty valtaosin eläimillä ja niiden tulokset ovat vaihdelleet. Beetakaseiinista ja sen terveysvaikutuksista tarvitaan vielä lisätutkimuksia.
A2-maidolla on paljon kysyntää maailmalla ja siksi sitä myös tuotetaan paljon. A2-maitoa myydään kaupoissa useissa maissa, kuten Australiassa, Kiinassa, Uudessa-Seelannissa ja Britanniassa, ja siitä jalostetaan jo paljon erilaisia tuotteita.
Lehmän maidon koostumus
Lehmänmaito koostuu 85–88 % vedestä ja 12–15 % kuiva-aineista, joka tarkoittaa, että litrassa lehmänmaitoa on 848–880 ml vettä ja 120–152 g kuiva-ainetta. Lehmänmaidon kuiva-aine koostuu 35 % laktoosista eli maitosokerista, 24 % rasvasta, 8 % kivennäisaineista ja % valkuaisesta. Lehmänmaidon valkuainen eli proteiini jakaantuu kahteen eri tyyppiin: heraan (20 %) ja kaseiiniin (80 %). Kaseiinia on kolmea eri tyyppiä: alfakaseiini (50 %), beetakaseiini (35 %) ja kappakaseiini (15 %). Joista beetakaseiinia on kahden tyyppistä: A1 ja A2. Näiden valkuaisten välinen ero on hyvin pieni, mutta pienikin ero voi aiheuttaa valkuaisen pilkkoutumisessa suuren eron. alt=|keski|kehyksetön|839x839px|Lehmänmaidon koostumus yksinkertaistettuna.
Herat Hera erottuu maidosta perinteisesti juuston valmistuksen eli juoksettumisen yhteydessä. Hera on ulkomuodoltaan kirkasta ja nestemäistä.KAUTIAINEN, Hanna 2019. Proteiinien laaduissa on eroja. Saatavissa: https://www.valio.fi/hyvinvointi/proteiinien-laaduissa-on-eroja/ Lehmänmaidon heraproteiinipitoisuudesta 50 % on beetalaktoglobuliinia ja 25 % alfalaktalbumiiniaHURLEY, Walter 2010b. Milk Synthesis, Proteins. Saatavissa: http://ansci.illinois.edu/static/ansc438/Milkcompsynth/milksynth_proteinmajor.html , ja ne ovat maidon tärkeimmät heraproteiinit.HURLEY, Walter 2010a. Milk Composition, Proteins. Saatavissa: http://ansci.illinois.edu/static/ansc438/Milkcompsynth/milkcomp_protein.html Lisäksi lehmänmaidossa on myös muun muassa seerumialbumiini-, immunoglobuliini-, laktoferriini- ja laktoperoksidaasi heraproteiineja.MAITO JA TERVEYS s.a. Maidon proteiinissa on hyvä koostumus. Saatavissa: https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/maidon-proteiinit/maidon-proteiinikoostumus.html Heraproteiinit sisältävät muun muassa myös paljon erilaisia entsyymejä ja hormoneja. Hera sisältää runsaasti aminohappoja, esimerkiksi lysiiniä, leusiinia, isoleusiinia ja valiinia. Heraproteiini sitoo itseensä lisäksi rasvaa, maitosokeria eli laktoosia ja vitamiineja sekä kivennäisaineita, kuten rautaa, sinkkiä, magnesiumia, kaliumia ja natriumia.
Kaseiinit Kaseiinit koostuvat monista samankaltaisista valkuaisista, jotka muodostavat yhdessä monimolekyylisen, rakeisen rakenteen, jota kutsutaan kaseiinimelliksi. Lisäksi kaseiinimelli sisältää suoloja (pääasiassa fosforia ja kalsiumia) ja vettä. Myös osa joistakin entsyymeistä liittyy kaseiinimelleihin. Kaseiinit ovat laktoosin ja rasvan lisäksi yksi maidon runsaimmista orgaanisista ainesosista. Kaseiineihin sitoutuu kalsiumia, fosforia ja rasvaa. Ne vaikuttavat osittain myös maidon väriin, että se on valkoista. Kaseiinien pääasiallinen tehtävä on sitoa ja kuljettaa kivennäisaineita. Ne kuljettavat fosforia ja kalsiumia, ja parantavat niiden sulavuutta. Kaseiinit sisältävät runsaasti myös aminohappoja, ja niistä voidaan muodostaa monia muutaman aminohapon ketjuja, joilla voi olla myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Kaseiinin aminohappoja ovat esimerkiksi fenyylialaniini, histidiini ja metioniini.
