Koronatauti eli koronavirustauti (, covid-19) on sairaus, jonka aiheuttaa koronaviruksiin kuuluva SARS-CoV-2. Koronataudin diagnoosikoodi on U07.1 ja sitä jälkitautina mahdollisesti seuraavan pitkäaikaisen koronataudin diagnoosikoodi on U09.9.
Koronavirus aiheutti vuoden 2019 lopussa alkaneen maailmanlaajuisen covid-19-pandemian. Koronataudin yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys ja hengitysvaikeudet. Tauti oli hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. Maaliskuussa 2021 tautiin oli kuollut 2,5 miljoonaa ihmistä noin 15 kuukauden aikana.
Covid-19:n oireet alkavat keskimäärin 5–6 päivän kuluttua virustartunnasta. Taudista parantuminen voi kestää noin 8–37 päivää oireiden ilmenemisen jälkeen. Tartunta on suurella osalla oireeton. Alkuperäisestä viruskannasta on sittemmin kehittynyt useita virusmuunnoksia, joiden tarttuvuus poikkeaa alkuperäisestä.
Covid-19 määriteltiin Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Suomessa suositeltu karanteeniaika oli viisi päivää oireettomille, joilla epäiltiin olevan tartunta. Suomen ensimmäinen covid-19-tapaus todettiin Rovaniemellä 29. tammikuuta 2020 Saariselällä lomailleella ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta. Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin Uudellamaalla Milanosta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.
Keuhkoihin levinnyt covid-19 aiheuttaa niissä kudostuhoa, jonka paranemisesta ei ole olemassa tutkimustietoa. Virus saattaa levitä myös esimerkiksi verisuonistoon ja munuaisiin. Viruksella on mahdollisuuksia tunkeutua aivoihin ylittämällä veri-aivoesteen. Koronatauti aiheuttaa usein lievää aivoaineen katoa.
Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti 5. toukokuuta 2023, ettei se määrittele tautia enää kansainväliseksi kansanterveysuhaksi. Koronarokotteet auttoivat 5,3 miljoonaa suomalaista ilman sivuoireita ja 0,2 miljoonaa tarvitsi sairaalahoitoa sekä teho-hoitoa. Eri lähteiden kuten WHO:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronarokote luokiteltiin yhdeksi maailman turvallisimmaksi rokotteeksi.
Tartuntatavat ja taudin leviäminen Nykytietämyksen valossa tauti leviää lähinnä pisaratartuntana. Virusta on epätodennäköistä saada pakkauksista, postista tai esineistä.
Tauti leviää pääsääntöisesti ihmisestä toiseen kun ihmiset ovat toisiaan lähellä. Tauti tarttuu parhaiten paljon väkeä sisältävissä ja suljetuissa sisätiloissa, kuten liikennevälineissä, ravintoloissa, kaupoissa, juhlissa ja kirkossa. Virus tarttuu ulkona huonommin, mutta voi levitä ulkonakin suuressa väkijoukossa, kuten urheilutapahtumissa tai juhlissa.
Lapset saivat Suomessa vuonna 2021 tartunnan useimmin kodissa muilta perheenjäseniltä. Viruksen leviäminen lapsesta aikuiseen on epätodennäköisempää kuin tartunnan leviäminen aikuisesta aikuiseen, muttei mahdotonta.
Covid-19-tartunnan saaneet levittävät virusta tehokkaimmin oireidensa alussa.
Pisaratartunta SARS-CoV-2 tarttuu kun ihmiset ovat toisiaan lähellä. Virus voi tarttua myös oireettomalta henkilöltä. Virus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Pisaroita muodostuu, kun sairastunut henkilö yskii, aivastaa ja hengittää. Virus voi tarttua myös kun sairastunut henkilö puhuu, huutaa, laulaa tai urheilee. Virus voi leijailla ilmassa minuuteista useisiin tunteihin. Se voi kulkeutua kauas sairastuneesta. Kasvomaski estää pisaroita päätymästä ilmaan. Tartuntariski vähenee myös välttelemällä ruuhkia ja äänekästä puhumista.
Pisaratartunnassa henkilöiden tulee olla noin metrin etäisyydellä toisistaan, jolloin pisaroita voi päätyä sairaalta terveen henkilön suun limakalvoille, nenän limakalvoille tai silmien sidekalvoille, joista virus sitten päätyy terveen kehoon covid-19-taudin aiheuttaen. Niin sanottu supertartuttaja levittää puhuessaan virusaerosolia jopa tuhat kertaa enemmän puhuessaan kuin hengittäessään. Tartuttavuus vaihtelee ihmisten välillä hyvin paljon. Todennäköisesti tartuttavuus vaihtelee taudin vaiheen mukaan.
