Kielisaarella tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, jolla puhutaan jotain tiettyä kieltä, mutta sitä ympäröivällä alueella puhutaan jotain toista kieltä. Kielisaarelle jääneet puhujat eivät myöskään sulaudu valtaväestöön tai assimilaatio on tavallista hitaampaa.
Esimerkkejä kielisaarista pienoiskuva|Romanian unkarinkieliset kielisaaret merkitty tummanvihreällä. Romaniassa asuvat saksalaiset saivat jäädä maahan ja säilyttää koulujensa opetuskielen saksana jopa kommunistien noustua valtaan. Trendi Itä-Euroopassa oli, että saksankieliset vähemmistöt häädettiin toisen maailmansodan jälkeen. Toinen merkittävä vähemmistö ovat unkarilaiset, joiden kielisaari sijoittuu Keski-Romaniaan. Vuoden 2011 väestölaskennan mukaan Romaniassa asui 1,25 miljoonaa unkarinkielistä.. pienoiskuva|Itäfiisin puhuma-alue vaaleansinisellä. Saterland on itäfriisinkielinen kielisaari Ala-Saksin osavaltio Saksassa. Kielen puhujämäärä on kuitenkin laskussa: toisen maailmansodan päättyessä alueen asukkaista itäfriisiä puhui 80% väestöstä, mutta vuosituhannen alussa vastaava luku on 20%.. Puhujia on kaupungin raportin mukaan 2 250.
Kielisaaret Suomessa pienoiskuva|Ruotsinkieliset kielisaaret Suomessa. Vihreällä merkitty ns. uudet kielisaaret eli ruotsinkielisiä kouluja sisältävät suomenkieliset kunnat. Suomessa kielisaarilla tarkoitetaan usein suomenkielisiä alueita, joilla elää elinvoimainen ruotsinkielinen vähemmistö. Niiden syntymisen taustalla oli 1700–1800-luvuilla kiihtynyt teollistuminen, joka toi ruotsinkielisiä ihmisiä muun muassa Sisä-Suomeen. Tämän jälkeen nousi tarve perustaa ruotsinkielisiä kouluja lapsille..
Nykyään perinteisiksi ruotsinkielisiksi kielisaariksi lasketaan seuraavat kunnat: KuntaAsukasluku (2019)Ruotsinkielisten osuus Tampere238 1400,5% Kotka52 1260,9% Oulu205 4890,2% Pori83 9340,5% Suurin näistä on Tampere, jossa asuu noin 1 300 henkilöä, joiden rekisteröity äidinkieli on ruotsi.
Lähteet
Luokka:Sosiolingvistiikka