Suomen Metsä- ja Uittotyöväen Liitto (SMUL) oli vuosina 1946–1960 toiminut ammattiliitto. SMUL kuului Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliittoon vuosina 1946–1949. Liitto julkaisi lehteä Savotan Sana (1954–1956).

Liitossa enemmistön muodostivat kommunistien ja kansandemokraattien kannattajat.Bergholm 2005, s. 201. Jäsenistön vaihtuvuus oli erittäin suurta, koska metsä- ja uittoalat olivat kausitöitä. Kauden loppuminen merkitsi usein myös alan ja liiton vaihtoa.Bergholm 2005, s. 204.

Ammatillisen edunvalvonnan ohella liitto järjesti muun muassa tukkilaiskisoja.

Historia Perustaminen ja alkuvuodet

SAK teki toukokuussa 1945 periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomen Puutyöväen Liittoon järjestäytyneiden metsätyöläisten tuli muodostaa oma liittonsa.Bergholm 2005, s. 71. Mukaan uuteen liittoon tulivat myös aiemmin (yhdessä työnjohtajien kanssa) Metsätalousammattiliitossa toimineet työntekijät.Bergholm 2005, s. 120.

SMUL:n perustava kokous pidettiin puuliiton edustajakokouksen yhteydessä. Kokoukseen osallistuneet metsä- ja uittotyöläiset perustivat uuden liiton HTY:n talossa 25. huhtikuuta. Edustettuina oli 140 osastoa. SPL:n 273 osastosta 172 ilmoitti siirtyvänsä SMUL:ään. Liitto aloitti varsinaisen toimintansa 1. heinäkuuta. Samalla aloitti toimintansa liiton sairaus- ja hautausapukassa.

Syksyllä 1947 maalaisliittolaiset alkoivat perustaa Pohjois-Suomessa metsäajo- ja hakkuumiesten osastoja, jotka kilpailivat SMUL:n kanssa jäsenistä. Rovaniemellä joulukuussa perustettu Metsäajo- ja hakkuumiesten piiriliitto edusti ennen kaikkea talvisin omilla hevosillaan ajoja tehneitä paikallisia maanviljelijöitä. Piiriliitto väitti etelän hevosmiesten vieneen Pohjolan miehille kuuluneet työt ja se tavoitteli järjestelmää, jossa muualta tulleet pääsisivät töihin vasta paikallisten jälkeen.Bergholm 2005, s. 174–175.

Kemin veritorstai ja erottaminen SAK:sta

Kesällä 1949 käynnistyi lakkoaalto Pohjois-Suomen jokien erottelutyömailla. Kemissä selkkaus laajeni paikalliseksi yleislakoksi, mutta lakkolaiset eivät saaneet SAK:lta työtaistelulupaa. Työläiset hylkäsivät työnantajien esittämän (alussa esitetyt vaatimukset sisältäneen) tarjouksen ja jatkoivat lakkoa esittäen uusia vaatimuksia. Lakon pitkittyessä muodostui massiivinen tukkisuma, jonka purkamiseksi Sosiaaliministeriö uhkasi julistaa työt valtalain nojalla hätätöiksi. Sosialidemokraattienemmistöinen SAK:n työvaliokunta vaati 13. elokuuta SMUL:lta taistelun lopettamista.Bergholm 2005, s. 232–237, 242.

Uittotyöläisten jyrkkä linja oli seurausta SKP:n antamista ohjeista. Puolue valmisteli samanaikaisesti yleistä palkankorotus- ja hallituksenkaatamisliikettä, johon myös SMUL:n oli tarkoitus osallistua. SMUL ja kuusi muuta kommunistijohtoista liittoa aloittivat valtakunnalliset toimenpiteet 17.–18. elokuuta ja muodostivat Ammattiliittojen yhteisen lakkotoimikunnan. Fagerholmin hallitus julisti Kemin erottelutyömaan avoimeksi, jolloin lakkolaiset 18. elokuuta pyrkivät poistamaan rikkurit työstä, mikä johti konfliktiin poliisin kanssa. Yhteenotto sai nimen Kemin veritorstai, kun kaksi työläistä kuoli sen seurauksena. 63 työläistä sai myöhemmin tuomion kapinasta.Bergholm 2005, s. 242–244.

