Kiinalainen kalenteri viittaa kiinalaisessa kulttuurissa käytettyihin ajan määrittelemisen keinoihin. Kiinalaisessa kulttuurissa käytetään länsimaisen gregoriaanisen kalenterin rinnalla perinteistä kiinalaista kalenteria (), joka on lunisolaarinen eli kuu-aurinkokalenteri.
Historiaa Kuu-aurinkokalenteri otettiin käyttöön nykyisen Kiinan alueella jo noin 2000-luvulla eaa. Kalenteriin viittaavia merkintöjä löytyy esimerkiksi ennustamiseen käytetyistä oraakkeliluukirjoituksista, jotka on ajoitettu noin vuosille 1600–1040 eaa.
Perinteisen kuu-aurinkokalenterin merkitys ei liittynyt pelkästään juhlapäivien laskemiseen vaan myös tiiviisti maatalouteen ja vuodenkierron seuraamiseen. Kalenterien yksityinen tuotanto kiellettiin Kiinassa 800-luvulla ja siitä tehtiin keisarillinen monopoli. Keisarilliset astronomit laskivat kiinalaisen uudenvuoden päivämäärän ja ennustivat muita astronomisia tapahtumia, kuten kuunpimennyksiä. Kalenterit lähetettiin ympäri Kiinaa vuoden alussa.
Myös Kiinaan 1500-luvun lopulla saapuneet jesuiitat pyrkivät Ming-dynastian keisarien suosioon nimenomaan astronomian taidoillaan. Jesuiitat jatkoivat hoviastronomeina myös Qing-dynastian aikana.
Gregoriaaninen kalenteri otettiin virallisesti käyttöön Kiinan tasavallan perustamisen myötä vuonna 1912. Se on myös nykyisin Kiinan kansantasavallan virallinen kalenterijärjestelmä.
Aurinkokalenteri
Aurinkokalenteri perustuu Maan kiertoon Auringon ympäri tai kuten kiinalaiset sen näkivät, auringon kulkuun pitkin ”Keltaista polkua” eli ekliptikaa. Sen neljä kulmaa ovat talvipäivänseisaus, kevätpäiväntasaus, kesäpäivänseisaus ja syyspäiväntasaus. Näin saadut vuoden neljä osaa on jaettu kolmeen yhtä pitkää jaksoon ja tuloksena on 12 kuukautta.
Aurinkokalenterin kuukaudet on jaettu kahteen osaan. Kuun alkupuoli on jie 節 ja jälkipuoli qi 氣.
Aurinkojaksot (jieqi 節氣, kirjaimellisesti sään solmukohta) on edelleen jaettu kolmeen, noin viiden päivän mittaiseen osaan (hou 候). Vuodessa on 72 houta.
Teoriassa jokainen hou sisältää viisi päivää. Vuorokaudessa on 12 tuntia (shí 時). Viiden päivän jakso käsittää 60 shitä. Todellisuudessa se, että vuoden pituus on noin 365,25 päivää eikä 360 päivää, aiheuttaa sen, että jokainen aurinkokalenterin osa on hieman pidempi kuin teoreettinen ihanne.
Aurinkokalenteria on kutsuttu myös maanviljelijän kalenteriksi, koska se auttoi maanviljelijöitä ajoittamaan maatyöt.
Ekliptikan aste Jieqi 節氣 Gregoriaaninen päivä (noin) Käännös 315° 立春 lìchūn 4.2. Kevään alku 330° 雨水 yǔshuǐ 19.2. Sadevesi 345° 啓蟄 qǐzhé (驚蟄 jīngzhé) 5.3. Hyönteiset heräävät 0° 春分 chūnfēn 21.3. Kevätpäiväntasaus 15° 清明 qīngmíng 5.4. Kirkas-kuulas 30° 穀雨 gǔyǔ (tai -yù) 20.4. Viljasateet 45° 立夏 lìxià 6.5. Kesän alku 60° 小滿 xiǎomǎn 21.5. Pieni täyttyminen 75° 芒種 mángzhòng (tai -zhǒng) 6.6. Vihneiden kasvu 90°夏至 xiàzhì 21.6. Kesäpäivänseisaus 105° 小暑 xiǎoshǔ 7.7. Pieni helle 120° 大暑 dàshǔ 23.7. Kova helle 135° 立秋 lìqiū 7.8. Syksyn alku 150° 處暑 chùshǔ 23.8. Helteen varasto 165° 白露 báilù 8.9. Valkoinen kaste 180° 秋分 qiūfēn 23.9. Syyspäiväntasaus 195° 寒露 hánlù 8.10. Kylmä kaste 210° 霜降 shuāngjiàng 23.10. Kuura laskeutuu 225° 立冬 lìdōng 7.11. Talven alku 240° 小雪 xiǎoxuě 22.11. Vähän lunta 255° 大雪 dàxuě 7.12. Paljon lunta 270° 冬至 dōngzhì 22.12. Talvipäivänseisaus 285° 小寒 xiǎohán 6.1. Pikkupakkanen 300° 大寒 dàhán 20.1. Kova pakkanen
Kuukalenteri
Kuukalenteri perustuu Kuun vaiheisiin.
