Otto Ender (24. joulukuuta 1875 Altach – 25. kesäkuuta 1960 Bregenz) oli itävaltalainen poliitikko. Hän toimi Itävallan liittokanslerina vuosina 1930–1931 ja Vorarlbergin maaherrana vuosina 1918–1930 ja 1931–1934.
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Ender neuvotteli Vorarlbergin mahdollisesta liittymisestä Sveitsiin, mutta tämä ei toteutunut. Hän oli mukana vorarlbergiläisen isänmaallisen Vorarlberg Heimwehr -nimisen puolisotilaallisen ryhmän toiminnassa.
3. joulukuuta 1930 Ender nimitettiin liittokansleriksi. Hänen kaudellaan Itävallan suurin pankki Creditsanstalt romahti. Ender jätti kanslerin tehtävän kuusi kuukautta myöhemmin 16. kesäkuuta 1931, jolloin häntä seurasi kanslerina Karl Buresch. Ender palasi Vorarlbergin maaherraksi.
Ender nimitettiin 18. heinäkuuta 1933 Engelbert Dollfussin hallituksen perustuslaillisten ja hallinnollisten uudistusten ministeriksi. Hänen valvonnassaan Itävalta otti käyttöön uuden autoritäärisemmän perustuslain.Zurcher 1934, s. 664-670
Saksan liitettyä Itävallan itseensä Ender vangittiin, ja hän päätyi lopulta Dachaun keskitysleiriin, mistä hänet vapautettiin 1945.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Itävallan liittokanslerit Luokka:Vuonna 1875 syntyneet Luokka:Vuonna 1960 kuolleet