19. elokuuta SAK antoi viimeisen varoituksen SMUL:lle ja kolmelle muulle liitolle, jotka kuitenkin jatkoivat lakkojaan. SMUL erotettiin SAK:sta valtuuston ylimääräisessä kokouksessa 4.–6. syyskuuta yhdessä kuuden muun liiton kanssa äänin 69–42.Bergholm 2005, s. 245. Keskusliitto asetti syyskuussa toimikunnan selvittämään SMUL:n paluun edellytyksiä. Sosialidemokraattien mielestä edellytyksiä ei kuitenkaan ollut, vaikka liitto oli myöntynyt aiempiin ehtoihin. Liiton velat (SAK:lle) arvioitiin niin suuriksi, ettei se pystyisi niistä selviytymään. Paluuta eivät suositelleet myöskään työvaliokunnan lokakuussa perustetut tutkijajaostot. 18. joulukuuta pidetty SAK:n valtuuston kokous päätti äänin 57–37 antaa SMUL:n ja Suomen Kuljetustyöntekijäin Liiton alojen järjestysvastuun muille liitoille. Metsä- ja uittotyöläisiä kehotettiin jatkossa liittymään Suomen Maa- ja Sekatyöväen Liittoon. Työnantajat haastoivat SMUL:n työtuomioistuimeen, joka alkuvuonna 1950 päätti purkaa liiton työehtosopimukset tulkittuaan lakot sopimusten vastaisiksi. Lisäksi liitolle määrättiin sakkoja. Työnantajat eivät jatkossa suostuneet tekemään työehtosopimuksia SMUL:n kanssa.Bergholm 2005, s. 253–255.

1950-luku

Helmikuussa 1950 SMUL ja kuljetusliitto perustivat SKP:n aloitteesta SAK:n ulkopuolisten yhtenäisyyskomitean, joka sai Maailman ammattiyhdistysten liiton tuen.Bergholm 2005, s. 267, 329. Komitean puheenjohtajaksi valittiin SMUL:n K. Mäkinen ja sihteeriksi SKL:n Albert Oksanen. SMUL:stä toimikunnan jäseniksi tulivat lisäksi Kalle Pihlman ja Matti Peura. MAL yritti sovitella kiistaa, mutta sosialidemokraattien mukaan vasemmistojohtoinen maailmanliitto puuttui SAK:n sisäisiin asioihin sopimattomalla tavalla.Bergholm 2005, s. 252, 276, 329.

1950-luvulla SMUL:n osastot osallistuivat SAK:n ammatillisten paikallisjärjestöjen toimintaan vain, jos se oli tarpeen vasemmistoenemmistön turvaamiseksi.Bergholm 2005, s. 273.

SMUL:n toinen edustajakokous pidettiin 19.–20. helmikuuta 1955 Kajaanissa. Samassa yhteydessä järjestettiin ”metsätyöläisten ja pienviljelijäin maatakäsittävä neuvottelukokous”. Neuvottelukokous hyväksyi taloudellisen ja sosiaalisen ohjelman, joka laatijoiden mukaan vastasi kaikkien metsätyöläisten ja pientalonpoikain sekä koko maaseudun vähävaraisten etuja. Ohjelmassa vaadittiin muun muassa palkankorotuksia, metsäteollisuuden laajentamista ja sen jalostusasteen nostamista, puutavaraviennin lisäämistä, halpakorkoisia valtionlainoja asuntokurjuuden helpottamiseksi, maaseudun sähköistämistä ja infrastruktuurin kehittämistä, tulva-alueiden perkaus- ja pengerrystöitä, soiden kuivattamista viljelyksille, suuryhtiöiden ja keinottelijoiden maita pienviljelijöille, maatalouden koneellistamista, maaperän rikkauksien suurempaa hyötykäyttöä, parannuksia maaseutunuorison asemaan, verotuksen uudistamista pääomapainotteisempaan suuntaan ja verohelpotuksia, kahdeksan tunnin työpäivän voimaansaattamista metsä- ja uittoaloille, työttömyysvakuutuslain säätämistä, kämppälakien noudattamista sekä korvauksia työmatkoista, omien työkalujen käytöstä ja erillään perheestä asumisesta.