Kuukalenterin mukainen kuukausi on kahden uudenkuun välinen aika. Kuuvuoden alku on toinen uusikuu talvipäivänseisauksen jälkeen.
Kiinalaiset kuukalenterin mukaiset vuodet 1924–2044
Päivät ovat kiinalaisen aikavyöhykkeen (UTC+08:00) mukaan laskettuja. Joissakin tapauksissa tarkka uuden kuun aika saattaa osua Suomen aikavyöhykkeellä (UTC+02:00) edellisen vuorokauden puolelle.
5.2.1924 - 23.1.19252.2.1984 - 19.2.198524.1.1925 - 11.2.192620.2.1985 - 8.2.198612.2.1926 - 1.2.19279.2.1986 - 28.1.19872.2.1927 - 21.1.192829.1.1987 - 16.2.198822.2.1928 - 8.2.192917.2.1988 - 5.2.19899.2.1929 - 28.1.19306.2.1989 - 25.1.199029.1.1930 - 16.2.193126.1.1990 - 13.2.199117.2.1931 - 5.2.193214.2.1991 - 2.2.19926.2.1932 - 24.1.19333.2.1992 - 21.1.199325.1.1933 - 13.2.193422.1.1993 - 9.2.199414.2.1934 - 2.2.193510.2.1994 - 30.1.19953.2.1935 - 23.1.193631.1.1995 – 18.2.199624.1.1936 - 10.2.193719.2.1996 - 6.2.199711.2.1937 - 30.1.19387.2.1997 - 27.1.199831.1.1938 - 18.2.193928.1.1998 - 15.2.199919.2.1939 - 7.2.194016.2.1999 - 4.2.20008.2.1940 - 26.1.19415.2.2000 - 23.1.200127.1.1941 - 14.2.194224.1.2001 - 11.2.200215.2.1942 - 3.2.194312.2.2002 - 31.1.20034.2.1943 - 24.1.19441.2.2003 - 21.1.200425.1.1944 - 11.2.194522.1.2004 - 8.2.200512.2.1945 - 1.2.19469.2.2005 - 28.1.20062.2.1946 - 21.1.194729.1.2006 - 17.2.200722.1.1947 - 9.2.194818.2.2007 - 6.2.200810.2.1948 - 28 .1.19497.2.2008 - 25.1.200929.1.1949 - 15.2.195026.1.2009 - 13.2.201016.2.1950 - 5.2.195114.2.2010 - 2.2.20116.2.1951 - 25.1.19523.2.2011 - 22.1.201226.1.1952 - 13.2.195323.1.2012 - 9.2.201314.2.1953 - 2.2.195410 .2.2013 - 30.1.20143.2.1954 - 23.1.195531 .1.2014 - 18.2.201524.1.1955 - 10.2.195619.2.2015 - 7.2.201611.2.1956 - 29.1.19578.2.2016 - 27.1.201730.1.1957 - 17.2.195828.1.2017 - 18.2.201818.2.1958 - 06.2.195919.2.2018 - 4.2.20197.2.1959 - 27.1.19605.2.2019 - 24.1.202028.1.1960 - 14.2.196125.1.2020 - 11.2.202115.2.1961 - 4.2.196211.2.2021 - 31.1.20225.2.1962 - 24.1.19631.2.2022 - 21.1.202325.1.1963 - 12.2.196422.1.2023 - 9.2.202413.2.1964 - 31.1.196510.2.2024 - 28.1.20251.2.1965 - 20.1.196629.1.2025 - 16.2.202621.1.1966 - 8.2.196717.2.2026 - 5.2.20279.2.1967 - 29.1.19686.2.2027 - 25.1.202830.1.1968 - 15.2.196926.1.2028 - 12.2.202916.2.1969 - 5.2.197013.2.2029 - 2.2.20306.2.1970 - 25.19713.2.2030 - 22.1.203126.1.1971 - 14.2.197223.1.2031 - 10.2.203215.2.1972 - 2.2.197311.2.2032 - 30.1.20333.2.1973 - 23.1.197431.1.2033 - 18.2.203424.1.1974 - 10.2.197519.2.2034 - 7.2.203511.2.1975 - 30.1.197608.2.2035 - 27.1.203631.1.1976 - 17.2.197728.1.2036 - 14.2.203718.2.1977 - 6.2.1978 15.2.2037 - 3.2.20387.2.1978 - 27.1.1979 4.2.2038 - 23.1.203928.1.1979 - 15.2.1980 24.1.2039 - 11.2.204016.2.1980 - 4.2.1981 12.2.2040 - 31.1.20415.2.1981 - 24.1.1982 1.2.2041 - 21.1.2042 25.1.1982 – 12.2.1983 22.1.2042 - 9.2.204313.2.1983 - 01.2.1984 10.2.2043 - 29.1.2044
Kuukausia kutsutaan normaalisti niiden järjestysnumeroilla: ensimmäinen kuukausi, toinen kuukausi jne.