Kappa- ja alfakaseiinit Kappakaseiinityyppejä on kuusi erilaista (AA, AB, BB, AC, BC ja AE), ja ne kaikki vaikuttavat eritavoin muun muassa maidon juustoutumisominaisuuksiin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kappakaseiinin BB-tyypillä on parhain soveltuvuus juuston valmistukseen verrattuna muihin kappakaseiinityyppeihin, sillä sen kiinteytymiskyky on nopein.SCIENCE DIRECT s.a. Kappa-Casein. Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/topics/food-science/kappa-casein Alfakaseiinia on kahdentyyppistä: s1-tyyppiä ja s2-tyyppiä.LAATIKAINEN, Reijo 2015. Maidon proteiinit ja toiminnalliset vatsaoireet aikuisilla. Saatavissa: https://www.valio.fi/mediafiles/567ded7c-77c7-4bc0-8e0c-ecb239def8ed
Beetakaseiini Maidon sisältämästä valkuaisesta noin 30 % on beetakaseiinia. Beetakaseiineihin kuuluu yhteensä 13 erilaista valkuaista (A1, A2, A3, A4, B, C, D, E, F, G, H1, H2, I), jotka jaetaan niiden rakenteen perusteella vielä A1- ja A2-ryhmään. Valkuaiset rakentuvat aminohapoista, jotka sitoutuvat toisiinsa muodostaen pitkän ketjun. Valkuaisissa esiintyy yhteensä 20 erilaista aminohappoa. Eri valkuaisten erot johtuvat aminohappojen järjestyksen- ja määrän vaihtelusta aminohappoketjussa. Maidossa olevat A1- ja A2-valkuaiset eroavat rakenteellisesti toisistaan vain yhden aminohapon osalta (ks. oheinen taulukko). Tämä aminohappo sijaitsee aminohappoketjun kohdassa 67. A1-valkuaisessa se on histidiini ja A2-valkuaisessa proliini. Beetakaseiineihin kuuluvat valkuaiset jaetaan aminohappoketjun kohdan 67 mukaan A1- ja A2-ryhmiin. A1-ryhmään kuuluvat kaikki valkuaiset, joilla aminohappoketjun kohdassa 67 on histidiini ja A2-ryhmään ne, joilla siinä on proliini. Muut taulukossa mainitut aminohapot ovat seriini-p (ser-p), arginiini (arg), glutamiinihappo (glu), leusiini (leu), glutamiini (gln) ja seriini (ser).SOLUNETTI 2006. Aminohappojen lyhenteet. Saatavissa: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/aminohappojen_lyhenteet/2/
keski|A1- ja A2-valkuaisten aminohappoketjun rakenteellinen ero
Beetakasomorfiini BCM-7 Yhden aminohapon eron A1- ja A2-valkuaisten välillä oletetaan vaikuttavan sen kolmiulotteiseen rakenteeseen ja siten sen käyttäytymiseen ihmisen elimistössä. Vaikutusten uskotaan liittyvän tarkemmin beetakasomorfiini 7:ään (BCM-7), jota vapautuu ruuansulatuksessa tavanomaisen maidon (A1A2 tai A1A1) sisältämän A1-valkuaisen pilkkoutuessa. Kun maito tai maitotuotteet on sulatettu, suoliston ruuansulatusentsyymien vaikutus vapauttaa A1-beetakaseiinin beetakasomorfiini 7:n. A2-beetakaseiini vapauttaa huomattavasti vähemmän ja todennäköisesti vain hyvin pieniä määriä beetakasomorfiini 7:tä suoliston normaaleissa olosuhteissa. Erityisissä olosuhteissa, jotka liittyvät entsyymikombinaatioihin ja happamuuteen, joita ei löydy ihmisen suolistosta, A2-beetakaseiini voi vapauttaa hieman beetakasomorfiini 7:tä.PAL, Sebely, WOODFORD, Keith, KUKULJAN, Sonja ja HO Suleen 2015. Milk Intolerance, Beta-Casein and Lactose. Nutrients. Saatavissa: https://www.mdpi.com/2072-6643/7/9/5339/htm Ravitsemusterapeutin ja The a2 Milk Companyn tiedeasioiden varatoimitusjohtajan Bonnie Johnsonin mukaan keho hajottaa A1-beetakaseiinin beetakasomorfiini 7:ksi, jonka oireet ilmenevät samanlaisina, kuin laktoosi-intoleranssissa, mutta joka voi aiheuttaa tulehduksen ja myös ihottumaa. Vastaavasti keho ei hajota A2-beetakaseiinia beetakasomorfiini 7:ksi, jolloin oireita ei ilmene.WOODFORD, Keith 2018. A2 milk comes of age on the world market. Stuff 2018. Saatavissa: https://www.stuff.co.nz/business/farming/dairy/102947148/a2-milk-comes-of-age-on-the-world-market
Beetakaseiinien kaksi pääryhmää A1 ja A2 sisältävät vähintään kymmenen alaryhmää. A1-beetakaseiineihin kuuluvat B, C, D, F ja G, A2-beetakaseiineja ovat A3, E, H1, H2 ja I. Ei ole todistettu, onko A1-beetakaseiinin alaryhmien erilaisilla rakenteilla vaikutusta beetakasomorfiini 7:n vapautumiseen. Joitain todisteita kuitenkin on, että alaryhmä B voi johtaa erityisen korkeaan beetakasomorfiini 7:n vapautumiseen. Beetakasomorfiini 7:n vapautuminen riippuu maidon määrästä, maidon proteiinipitoisuudesta-, A1- ja A2-beetakaseiinien osuuksista ja mahdollisesti myös yksilön erityisistä maha-suolikanavan sairauksista. Selvää näyttöä myös on, että beetakasomorfiini 7 vapautuu maidon lisäksi juustosta ja jogurtista, ja näin oletettavasti muistakin maitotuotteista. Todisteita on myös, että sitä vapautuu hieman jogurtin ja juuston valmistusprosesseissa, mutta osa jogurtissa olevista maitohappobakteereista saattavat hajottaa sen. Tietyillä jogurtissa olevilla maitohappobakteereilla saattaa olla beetakaseiini 7:aa hajottava vaikutus myös ihmisenruoansulatuskanavassa. Kolme tärkeintä luonnollista kasomorfiinia ovat BCM-5, BCM-7 ja BCM-9, joista beetakasomorfiini eli BCM-7 on toiseksi tehokkain. Naudan BCM-7 on tunnistettu maitoproteiinin syönnin jälkeen farmakologisten vaikutusten mukaisilla tasoilla ihmisen ohutsuolen alkuosan sisällöstä. BCM-7:aa on löydetty myös lasten virtsasta ja imeväisten verestä. BCM-7:n immunomoduloivien vaikutusten täydellinen fysiologinen merkitys ihmisissä ja eläimissä vaatii lisätutkimuksia.
Historiaa