pienoiskuva|oikea|Uljuan tekojärven rantaa Pulkkilassa. Pulkkila on entinen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa Oulun läänissä. Kunnassa asui ihmistä ja sen pinta-ala oli km2, josta km2 oli vesistöjä. Väestötiheys oli asukasta/km2.
Pulkkilan naapurikunnat olivat Haapavesi, Kestilä, Piippola ja Rantsila.
Pulkkilan kirkonkylä sijaitsee Siikajoen suurimman sivujoen Lamujoen varrella, noin 90 kilometriä Oulun eteläpuolella. Jyväskylään on matkaa 247 kilometriä.
Pulkkilassa on metalliteollisuutta, ja siellä sijaitsee mm. teräsputkia valmistava tehdas.
Vuoden 2009 alussa Pulkkilasta tuli yhdessä Kestilän, Piippolan ja Rantsilan kanssa osa kuntaliitoksessa muodostettua Siikalatvan kuntaa.
Historia Pulkkilan pysyvä asutus syntyi ilmeisesti 1500-luvun puolivälissä. Ensimmäisen kerran se mainitaan asiakirjoissa vuonna 1562 nimellä Naaraskoski.KA 4695 Nimi Pulkkila vakiintui saman vuosisadan loppuun mennessä tuolloisen kylän suurimman talon mukaiseksi. Itsenäinen seurakunta Pulkkila oli vuodesta 1671 lähtien. Tuolloin sen alue käsitti koko nykyisen Siikalatvan. Vuonna 1768 Lamun, Piippolan ja Tavastkengän talolliset rakensivat Piippolaan oman kirkon ja vähitellen Pulkkilan itä- ja eteläosat itsenäistyivät Piippolan kappeliseurakunnaksi. Siikajokilaakson historia I
Aluerakenne Kylät Hyvärilä Junnonoja Laakkola Latva Vorna
Hallinto ja politiikka Ennen kuntaliitosta ylintä päätösvaltaa käytti Pulkkilan kunnanvaltuusto, johon kunnallisvaaleissa valittiin 17 jäsentä. Keskusta ja Vasemmistoliitto olivat perinteisesti kunnan vahvimmat puolueet.
Kulttuuri Nähtävyyksiä Pulkkilan kirkko, Josef Stenbäck 1909 Kirkkotapuli, C. L. Engel 1843 Pappila Lamujoen rannassa, kirjailija Ilmari Kiannon synnyinkoti Kotiseutumuseo Suomen sodan Pulkkilan taistelun muistomerkki Perinteikäs kylänraitti Haapavuoren luontopolku Uljuan tekojärvi
Ruokakulttuuri Pulkkilan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla palvilihavelli, ohraryyneillä höystetty lihakeitto palvatusta naudanlihasta.
Uskonto Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Pulkkila kuuluu lestadiolaisuuden kannatusalueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Pulkkilan vuonna 1879 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 120 jäsentä, mikä oli noin 4,6 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Pulkkilassa toimii erityisesti vanhoillislestadiolainen haara, jonka piirissä toimii Pulkkilan rauhanyhdistys.
Tunnettuja pulkkilalaisia Listalla on mukana tunnettuja pulkkilalaisia sekä Pulkkilassa syntyneitä. Irja Auroora, oopperalaulaja Ossi Bäckmand (s. 1942), kestävyysjuoksija Rafael Engelberg (1882–1962), kirjailija Pentti Haanpää (1905–1955), kirjailija Tero Harju (s. 1952), matematiikan professori T. I. Itkonen (1891–1968), kielitieteilijä Ilmari Kianto (1874–1970), kirjailija Martti Koskinen (1941–1988), sanoittaja-säveltäjä Jussi Niilekselä (s. 1950), ohjaaja Antti Rantakangas (1964–2019), poliitikko
Katso myös Luettelo Siikalatvan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet Kansallisarkisto, Helsinki (KA), Vanhempi tilikirjasarja Pohjanmaa (mikrofilmit Oulun yliopiston historian laitoksella) Mauno Hiltunen, Aulis Forss, Janne Vilkuna, Siikajokilaakson historia I. Siikajokilaakson kunnat ja seurakunnat, Oulu 1996.
Viitteet
Aiheesta muualla
*