Virus voi tarttua myös ilmasta aerosolimuodossa, eli hyvin pienissä pisaroissa, joiden halkaisija on alle viisi mikrometriä, mutta tämän tartuntatavan riski on pienempi kuin pisaratartunnan. Aerosolit voivat levitä yli metrin etäisyydelle niitä levittäneestä sairaasta henkilöstä ja pysyä tartuttamiskykyisinä ilmassa hyvin pitkään. Aerosolitartunta on mahdollinen ainakin sairaalaolosuhteissa, kuten intubaation yhteydessä.
Ilmavälitteisiä tartuntoja on ollut tiloissa, jonka ilmanvaihto on puutteellista.
Kosketustartunta Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä. Virus voi tarttua kosketustartuntana, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Virus voi tarttua kosketuksen kautta vain jos kosketettavalle pinnalle on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. Viruksen on mahdollista tarttua usein kosketuista pinnoista, kuten oven kahvoista tai valokatkaisijoista, kun sen jälkeen kosketaan kasvoihin, suuhun tai silmiin.
Viruksen säilyvyyteen ja tartuttavuuteen vaikuttaa lämpötila, ilman kosteus, ilmanvaihto ja pintamateriaali. Viruksen jäämiä voi säilyä pinnoilla muutamasta tunnista muutamaan päivään. Jäämien viruspitoisuus laskee parissa päivässä kuitenkin alle yhteen promilleen alkuperäisestä pitoisuudesta. Viruksen jäämiä on muovilla enintään kolmen päivän, ruostumattomalla teräksellä kahden päivän ja pahvilla enintään päivän ajan. Virus ei selviä hyvin pehmeillä kuiduilla, kuten kankaalla. Helmikuuhun 2021 mennessä ei tunnettu ainuttakaan tapausta, jossa virus olisi tarttunut elintarvikepakkauksista.
Oireeton leviäminen Virukseen sairastuneet oireettomat henkilöt voivat myös levittää virusta. Oireettomien aiheuttamien tartuntojen osuutta ei tiedetä. Oireettomista valtaosalle tulee tiettävästi oireita myöhemmin.
Tartunta turkiseläimiltä
Useat turkistarhoilla töissä olevat ihmiset ovat saaneet SARS-CoV-2 tartunnan turkistarhan eläimiltä. Lokakuussa 2020 Tanskan terveysministeri arvioi, että puolet Pohjois-Tanskan 783:sta SARS-Cov-2-tartunnasta on tullut turkistarhojen minkeiltä. Tauti on tarttunut minkeistä ihmisiin myös Alankomaissa. Puolet Alankomaissa turkistarhojen yhteydessä havaituista tartunnoista oli minkeissä syntynyttä uutta virusmuunnosta. Myös 12 tanskalaisella on todettu uutta turkistarhojen minkeillä syntynyttä viruksen muunnosta. Pidetään mahdollisena, että kehitetyt rokotteet eivät tehoa turkistarhoilla muuntuneeseen uuteen virusmuunnokseen. Virusmuunnos on oletettavasti kehittynyt kun tauti on levinnyt minkkitarhoilla useita viikkoja huomaamatta.
Todennäköisyys saada tauti lemmikiltä on hyvin alhainen. Lemmikit voivat kuitenkin itse sairastua covid-19-tautiin ihmiseltä saadusta tartunnasta.
Pois suljetut tartuntatavat Tutkimusten mukaan tauti ei tartu äidistä sikiöön viimeisen raskauskolmanneksen aikana ei tapahdu tai tarttuu hyvin harvoin.
Verenluovutus ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle. Nykytietämyksen mukaan virus ei leviä ihmisestä toiseen hyttysten tai punkkien välityksellä.
Virusta voi olla sairaan ulosteissa, mutta viruksen ei tiedetä levinneen ulosteiden kautta. Vesilaitoksilla suoritettavat hanaveden käsittelymenetelmät tuhoavat viruksen, eikä hanavesi ole Suomessa tartuntariski. Myös uima-altaiden klooraus tuhoaa viruksen, eikä tunneta tapauksia, joissa virus olisi levinnyt uima-allasveden kautta. Viruksen ei tiedetä leviävän luonnonvesien kautta ja tartunta esimerkiksi uimarannalla vaatii lähikontaktin sairaaseen.
