Kaarle Ludvig (); (30. heinäkuuta 1833 Schönbrunnin linna, Wien – 19. toukokuuta 1896 Schönbrunnin linna, Wien) oli Itävallan arkkiherttua ja keisari Frans Joosefin nuorempi veli, josta Habsburgin suvun nykyinen päähaara polveutuu.

Hän oli arkkiherttua Frans Ferdinandin isä, jonka murha vuonna 1914 oli laukaisi ensimmäisen maailmansodan.

Suku

Kaarle Ludvig oli arkkiherttua Frans Kaarlen (Franz Karl) ja Baijerin prinsessa Sophien kolmanneksi vanhin poika. Hänen vanhempia veljiään olivat Itävallan keisari Frans Joosef ja Meksikon keisari Maksimilian. Kuvernööri ja kruununperijä Kaarle Ludvig oli kiihkokatolilainen ja poliittisilta mielipiteiltään äärivanhoillinen. Hän oli vuosina 1855–1861 Tirolin ja Vorarlbergin kuvernöörinä, mutta erosi tehtävästä, kun keisarikunta siirtyi itsevaltiudesta perustuslailliseen hallintoon. Lisäksi perustuslailliseen hallintoon siirtyminen teki maan sisäministeristä Kaarle Ludvigin esimiehen, mitä arkkiherttua piti epäsopivana keisarillisen perheen jäsenelle. Politiikan sijaan Kaarle Ludvig olikin enemmän kiinnostunut hyväntekeväisyyden ja taiteiden tukemisesta.

Kun Frans Joosefin ainoa poika Rudolf teki itsemurhan vuonna 1889, siirtyi kruununperimysoikeus Kaarle Ludvigille ja hänen jälkeläisilleen.

Avioliitot ja lapset Hän avioitui ensimmäisen kerran 4. marraskuuta 1856 Dresdenissä serkkunsa, Saksin prinsessa Margareta (1840–1858) kanssa, joka oli Saksin kuningas Johannin ja Baijerin prinsessa Amalie Augusten tytär. Margarethe kuoli vain 18-vuotiaana lavantautiin ehtimättä saada lapsia.

Hän avioitui toisen kerran, ensin välittäjän avulla (per procutionem) 16. lokakuuta Roomassa ja sitten 21. lokakuuta 1862 Venetsiassa Molempain Sisiliain prinsessa Maria Annunziata (1843–1871) kanssa, joka oli Molempain Sisiliain kuningas Ferdinand II:n ja Itävallan arkkiherttuatar Maria Teresian vanhin tytär. Maria Annunziata kuoli 28-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin.

Heille syntyi neljä lasta:

Itävallan arkkiherttua Frans Ferdinand (18. joulukuuta 1863 – 28. kesäkuuta 1914), jonka salamurha Sarajevossa toimi syynä ensimmäiselle maailmansodalle. Hän solmi 1. heinäkuuta 1900 morganaattisen avioliiton kreivitär Sophie Chotek von Chotkow und Wogninin kanssa. Heillä oli kolme lasta. Itävallan arkkiherttua Otto Franz Josef (21. huhtikuuta 1865 – 1. marraskuuta 1906); avioitui vuonna 1886 Saksin prinsessa Maria Josefan (1867–1944) kanssa. Heillä oli kaksi poikaa, joista toinen oli Itävallan viimeinen keisari Kaarle I. Itävallan arkkiherttua Ferdinand Karl (27. joulukuuta 1868 – 12. maaliskuuta 1915); solmi vuonna 1909 morganaattisen avioliiton Bertha Czuberin kanssa. Itävallan arkkiherttuatar Margarethe Sophie (13. toukokuuta 1870 – 24. elokuuta 1902); avioitui vuonna 1893 Württembergin herttua Albrechtin kanssa. Heillä oli seitsemän lasta. Hän avioitui kolmannen kerran 23. heinäkuuta 1873 Kleinheubachissa Portugalin prinsessa, infanta Maria Teresan (1855–1944) kanssa, joka oli Portugalin kuningas Miguel I:n ja prinsessa Adelaide von Löwenstein-Wertheim-Rosenbergin tytär.

Heille syntyi kaksi tytärtä:

Itävallan arkkiherttuatar Maria Annunziata (31. heinäkuuta 1876 – 8. huhtikuuta 1961). Prahan Hradčanyssa Pyhän Teresan luostarin abbedissa. Itävallan arkkiherttuatar Elisabeth Amalie (7. heinäkuuta 1878 – 13. maaliskuuta 1960); avioitui Liechtensteinin prinssi Aloysin kanssa vuonna 1903. Heillä oli kahdeksan lasta.

