thumb|Muistomerkin kivilaatta. Kyösti Wilkunan teksti. thumb|Muistomerkin kivilaatta, jossa Sakari Topeliuksen teksti. thumb|Muistomerkin ympäriltä on kaadettu sitä ympäröineet kuuset, ilmeisesti vuonna 2018. Napuen taistelun muistomerkki on suomalaisen arkkitehti ja kuvataiteilija Matti Visannin (joka tuolloin käytti vielä sukunimeä Björklund) suunnittelema Napuen taistelun muistoksi tehty monumentaaliteos Isonkyrön Napuen kylässä. Muistomerkki on paljastettu 10. heinäkuuta 1920.
Muistomerkki Muistomerkin ja sen ympäristön suunnittelu alkoi vuonna 1917. Matti Visannin suunnitelma edustaa hänen suosimaansa monumentaalisuutta ja symmetriaa. Maantieltä muistomerkille nouseva kivipylväin ja ketjuin reunustettu pitkä käytävä ja kiviportaat sen päässä luovat perspektiivin, joka korostaa muistomerkin jyhkeyttä.
Teoksen keskiö on kallio, joka oli toiminut taistelun muistopaikkana jo aikaisemmin. Visannin suunnittelemassa muistomerkissä kallion eteen on rakennettu lohkokivimuurin tukema hiekkapintainen pengerrys sinne johtavine portaineen. Kallioon on kiinnitetty Suomen vaakunaleijona. Kivimuuriin on upotettu kaksi kivistä tekstilaattaa.
Vasemmanpuoleiseen laattaan on hakattu Sakari Topeliuksen sanat:
Oikeanpuoleisessa laatassa on Kyösti Wilkunan sanat:
Muistomerkin paljastustilaisuudessa heinäkuussa 1920 esitettiin ensi kerran kuoroversiona Heikki Klemetin isänmaallinen laulu ”Oi kallis Suomenmaa”, jota tilaisuudessa väitettiin isonvihan ajalta peräisin olevaksi lauluksi.Jussi-Pekka Aukia: 1919: Mitä tehdä muotopuolella kansanmarssilla? Sotilasmusiikki-blogi 30.3.2018. Viitattu 26.7.2021.
Napuen taistelu Napuen taistelu oli suuren Pohjan sodan viimeiseksi jäänyt iso kenttätaistelu, joka käytiin 19. helmikuuta 1714 Napuen ja sen naapurikylien alueilla. Ruotsalaisjoukot olivat joutuneet perääntymään 17. lokakuuta 1713 käydyssä Kostianvirran taistelussa. Venäläiset olivat etenemässä kohti Pohjanmaata, ja kenraali Armfelt päätti kohdata vihollisen Isossakyrössä. Venäläisjoukkojen vahvuus oli suomalaisiin verrattuna noin kaksinkertainen. Napuen taistelusta tuli sodan verisin, Armfeltin joukoista kaatui noin 3 000 miestä ja 500 joutui vangiksi.
Taistelun muut muistomerkit Myös Vähänkyrön kirkkomaalla on Napuen taistelun muistomerkki; se on paljastettu vuonna 1979. Laihian Napuen puistossa on taistelussa kaatuneiden muistomerkki, joka on paljastettu vuonna 1925. Napuen taistelussa kaatuneiden joukkohaudalle Isonkyrön vanhan kirkon hautausmaalle on paljastettu muistokivi vuonna 1984. Ylistaron sankarihautausmaalla on taistelun ylistarolaisten uhrien muistolaatta, joka paljastettiin vuonna 2015.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomen muistomerkit Luokka:Suuri Pohjan sota Luokka:Isonkyrön rakennukset ja rakennelmat Luokka:Isonkyrön kulttuuri Luokka:Etelä-Pohjanmaan nähtävyydet