Kuukausi Käännös 正月 zhēngyuè pääkuukausi 二月 èryuè toinen kuukausi 三月 sānyuè kolmas kuukausi 四月 sìyuè neljäs kuukausi 五月 wǔyuè viides kuukausi 六月 liùyuè kuudes kuukausi 七月 qīyuè seitsemäs kuukausi 八月 bāyuè kahdeksas kuukausi 九月 jiǔyuè yhdeksäs kuukausi 十月 shíyuè kymmenes kuukausi 十一月 shíyīyuè yhdestoista kuukausi 十二月 shíèryuè kahdestoista kuukausi
Kiinalaiset ovat nimenneet vuosituhansien saatossa kuukausia myös luonnon kiertokulun mukaan. Tässä on esimerkkinä yksi nimilista.
Kk. Nimi Käännös1 正月 zhēngyuè pääkuukausi2 杏月 xìngyuè aprikoosikuukausi3 桃月 táoyuè persikkakuukausi4 梅月 méiyuè luumukuukausi5 榴月 liúyuè granaattiomenakuukausi6 荷月 héyuè lootuskuukausi7 蘭月 lányuè orkideakuukausi8 桂月 guìyuè kassiakanelikuukausi9 菊月 júyuè krysanteemikuukausi10 良月 liángyuè hyvä kuukausi11 冬月 dōngyuè talvikuukausi12 臘月 làyuè viimeinen kuukausi
Suurin osa perinteisistä kiinalaisista juhlista vietetään kuukalenterin mukaan.
Kalenterien yhdistäminen
Koska Auringon ja Kuun kierrot ovat eri pituiset, kaikki kansat, jotka käyttivät molempia ajan laskemiseen, joutuivat luomaan menetelmän, joka ajoittain synkronisoi niille pohjautuvat ajanlaskut keskenään. Kiinalaisilla on vuosituhansien aikana ollut useampia erilaisia sääntöjä asiasta. Nykyään 19 vuoden jakson (Metonin jakson) kuluessa kuukalenteriin lisätään yhteensä seitsemän lisäkuukautta, jotta se pysyisi tahdissa aurinkokalenterin kanssa.
Varsinainen käytössä oleva kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistelmä. Sitä nimitetään muun muassa maanviljelyskalenteriksi (農历 nónglì) tai vanhaksi kalenteriksi (舊历 jiùli) erona uuteen länsimaiseen kalenteriin (西历 xīlì). Nykyisin gregoriaaninen kalenteri on virallinen kalenteri, mutta alkuperäisellä kiinalaisella kalenterilla on yhä suuri merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä Itä-Aasiassa.
Vuosi
Aurinkokalenterin vuosi (岁 suì) alkaa jiellä Kevään alku (立春 lìchūn), joka on aina helmikuun 3., 4. tai 5. päivä. Kevään alku aloittaa yín (寅)-kuukauden, joka on vuoden ensimmäinen kuukausi.
Kuukalenterin vuoden (年 nián) alku on toinen uusikuu talvipäivänseisauksen jälkeen. Sen päivämäärä gregoriaanisessa kalenterissa vaihtelee tammi–helmikuun puitteissa. Kuukalenterin vuodenvaihde on virallisen uudenvuodenjuhlan aika. Vuoden ensimmäinen kuukausi on ensimmäinen kuukausi eli pääkuukausi (正月 zhēngyuè).