Perintö Karl Ludwig kuoli 62-vuotiaana toukokuussa 1896 Wienissä myrkytykseen ja sen aiheuttamaan lavantautiin. Hartaan katolinen Karl Ludwig oli väitetysti saanut tartunnan juotuaan, matkaseuransa varoituksista huolimatta, puhdistamatonta vettä Jordanjoesta ollessaan pyhiinvaelluksella Pyhällä maalla.

Kaarle Ludvigin poikia toisesta avioliitosta olivat kruununperijäksi isänsä jälkeen tullut arkkiherttua Frans Ferdinand, tulevan keisarin Kaarle I:n isä arkkiherttua Otto sekä arkkiherttua Ferdinand Kaarle. Kaarle Ludvigin tyttäristä Margarethe Sophie nai Württembergin herttua Albrechtin ja Elisabeth Amalie päätyi Liechtensteinin ruhtinattareksi.

Hän oli arkkiherttua Franz Ferdinandin isä, jonka salamurha vuonna 1914 laukaisi ensimmäisen maailmansodan. Hän oli poikansa arkkiherttua Otto Franzin kautta myös Itävallan viimeisen keisarin, Kaarle I:n isoisä ja tyttärensä arkkiherttuatar Elisabeth Amalien kautta Liechtensteinin kuningassuvun esi-isä.

Kunnianosoituksia

Itävaltaunkarilaiset

55x55px Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (1852) 55x55px Pyhän Tapanin ritarikunnan suurristi (1859) 55x55px Sotilasansiomitali punanauhalla

Ulkomaalaiset

55x55px Uskollisuuden ritarikunnan ritari (Baden, 1873) 55x55px Pyhän Hubertuksen ritarikunnan ritari (Baijeri) 55x55px Leopoldin ritarikunnan suurristi (Belgia, 1853) 55x55px Etelän Ristin ritarikunnan suurristi (Brasilia) 55x55px Henrik Leijonan ritarikunnan suurristi (Braunschweig) 55x55px Elefanttiritarikunnan ritari (Tanska, 1890) 55x55px Saksilais-ernstiläisen suvun ritarikunnan suurristi (Saksin herttuakunnat, 1857) 55x55px Kunnialegioonan suurristi (Ranska) 55x55px Vapahtajan ritarikunnan suurristi (Kreikka) 55x55px Ludvigin ritarikunnan suurristi (Hesse, 1851) 55x55px Pyhimmän ilmoituksen ylimmän ritarikunnan ritari (Italia, 1873) 55x55px Pyhän Joosefin ritarikunnan suurristi (Toscana) 55x55px Pyhän Ferdinandin ja ansion ritarikunnan suurristi (Bourbon-Sisilia) 55x55px Paavi Pius IX:n ritarikunnan suurristi (Pyhä istuin) 55x55px Maltan ritarikunnan kunnian ja omistautumisen ritari (Maltan ritarikunta) 55x55px Meksikon kotkan keisarillinen ritarikunnan suurristi (Meksiko) 55x55px Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunnan ritari (Nassau) 55x55px Alankomaiden leijonan ritarikunnan suurristi (Alankomaat) 55x55px Osmanin ritarikunnan 1. luokka timantein (Osmanivaltakunta) 55x55px Tornin ja miekan sotilaallinen ritarikunnan suurristi (Portugali) 55x55px Mustan kotkan ritarikunta ketjulla (Preussi, 1861) 55x55px Punaisen kotkan ritarikunnan 1. luokka (Preussi) 55x55px Hohenzollernin suvun ritarikunnan suurkomentaja (Preussi, 1877) 55x55px Romanian tähden ritarikunnan suurristi (Romania) 55x55px Pyhän Andreaksen ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Valkoisen kotkan ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Annan ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Valkoisen haukan ritarikunnan ritari (Saksi-Weimar-Eisenach, 1885) 55x55px Takovon ristin ritarikunnan 1. luokka (Serbia) 55x55px Thaimaan kruunuritarikunnan suurristi timantein (Thaimaa) 55x55px Kaarle III:n ritarikunnan suurristi (Espanja, 1888) 55x55px Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi-Norja, 1870) 55x55px Württembergin kruunun ritarikunnan suurristi (Württemberg, 1867)

Lähde:

Galleria

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Itävallan arkkiherttuat Luokka:Habsburgin hallitsijasuku Luokka:Kruununperijät Luokka:Vuonna 1833 syntyneet Luokka:Vuonna 1896 kuolleet