Neuvottelukokoukseen osallistui vierailijana muun muassa Neuvostoliiton metsätyöläisten ammattiliiton puheenjohtaja Ilja Novikov. SAK esitti vastalauseen jo ennen vierailua ja tapahtuneen jälkeen keskusliitto protestoi asiaa Neuvostoliiton ammattiliittojen keskusneuvostolle (VZSPS).Bergholm 2005, s. 434.

Helmikuussa 1956 SMUL antoi varauksettoman tukensa SAK:n julistamalle yleislakolle ja kehotti kaikkia metsätyöläisiä yhtymään siihen.

Vuoden 1955 liittokokouksessa liittotoimikunta valittiin kainuulaisten keskuudesta ja kokous esitti toivomuksen liittotoimiston siirtämisestä Helsingistä Kajaaniin. Osanottajien mielestä keskuksen tuli olla lähempänä varsinaisia metsätyöläisalueita. Liittovaltuusto päätti asiasta kesällä 1956 ja muutto osoitteeseen Linnankatu 2 toteutui lokakuun 1956 alussa.

Syksyllä 1959 SMUL ja Suomen Maaseututyöväen Liitto pääsivät sopimukseen yhdistymisestä, jossa SMUL lakkautti toimintansa ja maaliittoon palkattiin kaksi liiton entistä toimitsijaa. Metsä- ja uittotyöväen eheytymistä edisti molempien liittojen kehno taloudellinen tilanne sekä asiaan myönteisesti suhtautuneen Niilo Hämäläisen tulo maaliiton puheenjohtajaksi.Bergholm 2007, s. 105.

Puheenjohtajat Kalle Pihlman 1946–19xx Eeri Vänskä 195x

Sihteerit Emil Auer 1946–19xx K. Mäkinen 195x

Osastot Liittoon kuului vuonna 1948 yli 600 osastoa, joista suurimmat olivat Kymi (os. 1), Himanka (os. 9) ja Vaajakoski (os. 63).Tilitystaulukko SMUL:n osastojen lähettämistä III nelj. tilityksistä ja liiton suorittamista avustuksista, jotka ovat tulleet liittoon ajalla 1.10-31.12.-48 (SMUL 15.1.1949)