Oireet ja seuraukset 400px|thumb|Virusinfektion oireet.Taudin itämisaika on keskimäärin 5–6 vuorokautta, jonka jälkeen oireet alkavat. Ääritapauksissa itämisaika on 0–24 vuorokautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunta.
Lievästi oireilevat potilaat paranevat viruksesta yleensä noin kahdessa viikossa. Tauti voi joillakin pahentua noin viikossa tartunnan saamisesta, jolloin tauti vaatii sairaalahoitoa. Näillä vakavasti sairailla parantuminen virustartunnasta on yleensä 3–6 viikkoa. Tautiin kuolleet potilaat ovat yleensä kuolleet noin 2–8 viikon kuluttua taudin ensioireiden alkamisesta.
Eräässä tutkimuksessa, jonka ikäjakauma oli 46–67 vuotta, virus poistui kehosta keskimäärin 22 päivässä. Kuume kesti noin 12 päivää (päivät 0–12 taudin alkamisesta), yskä 19 päivää (päivät 0–19), hengenahdistus 13 päivää (päivät 7–19) ja tehohoidossa potilaat olivat keskimäärin 6,5 päivää (päivät 11,5–18).
Alkuvaihe Covid-19:n oireet muistuttavat alkuvaiheessa minkä tahansa virusperäisen infektion oireita. Yleisiä oireita ovat kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi ja ripuli. Taudin yhteydessä esiintyy myös maku- ja hajuaistin häiriöitä. Pelkästään oireiden perusteella ei voida tietää onko tauti covid-19, vai joku muu infektio.
Taudin aikana Oireiden yleisyys taudin aikanaOireYleisyysKuume87,9 %Kuiva yskä67,7 %Väsymys38,1 %Yskökset33,4 %Hengitysvaikeudet18,6 %Lihas- tai nivelkipu14,8 %Kurkkukipu13,9 %Päänsärky13,6 %Kylmät väreet11,4 %Pahoinvointi tai oksennus5,0 %Nenän tukkoisuus4,8 %Ripuli3,7 %Veriyskä0,9 %Sidekalvontulehdus0,8 %
Oireiden vakavuus vaihtelee oireettomuudesta vakavaan keuhkokuumeeseen ja jopa kuolemaan. Pitkäaikaissairailla ja iäkkäillä oireet ovat olleet pahimpia. Nuorilla ja lapsilla oireet ovat yleensä olleet lieviä. Alla olevan taulukon oireiden lisäksi haju- tai makuaistin katoaminen eli anosmia tai ageusia voivat olla virustartunnan oireita. Anosmia voi ilmetä jopa 30 prosentilla lievästi oireilevista taudin saaneista. Nämä oireet ovat tiettävästi lyhytaikaisia. Jotkut tartunnan saaneista ovat myös kertoneet kokeneensa ihon kihelmöintiä tai kuumuuden tunnetta iholla.
Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään. Se on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa sydänlihasvaurio, verenkiertoshokki tai munuaisvaurio.
On olemassa vankkaa tutkimusnäyttöä siitä, että koronatauti aiheuttaa joillekin potilaille neurologisia ja psykiatrisia ongelmia kuten aivosumua, maku- ja hajuaistin menetystä, masennusta tai psykoottisuutta. Hajuaistin heikkeneminen saattaa johtua COVID-19-viruksen kilpirauhasta tai hajukäämiä vahingoittavasta vaikutuksesta.Hypothyroidism is associated with prolonged COVID-19- induced anosmia: a case– control study, https://jnnp.bmj.com/content/jnnp/92/8/911.full.pdf Koronan seuraukset ilmenevät yleisesti lyhytaikaisen dementian kaltaisina oireina, kuten muistin heikkenemisenä ja luku- ja kirjoitusvaikeuksina.
Pitkäaikaiset tai pysyvät seuraukset (long covid -tauti)
Osa COVID-19-virukselle altistuneista sairastuu pitkäaikaiseen koronatautiin, joka aiheuttaa pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Näitä kutsutaan myös englanninkielisellä nimityksellä long covid, jonka diagnoosikoodi on U09.9.
Vakavana sairastettu koronatauti lisää pitkäkestoisen koronataudin riskiä. Jälkioireet ovat erityisen yleisiä nuorilla ja keski-ikäisillä.
Yleisimpiä pitkäkestoisia tai jälkioireita ovat uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, pahoinvointi tai oksentelu, päänsärky, haju- ja makuaistin vajaus.