Metiokhos ja Parthenope () oli antiikin kreikkalainen romaani. Se on ajoitettu kirjoitetuksi ensimmäisellä vuosisadalla eaa. tai jaa. Se ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta siitä tunnetaan joitakin katkelmia 100- tai 200-luvulle jaa. ajoittuvissa papyruksissa.
Historia
Metiokhoksen ja Parthenopen kirjoittajaa ei tunneta. Ajoituksensa puolesta se on varhaisimpia tunnettuja esimerkkejä kreikkalaisesta romaanista. Teos vaikuttaa olleen suosittu, ja siitä tehtiin myöhemmin muun muassa persiankielinen versio. Se vaikutti myös koptinkieliseen Pyhän Bartanuban eli Parthenopen marttyyrikertomukseen.
Lukianos tunsi romaanin henkilöhahmot 100-luvulla jaa.Lukianos: Tanssitaiteesta (De saltatione) 1.54, Valearvioija (Pseudologista) 25. Sama tarina tunnettiin romaanin lisäksi myös suosittuna pantomiimiesityksenä. Se esiintyy myös kuvituksena kahdessa lattiamosaiikissa, joista toinen on löydetty Dafnesta Antiokian läheltä ja toinen Zeugmasta.
Sisältö
Romaani on kertonut nimensä mukaisesti Metiokhos-nimisen nuorukaisen ja Parthenope-nimisen neidon seikkailuista. Nimihenkilöt olivat kumpikin historiallisia henkilöitä. Metiokhos oli ateenalaisen kenraali Miltiadeen poika, ja Parthenope Samoksen tyrannin Polykrateen tytär.Herodotos: Historiateos 3.124, 6.39–41. Teoksessa on esiintynyt myös useita muita historiallisia henkilöitä.
Juoni
Romaanin juonesta tiedetään katkelmien ja persialaisen version perusteella seuraavaa: Metiokhos tulee Samokselle Polykrateen hoviin pakoon äitipuoltaan Hegesipyleä. Samoksella hän tapaa Parthenopen, joka on käymässä Heraionissa äitinsä kanssa. Metiokhos ja Parthenope osallistuvat pitoihin, joihin osallistuvat myös runoilija Ibykos ja filosofi Anaksimenes. He keskustelevat filosofisesti eroksen eli rakkauden luonteesta.
Parthenope taivuttaa äitinsä suostumaan avioliittoon Metiokhoksen kanssa uhkaamalla tehdä itsemurhan. Äidin kuoleman jälkeen Polykrates kuitenkin muuttaa mielensä. Kun Polykrates kuolee sodassa, uudeksi tyranniksi nousee Maiandros. Hän heittää rakastavaiset vankilaan. Kun Parthenope torjuu Maiandroksen kosiskelut, tyranni myy tytön orjaksi. Niin Parthenope päätyy erilaisiin seikkailuihin muun muassa Persiaan, Sisiliaan ja Etelä-Italiaan. Neljä vuotta orjana palveltuaan hän kertoo tarinansa isännälleen, joka on mahdollisesti Rhegionin tyranni Anaksilas, ja vapautuu.
Myös Metiokhos kokee seikkailuja, mahdollisesti Parthenopea etsiessään. Ei tiedetä, päätyikö pari jälleen yhteen. On mahdollista, että Parthenope kuolee, jolloin romaanissa ei olisi ollut muille saman ajan romaaneille tyypillistä onnellista loppua.
Persialaisessa versiossa Parthenope on Adhra, Metiokhos Wamiq ja Polykrates Folikrat.
Lähteet
Kirjallisuutta
Metiochus and Parthenope. Teoksessa Metiochos and Parthenope. Teoksessa
Luokka:Antiikin kreikkalaiset romaanit Luokka:Kadonneet kirjat Luokka:Rakkausromaanit