1 Kymi 2 Uimaharju 3 Sippola 4 Pihtipudas 5 Kelontekemä 6 Kittilän kirkonkylä 7 Kaukonen 8 Kallonkylä 9 Himanka 10 Reisjärvi 11 Pudas 12 Ruokojärvi 13 Lohiniva 14 Sieppijärvi 15 Honkola 16 Kursu 17 Meltaus 18 Tervola 19 Kurtakko 20 Kihlanki 21 Salmivaara 22 Joutsijärvi 23 Hietajärvi 24 Suolijärvi 25 Runkaus 26 Turtola 27 Pello 28 Ylimaa 29 Näljänkä 30 Lankojärvi 31 Pyhtää 32 Möhkö 33 Märäjälahti 34 Kainuu 35 Posion Kynsiperä 36 Lieviskä 37 Kymönkoski 38 Näätsaari 39 Kaltimo 40 Ilmo-Niinilahti 41 Konneveden kirkonkylän työhuonekunta 42 Konnevesi 43 Liperin saaristo 44 Ukkola 45 Valtimo 46 Kerälänkylä 48 Ii 49 Joensuu ja ympäristö 50 Kuusankoski 51 Kivalo 52 Vuonislahti 53 Luhalahti 54 Nurmes 55 Sonkajärvi 56 Soinlahti 57 Haapajärvi 58 Rautavaara 59 Oulu 60 Taimonniemi 61 Ruolahti 62 Pihlajavesi 63 Vaajakoski 64 Runni 65 Jakkukylä 66 Puukari 67 Nerkoo 68 Aavasaksa 69 Haukipudas 70 Tyrvää 71 Juojärvi 72 Lieksa 73 Vuorilahti 74 Keitele 75 Tossavanlahti 76 Äänekoski 77 Koivujärvi 78 Pielavesi 79 Simo 80 Leivonmäki 81 Sulkava Mäntynen 83 Säviä 84 Pyhäjoki 85 Viekki 86 Martonvaara 87 Säräisniemi 88 Kiesimä 89 Höljäkkä 90 Jaakonvaara 91 Palomäki 92 Laamala 93 Ristijärven kirkonkylä 94 Saaresmäki 95 Vuottolahti 96 Uvankylä 97 Vuolijoki 98 Saija 99 Keihärinkylän Muurue 100 Ylikiiminki 101 Hattuvaara 102 Mainua 103 Murtomäki 104 Vuoreslahti 105 Ristijärven Kaskenkylä 107 Ilomantsi 108 Löytänä 109 Korpilahden Muurajärvi 110 Talluskylä 111 Lahnaskylä 112 Rasinmäki 113 Lipinlahti 114 Horsma-aho 115 Saarivaara 116 Kivijärvi 117 Koivu 118 Posion Maaselkä 119 Taipaleenkylä 120 Koirakoski 121 Sotkamo 122 Parkua 123 Ristijärven Jokikylä 124 Saviaho 125 Jaatila 126 Längelmäki 127 Muonio 128 Katerma 129 Ruunaa 130 Orajärvi 131 Matovaara 132 Mieslahti 133 Etelä-Sotkamo 134 Sipistö 135 Soidinvaara 136 Juankoski 137 Ontojoki 138 Koriseva 139 Misinseutu 140 Ruhtinaansalmi 141 Itä-Karttula 142 Ähtäri 143 Ylikylä 144 Sammakkovaara 145 Kiehimä 146 Puumala 147 Öllölä 148 Kostamo 149 Juoksenki 150 Ranuan kirkonkylä 151 Tuhkakylä 152 Vuostimo 153 Ranuan Kelankylä 154 Kuhmon kirkonkylä 155 Kirvesvaara 156 Kairala 158 Pielisjärven Kontiovaara 159 Auhonkylä 160 Ivalo 161 Kaavi 162 Kurun Riuttanen 163 Kivilahti 164 Kinahmo 165 Simon Ylijokikylä 166 Pesiönkylä 167 Kortteinen 168 Kovero 169 Koli 170 Piso 171 Arpela 172 Myllykangas 173 Maarianvaara 174 Viitaniemi 175 Kuivajoki 176 Jormua 177 Jormoskylä 178 Kuivasalmi 179 Riistavesi 180 Tapio-Oinas 182 Pudasjärvi 183 Olhava 185 Harsumäki 186 Juuka 187 Pielisjärven Nurmijärvi 188 Niinivesi 189 Risteli 191 Korkeakoski 193 Kuivaniemen Ylipää 194 Loue 195 Pitkämäki 196 Korpijärvi 197 Sylväjä 198 Puokio 199 Ohravaara 200 Puolangan Kotila 201 Säyneinen 202 Riistavesi 203 Lehtovaara 204 Sodankylä 205 Pohjoislahti 206 Paisua 207 Väyrylä 208 Tervo 209 Särkijärvi 210 Vikajärvi 211 Puolangan Somero 212 Vaala 213 Sievi 214 Jyrkkä 215 Saunakylä 216 Vorna 217 Vanttausjärvi 220 Koskenniemi 221 Hukkajärvi 222 Rautalammin Saikari 223 Kotala 224 Länsi-Säviä 225 Kives 226 Paltamon Melalahti 227 Variskylä 228 Metsolahti 229 Unari 230 Savukoski 231 Nampa 232 Kutsu ja ympäristö 233 Kittilän Kuusajoki 234 Simon Alajokikylä 235 Perttaus 236 Pekkala 237 Keskijärvi 238 Patokoski 239 Liperin Leppälahti 240 Laivaniemi 241 Roi Taipaleenkylä 242 Pohjois-Parkano 243 Rytky 244 Utajärvi 245 Jaalanka 246 Vesanto 247 Kuuslahti 249 Ruutana 250 Revonkylä 251 Kestilä 252 Kianta 254 Lentiira 255 Komu-Kuusenmäki 256 Vaalajärvi 257 Kierinki 258 Jokikylä 259 Hiidenkylä 260 Etelä-Juva 261 Mäntyharju 263 Törmänmäki 264 Rahula 265 Heinälampi 266 Vimpeli 267 Alavieska 268 Asikkala 269 Jeesiö 270 Kaivanto 271 Kemijärven Räisälä 272 Multia 273 Petäjäkoski 274 Raanujärvi 275 Siltavaara 276 Särkilahti 277 Tohmo 278 Kiiminki 279 Pudasjärven Siurua 280 Lampaanjärvi 281 Puhos 282 Hoilola 283 Kiihtelys-Heinävaara