Eri vuosista käytetään eläinten nimiä, jotka toistuvat joka 12. vuosi seuraavasti (alkaen kiinalaisesta uudenvuodenpäivästä tammikuun lopulla tai helmikuussa) :
19001912192419361948196019721984199620082020203220442056206820802092Rotan vuosi19011913192519371949196119731985199720092021203320452057206920812093Härän vuosi19021914192619381950196219741986199820102022203420462058207020822094Tiikerin vuosi19031915192719391951196319751987199920112023203520472059207120832095Jäniksen vuosi19041916192819401952196419761988200020122024203620482060207220842096Lohikäärmeen vuosi19051917192919411953196519771989200120132025203720492061207320852097Käärmeen vuosi19061918193019421954196619781990200220142026203820502062207420862098Hevosen vuosi19071919193119431955196719791991200320152027203920512063207520872099Vuohen vuosi19081920193219441956196819801992200420162028204020522064207620882100Apinan vuosi19091921193319451957196919811993200520172029204120532065207720892101Kukon vuosi19101922193419461958197019821994200620182030204220542066207820902102Koiran vuosi19111923193519471959197119831995200720192031204320552067207920912103Sian vuosi
Ganzhi
Gānzhīn (干支, runko-oksa) vanhin osa on ollut käytössä tuhansia vuosia. Se koostuu taivaallisista rungoista ja maallisista oksista. Se tunnetaan myös nimellä jiazi.
Taivaalliset rungot
Vanhimmat tunnetut ajan laskemiseen käytetyt merkit ovat kymmenen taivaallista runkoa (天干, pinyin: tiāngān). Niillä laskettiin 10-päiväisen viikon päiviä. 2000-luvun alkuvuosina tehdyt arkeologiset löydöt antavat ymmärtää, että näitä merkkejä on käytetty jo noin 7000 vuotta sitten. Shang-dynastian aikana ainakin kuninkaat nimettiin syntymäpäivänsä rungon nimellä.
Taivaalliset rungot edustavat viiden elementin yin- ja yang-vaiheita.
TaivaallisetrungotPinyinYin-yang 阴阳Wuxing 五行1甲jiǎ阳 (yang)木 puu2乙yǐ阴 (yin)木 puu3丙bǐng阳 (yang)火 tuli4丁dīng阴 (yin)火 tuli5戊wù阳 (yang)土 maa6己jǐ阴 (yin)土 maa7庚gēng阳 (yang)金 metalli8辛xīn阴 (yin)金 metalli9壬rén阳 (yang)水 vesi10癸guǐ阴 (yin)水 vesi
Maalliset oksat
12 maallista oksaa (地支, pinyin: dìzhī) ovat taivaallisia runkoja nuorempi ajanlaskumenetelmä. Oletetaan, että se on saanut alkunsa Jupiterin noin 12-vuotisen kierron vuosien laskemisesta. Jupiteria kutsutaan myös vuositähdeksi (歳星, pinyin: Suìxīng). Maalliset oksat ovat ns. vasta-Jupiter eli ne kulkevat päinvastaiseen suuntaan kuin Jupiter.
Kahdentoista luku on tehnyt oksista vuoden 12 kuukauden luonnollisen nimeäjän. Myös vuorokausi jaettiin 12 tuntiin (yhden tunnin kesto on kaksi länsimaista tuntia), joten myös ne oli helppo nimetä oksien mukaan.
Historiallisena aikana maalliset oksat ja ilmeisesti muilta kansoilta opittu 12 eläimen järjestelmä (dodekaoros) rinnastettiin niin, että zi vastaa rottaa, chou härkää jne. Nämä eläimet ovat samat, joita käytetään myös vuosien niminä.
MaallisetoksatPinyinEläinWuxing 五行KuukausiKaksoistunti子zǐRotta 鼠 shǔ水 vesi11.(talvipäivänseisaus)23-1(keskiyö)丑chǒuHärkä 牛 niú土 maa12.1-3寅yínTiikeri 虎 hǔ木 puu1.3-5卯mǎoJänis 兔 tù木 puu2.(kevätpäiväntasaus)5-7辰chénLohikäärme 龍 lóng土 maa3.7-9巳sìKäärme 蛇 shé火 tuli4.9-11午wǔHevonen 馬 mǎ火 tuli5.(kesäpäivänseisaus)11-13(keskipäivä)未wèiVuohi 羊 yáng土 maa6.13-15 申shēnApina 猴 hóu金 metalli7.15-17酉yǒuKana 雞jī金 metalli8.(syyspäiväntasaus)17-19戌xūKoira 狗 gǒu土 maa9.19-21亥hàiSika 豬 zhū水 vesi10.21-23
Jiazi-kalenteri