Islanti on kielellisesti hyvin eristäytynyt. Maan ylivoimaisesti puhutuin kieli on maan virallinen kieli, islanti (93,2% väestöstä).
Islanti ja islantilainen viittomakieli Vuoden 2011 perustuslain mukaan Islannin ainoa virallinen kieli on islanti. Kielen katsotaan olevan kansalaisten identiteetin muodostamisen kulmakivi, joka näkyy mm. lainasanojen välttelynä.
Islantilainen viittomakieli on tunnustettu vähemmistökieleksi. Laki takaa jokaiselle mahdollisuuden opiskella viittomakieltä, mikäli nämä itse käyttävät sitä tai se on jonkun läheisen ensisijainen kieli.
Tanska ja englanti Kouluissa opetetaan lähtökohtaisesti vieraina kielinä englantia (4. luokalta alkaen) ja tanskaa (7. luokalta alkaen). Yli 95 % peruskoululaisista opiskelee molempia kieliä. Ruotsin tai norjan perusteet jo entuudestaan hallitsevat oppilaat voivat opettajan luvalla opiskella näitä kieliä tanskan sijaan.
Islanti ja Tanska solmivat vuonna 1996 virallisen sopimuksen, jonka nojalla maat koordinoivat yhdessä tanskan kielen opetusta Islannissa. Käytännössä tämä näkyy esimerksiksi leirikouluina Tanskaan tai islantilaisopettajien lisäkoulutuksella. Islanti on ainoa maa, jossa tanska on pakollinen vieras kieli maan kouluissa. Vuoteen 1999 asti ensimmäinen koulujen vieras kieli oli tanska ja sitten vasta englanti.
Muut kielet Muut Islannissa käytettävät kielet ovat maahanmuuttajien äidinkieliä. Työn perässä Islantiin on muuttanut paljon puolalaisia, jotka ovat maan suurin vähemmistö. Puolaa puhuu noin 2,71% Islannin väestöstä. Reykjavíkissa toimii puolankielinen koulu, jonka taustalla toimii voittoatavoittelematon yhdistys.
Puolan lisäksi Islannissa puhutaan seuraavia kieliä: KieliOsuus väestöstäLiettua0,43%Englanti0,32%Saksa0,31%Tanska0,31%Portugali0,28%Filipino0,24%Thai0,17%Latvia0,14%Muut1,89%
Lähteet
*