Kʼicheʼ (toisinaan myös quiché) on mayakieliin kuuluva Guatemalan quiché-alkuperäiskansan puhuma kieli. Vuonna 2009 k’iche’llä arvioitiin olevan noin 1,9 miljoonaa puhujaa. Kielen lähimpiä sukukieliä ovat muun muassa achi ja kekchí. K’iche’ luokitellaan uhanalaiseksi.
Guatemalassa k’iche’ on tunnustettu kansalliskieleksi, mutta se ei ole virallinen kieli.
Levinneisyys
pienoiskuva|Puhuttua k’iche’ä. Quichén kielialue kattaa suurimman osan Guatemalan ylängöstä etenkin Quichén departementissa, mutta myös Totonicapánissa, Sololássa ja Quetzaltenangossa. Guatemalassa k’iche’ on puhutuin alkuperäiskieli; se on myös yksi puhutuimmista intiaanikielistä. Joitakin syrjäseutuja lukuun ottamatta useimmat k’iche’n puhujat taitavat myös espanjaa enemmän tai vähemmän.
Kieli jakautuu useisiin toisistaan poikkeaviin murteisiin, joita monet kielitieteilijät pitävät erillisinä kielinä. Murteista keskik’iche’llä on eniten puhujia ja sitä käytetään myös alueen kouluissa sekä mediassa. Muita merkittäviä murteita ovat läntinen keskik’iche’, san-andrés-k’iche’, joyabaj-k’iche’, itäk’iche’, cunén-k’iche’ ja nahualá-k’iche’, joista viimeksi mainittu on säilyttänyt monia arkaaisia kantamayasta periytyviä piirteitä. Vaikka k’iche’llä ei ole Guatemalassa virallista asemaa, sitä opetetaan monissa kouluissa ja puhutaan radiossa. Toistaiseksi vain harvat ihmiset kykenevät lukemaan kieltä, sillä SIL:n tietojen mukaan vain 20 000 (noin prosentti kielen puhujista) osaa lukea sitä hyvin ja toiset 20 000 jonkin verran. Quichéintiaanit käyttävätkin kirjakielenään espanjaa.
Vuoden 2002 väestönlaskennassa 890 596 ihmistä (8,7 prosenttia) ilmoitti k’iche’n äidinkielekseen; 1 270 953 (11,3 prosenttia) ilmoitti olevansa etnisesti quichéintiaaneja. SIL International puolestaan määrittelee pelkästään keskik’iche’lle 1,9 miljoonaa puhujaa; yhdessä muiden, pienempien murteiden kanssa kielen puhujamäärä olisi tällöin selvästi yli kaksi miljoonaa.
Kirjalliset perinteet Tunnetuin k’iche’n kielellä (tosin latinalaisin kirjaimin) kirjoitettu teos on quichéintiaanien kansalliseepos Popol Vuh, jonka nimi nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan olisi Popol Wuj. Ennen espanjalaisvalloitusta kieltä kirjoitettiin mayojen kirjoitusjärjestelmällä.
Nykyisin kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin quichéksi vuonna 1995.
Fonologia Vokaalit EtinenKeskinenTakainenSuppeaiuPuolisuppeaeoAvoina Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä.
Lähde:
Konsonantit BilabiaalitAlveolaaritPalataalitVelaaritUvulaaritGlottaalitNasaalimnKlusiiliNorm.ptkqʔEjekt.p't'k'AffrikaattaNorm.t͡st͡ʃEjekt.t͡s't͡ʃ'FrikatiivisʃχLateraalilTremulanttirApproksimanttiwj Lähde:
Oikeinkirjoitus
Siirtomaakaudelta pitkälle 1900-luvulle kaikissa mayakielissä käytettiin vaihtelevia, espanjan oikeinkirjoitukseen pohjautuvia kirjoitusasuja. Myös Popol Vuhissa käytettiin espanjalaista ortografiaa. Vasta muutama vuosi sitten Guatemalassa luotiin yleinen mayakielten kirjoitusstandardi, jonka asetti Academia de las Lenguas Mayas de Guatemala (ALMG). Tämä oikeinkirjoitus muistuttaa eräiltä osin (esimerkiksi kirjainten k ja q äänneasu sekä ejektiiviä merkitsevä heittomerkki) Etelä-Amerikassa puhuttavien ketšuan ja aimaran oikeinkirjoitusta.
Popol Vuhin ensimmäinen lause eri kirjoitusasuissa: Vanha espanjalainen ortografia Are v xe tzíh varal Quíche ubí. ALMG:n ortografia Are’ uxe’ ojer tziij waral K’iche’ ub’i’. (Ximénezin espanjalainen käännös) Este es el principio de las antíguas hístorías aquí en el quiché. (Tedlockin englantilainen käännös) This is the beginning of the ancient word, here in the place called Quiché. (epävirallinen saksalainen käännös) Dies ist der Beginn der alten Erzählung hier in dem Ort, der Quiché genannt wird. (epävirallinen suomalainen käännös, pohjautuu saksalaiseen) "Tämä on vanhan tarinan alku paikasta, joka tunnetaan nimellä Quiché."
Kielioppi K’iche’n perussanajärjestys on VOS. Muiden mayakielten tavoin k’iche’ hyödyntää runsaasti erilaisia partikkeleita. K’iche’ on ergatiivikieli.
Lähteet
Aiheesta muualla 15px|Incubator Quichénkielinen Wikipedia hautomossa
Luokka:Mayakielet Luokka:Guatemalan kielet