thumb|Runoilijaliiton jäseniä: Gottfried August Bürger, Christian Stolberg, Friedrich Leopold Stolberg, Ludwig Christoph Heinrich Hölty, Johann Heinrich Voss (ylhäältä ja vasemmalta).|403x403px Göttingenin runoilijaliitto () oli vuosina 1772–1775 toiminut nuorten saksalaisten runoilijoitten ryhmä, joista monet opiskelivat Göttingenin yliopistossa. 1700-luvun Saksassa toiminut luontoa palvova kirjallisuusryhmä oli kallellaan Sturm und Drang -liikkeen suuntaan.
Göttingenin runoilijaliiton perustivat 12. syyskuuta 1772 Johann Heinrich Voß, Ludwig Christoph Heinrich Hölty, Johann Martin Miller, Gottlieb Dieterich von Miller, Johann Friedrich Hahn ja Johann Thomas Ludwig Wehrs Kerstlingeröderin niittyalueella Göttingenin metsässä lähellä Göttingenin yliopistokaupunkia.
Perustajajäsenet olivat tavanneet osittain kirjoittamalla kirjallisuuslehti Göttinger Musenalmanachiin, jonka Heinrich Christian Boie perusti vuonna 1770, ja osittain yhteisten opintojensa kautta Göttingenin yliopistossa. Vuodesta 1772 lähtien Musenalmanachista tuli runoilijaliiton äänitorvi. Jäsenet olivat itse koonneet runojaan käsin kirjoitettuun, kaksiosaiseen "Bundesbuchiin". Tätä runokokoelmaa toimitettiin ja kommentoitiin ensimmäisen kerran täysin vasta vuonna 2006. ”Bundesbuch” tarjoaa täydellisen katsauksen runoilijaliiton piirin runouteen ja paljastaa jälleen palan 1700-luvun runouden historiaa.
Vaikka heidän luonto-innostuksensa, vastapainona valistuksen rationalismille, edustaa tiettyä yhteyttä Sturm und Drang -liikkeeseen, Göttingenin runoilijaliittoa ei voida tällä hetkellä luokitella selkeästi Sturm und Drangin tai valistuksen ajan kirjallisuuden sisälle. Kirjallisuudentutkijat ovat tästä eri mieltä. pienoiskuva|Göttinger Musenalmanachin kansilehti 1786 Göttingeniläiset löysivät runoilija Friedrich Gottlieb Klopstockista isähahmon. Heidän kunnioituksensa häntä kohtaan samanaikaisesti etäännytti heidät runoilja ja prosaisti Christoph Martin Wielandista ja tämän ironisesta, harkitsevasta tyylistä. Klopstockin syntymäpäivänä 2. heinäkuuta 1773, jota runoilijaliiton jäsenet juhlivat laajasti, järjestettiin Wielandin teosten polttaminen. Myös Wielandin muotokuva heitettiin tuleen ja poltettiin "executio in effigie" eli "rangaistuksena kuvaa vastaan" ("[...] Jälkeenpäin [...] söimme, joimme punssia ja lopuksi poltimme Wielandin Idrisin ja hänen kuvansa.")
Nimi "Hainbund" juontaa juurensa Klopstockin oodiin "Der Hügel und der Hain" (Kukkula ja lehto). Toinen isähahmo, vaikkakaan ei liiton jäsen, oli Gottfried August Bürger. Bürger toimi oikeussihteerinä Altengleichenin hovissa Gelliehausenissa. Häntä ja Ludwig Höltyä pidetään myös saksalaisen taideballadin perustajina. Friedrich Klopstockia juhlittiin koko Göttingenissä vuonna 1774 liiton jäsenten toimesta. Vuonna 1775 runoilijaliitto hajosi, koska sen jäsenet suorittivat opintonsa loppuun yliopistossa ja lähtivät Göttingenistä.
Jäsenet Heinrich Christian Boie, runoilija ja kustantaja Ernst Brückner (1746–1805), teologi ja oppinut Carl Christian Clauswitz (1734–1795), saksalais-tanskalainen virkamies Carl August Wilhelm von Closen (n. 1754–1776), oikeustieteen opiskelija ja maisteri Carl Friedrich Cramer (1752–1807), teologi, kirjakauppias, kääntäjä, journalisti ja musiikinkirjoittaja Christian Hieronymus Esmarch (1752–1820), virkamies Schack Hermann Ewald (1745–1822), virkamies ja tiedottaja Johann Friedrich Hahn (1753–1779), lyyrikko Ludwig Christoph Heinrich Hölty (1748–1776), suosittu runoilija Johann Anton Leisewitz (1752–1806), näytelmäkirjailija ja juristi Johann Martin Miller (1750–1814), teologi ja näytelmäkirjailija Gottlieb Dieterich von Miller (1753–1822), juristi Christian zu Stolberg-Stolberg, kääntäjä ja lyyrikko Friedrich Leopold zu Stolberg-Stolberg, runoilija, kääntäjä ja juristi Johann Heinrich Voss, runoilija, kääntäjä ja korkeakouluopettaja Johann Thomas Ludwig Wehrs (1751–1811), teologi
He liittoutuivat vastustamaan Christoph Martin Wielandin edustamaa ranskalaista klassismia ja elvyttämään perisaksalaista, "teutonista" bardirunoutta ja kuntoa esikuvanaan Friedrich Gottlieb Klopstock. Heidän äänenkannattajansa oli vuonna 1770 perustettu Göttinger Musenalmanach,Göttingenin runoilijaliitto, Tietosanakirja osa 3, palsta 1687, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911 jota toimittivat runoilija, kustantaja Heinrich Christian Boie (1744–1806) ja näytelmäkirjailija, lyyrikko Friedrich Wilhelm Gotter (1746–1797).
Liittoa lähellä olleet
Gottfried August Bürger (1747–1794), runoilija Matthias Claudius (1740–1815), runoilija ja toimittaja Leopold Friedrich Günther von Goeckingk (1748–1828), runoilija, tiedottaja, Kuurinmaan lähetystöneuvos ja Preussin virkamies Friedrich Wilhelm Gotter (1746–1797), kirjailija ja runoilija Friedrich Gottlieb Klopstock (1724–1803), runoilija Joseph Martin Kraus (1756–1792), saksalais-ruotsalainen säveltäjä, Kustaa III:n hovikapellimestari ja Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian johtaja Christian Gottlob Neefe (1748–1798), säveltäjä, urkuri, kapellimestari ja musiikkitieteilijä Christian Adolph Overbeck (1755–1821), diplomaatti, runoilija, valistuksen ajan ajattelija ja Lyypekin hansakaupungin pormestari Gottlob Friedrich Ernst Schönborn (1737–1817), diplomaatti Tanskan hovin palveluksessa Christian Friedrich Daniel Schubart (1739–1791), runoilija, urkuri, säveltäjä ja journalisti Johann Gottfried Friedrich Seebach (n. 1747–1773) Anton Matthias Sprickmann (1749–1833), kirjailija ja lakimies
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Saksan kirjallisuus Luokka:Kirjallisuusseurat Luokka:Runous